Kysymyksiä  ja vastauksia vuosina 2012-2014

Tälle sivulle on kerätty palautteita ja kysymyksiä, jotka ovat tulleet nettisivujen palautelomakkeen kautta ajalla 1.10.2012-31.12.2014.

Vastaukset on liitetty kysymyksiin, jos niistä olisi iloa ja apua muillekin lukijoille. Lähetä kysymyksesi tai palauteesi lomakkeella tästä.


Enemmän yhteislauluja Kauneimpiin joululauluihin

Saapunut 22.12.2014, julkaistu 23.12.2014

Pääsin vuosien jälkeen osallistumaan kauneimpiin joululauluihin maanantaina 22.12.2014 Messukylän kirkossa. Ikäväkseni täytyy todeta että ensimmäistä kertaa Kauneimmat joululaulut oli suuri pettymys ja en usko että olin ainoa tätä mieltä.

Laulajat/Esiintyjät alttarilla toki lauloivat kauniisti, mutta olisi ollut mukavaa että olisimme saaneet laulaa itsekkin hieman enemmän!! Lopuksi jäin kaipaamaan jotain loppusanoja.


Kiitokset palautteesta!


Harmillista, että tilaisuus ei vastannut odotuksiasi. Viestisi on lähetetty edelleen Messukylän seurakuntaan. 22.12. Messukylän kirkossa pidetyssä Kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa oli mukana perinteisesti Haiharan nukketeatteri. Monesti juuri niissä joululaulutilaisuuksissa, joissa on mukana yhteistyökumppaneita, esimerkiksi kuoro tai muu vastaava, ohjelmassa on enemmän esityksiä ja vähemmän yhteislaulua. Toki kuitenkin Kauneimmat joululaulut on nimen omaan yhteislaulutilaisuus.


Pyrimme ensi vuonna paremmin tuomaan esille tapahtumien tiedoissa, minkätyyppisestä tilaisuudesta on kyse. Asia otetaan esille myös kirkkomuusikkojen kesken.


Hyvää joulua toivottaen

Anna-Mari Martikainen

seurakuntien viestinnästä

Lisää joulukalenteripalautetta

Saapunut 21.12.2014, julkaistu 23.12.2014

Kiitos joulukalenterista! Äitini kuoli yllättäin näin joulun alla. Joka päivä kun murheen keskellä luukun avasin antoi lauseenne minulle voimia jatkaa arjen askareissa ja hautajaisten järjestelyissä. Kiitos!


Saapunut 16.12.2014, julkaistu 18.12.2014

Teillä on ollut niin ihana joulukalenteri, että se on ollut oikea hyvän mielen kalenteri! Joka päivä on saanut pienen lahjan avatessaan luukun ja on ollut lopunpäivää hyvällä tuulella :) Kiitos ihmisen huomioimisesta ja arvostamisesta.


Saapunut  17.12.2014, julkaistu 18.12.2014

Kiitos ihanasta Joulukalenterista. Se on tuonut iloa ja voimaa jokaiseen aamuun.

Kuka järjesti konsertin?

Palaute saapunut 12.12.2014, julkaistu 18.12.12014Apollon konsertti pe 12.12.2014 klo 19 Aleksanterin kirkossa on maksullinen. Järjestäjäksi on ilmoitettu Tampereen seurakunnat. Olen aiemmin ymäärtänyt, että seurakuntien järjestämät konsertit ovat maksuttomia. Muiden tahojen, esim. taiteilijoiden konsertit voivat olla maksullisia, koska he maksavat tilavuokraa konserttitilasta. Onko nyt käytäntö muuttunut eli seurakunnankin tilaisuudet ovat maksullisia? Mihin pääsymaksutulot ohjataan?

Hei!

 

Kiitos palautteesta!

Apollon konsertin järjestäjätieto on ollut seurakuntien tapahtumakalenterissa virheellinen, oikea järjestäjä oli Apollo itse eli he tosiaan maksoivat tilavuokraa ja järjestivät konsertin itse. Seurakunnat myyvät vain hyvin harvoin pääsylippuja itse järjestämiinsä konsertteihin - poikkeuksiakin on joitakin vuosien varrella ollut. Pääsylippuja on myyty, mikäli esimerkiksi konsertin kustannukset ovat olleet sellaiset, ettei ohjelmatuloilla ja talousarvion määrärahoilla ole niitä pystytty kattamaan.

 

Ystävällisin terveisin

Petra Perttula

musiikkisihteeri

Tampereen seurakunnat

Kerrankin sai laulaa!

Palaute saapunut 17.12.2014, julkaistu 18.12.2014

Kymmenen vuotta piti tätä Tampereella odottaa: Kauneimmat joululaulut -tilaisuus, jossa lauletaan koko vihko läpi. (Ennen tänne muuttoani olen kyllä kokenut sen lukuisia kertoja.) Tilaisuus kesti silti vain tunnin ja vartin - eli koko vihkon laulaminen ei kestä liian kauan, kunhan jätetään kuorojen esitykset pois ja juonto hoidetaan lyhyesti ilman pitkiä puheita.

Kiitos Jussi Laine ja Petra Perttula!


Kiitokset palautteesta, se on lähetetty Jussi Laineelle ja Petra Perttulalle.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Miksi ateisti on suojelijana?

Palaute saapunut 11.12.2014, julkaistu 12.12.2014

Mielestäni on käsittämätöntä että seurakunta ottaa suojelijaksi ja julkaisee kuvan, henkilöstä joka oli tunnettu ateisti ja oli kaikki hyvin ansainneet vuodet vapaamatkustaja. Kun seuraa arkkipiispan ja seurakunnan toimintaa tuntuu koko ikänsä kirkollisveroja maksaneensa , että kirkko on myynyt kaikki periaatteessa.


Kiitokset palautteesta! Viestistä ei täysin selviä, kenestä siinä puhutaan. Kauneimpien joululaulujen suojelijana on tänä vuonna presidentti Tarja Halonen, saattaa olla, että häntä tässä tarkoitetaan. Kauneimmat Joululaulut on Lähetysseuran järjestämä tempaus eikä Tampereen ev.lut. seurakunnilla ei ole tekemistä suojelijan valinnan kanssa. Tarja Halosen mietteitä Kauneimmista joululauluista voi lukea haastattelusta kirkon sivuilta. 


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen viestintäpalveluista

Kiitokset joulukalenterista

Palaute 1:

Saapunut 10.12.2014, julkaistu 10.12.2014

Hei,

seurakunnan lähettämä joulukalenteri on aivan mahtava idea! Hienosti nivottu keskustori-maisemalla kohdentumaan tamperelaisille.  Vertailuna Aamulehden lähettämä kalenteri, jossa ei Joulun sisältämään ilosanomaan viittaa mikään vaan on tonttuhömppää täynnä. 


Palaute 2:

Saapunut 6.12.2014, julkaistu 10.12.2014

Hei, halusin vain kiittää perheneuvonnan 70. juhlavuoden joulukalenterista, joka meidänkin postiluukusta tipahti. Ainakin tähän astisissa luukuissa olevat sanomat ovat todella oivaltavia ja monitasoisia ja sellaisia, jotka todella ovat saaneet minut miettimään niiden sisältöä. Kiitos ja mukavaa joulunaikaa.


Palaute 3

Saapunut 10.12.2014, julkaistu 11.12.2014

Kiitos joulukalenterista,se on aivan ihana ja ajatuksia herättävä.Aamuisin aivan odottaa luukun aukaisua ja tulee hyvä mieli koko päiväksi:) Toivottavasti tämä perinne jatkuu ja saamme myös ensi vuonna vastaavan ilon koteihimme.

Kiitos!


Kiitos mukavasta palautteesta, se on lähetetty joulukalenterin kanssa töitä tehneille työntekijöillemme.


Jouluterveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Vielä vaalituloksista

Palaute saapunut 14.11.2014, vastattu 20.11.2014Tuomiokirkkoseurakunnan vaaleista vastaavat eivät halua julkisesti viestintävälineuiden kautta kertoa vaalimenettelyvirheistä, jotka ovat aiheuttaneet suuren hylättyjen äänien määrän. Vastaavaa puutteellista järjestelyä on ollut hylättyjen äänien perusteella myös muissa Tampereen seurakunnissa ja laajemminkin. Järjestelykysymykset eivät ole vaikeita, koska esimerkiksi valtakunnallisissa vaaleissa homma hoituu.

Turun Sanomien mukaan Helsingissä hylättyjen äänien määrä oli joissain seurakunnissa jopa kymmenen prosenttia, kun esimerkiksi tämän vuoden eurovaaleissa hylättiin vain puoli prosenttia äänistä.

Hylätyt äänet olisivat riittäneet useaankin edustajapaikkaan. Tässäkö syy siihen, että helsingin äänestystulos eroaa muiden alueiden suuntauksesta?
Pyydän julkista hylkäystulosta ja vastausta vaalilautakunnilta ja vaalitoimikunnan puheenjohtajalta
Kiitokset palautteesta. Parhaiten asiat selviäisivät, jos asioista kiinnostuneet seurakuntalaiset ottaisivat suoraan yhteyttä nimettömien palautteiden lähettämisen sijaan. Samalla kertaa voitaisiin yhdessä selvittää asioita perusteellisemmin yksittäisten kysymysten ja vastausten sijaan.
Nykylainsäädännön mukaan kaikkia julkisia asiakirjoja ei tarvitse julkaista esimerkiksi verkkosivuilla, vaan riittää, että niihin voi tutustua pyydettäessä.
On selvää, että muita vaaleja suurempi hylättyjä ääniä johtuu siitä, että seurakuntayhtymissä käydään samalla kerralla  kahdet vaalit ja äänestäjät epähuomiossa merkitsevät valtuustoehdokkaan numeron seurakuntaneuvoston vaalin vaalilippuun ja toisin päin.
Tuomiokirkkoseurakunnassa hylättyjä ääniä oli valtuuston vaalissa (ääniä 4400) hylättyjä 158 kpl eli 3,59% ja srk-neuvoston vaalissa (ääniä 4384)  hylättyjä 174 kpl eli 3,97%.
Ystävällisin terveisinAnna-Mari Martikainen

Tuomiokirkkoseurakunnan vaalitulokset

Saapunut 10.11.2014, vastattu 13.11.2014

Käydessäni läpi Tuomiokirkkoseurakunnan vaalituloksia huomasin eräitä merkillisyyksiä:

- Äänestäneitä oli sekä valtuuston että neuvoston vaaleissa 4588. Annettuja ääniä oli vastaavasti kummassakin vaalissa 4400. Hylättyjä ääniä oli siis kummassakin vaalissa 158 ääntä eli 3,5 prosenttia. Hylättyjen äänien osuus on todella suuri. Merkillistä on myös se, että hylättyjä ääniä oli yhtä paljon kummassakin vaalissa. Hylkäyksen peruste on mitä ilmeisemmin jokin muu kuin esimerkiksi epäselvästi kirjoitettu vaalinumero. Koska sekä valtuuston että neuvoston äänet on hylätty, täytyy syy olla ennakkoäänestyksen vaalivirkailijassa.

- Toinen merkillisyys on se, että neuvoston vaalissa ei ollut yhtään 16-17 vuotiaan ääntä, mutta valtuuston vaalissa ääniä oli neljä. Koska kokonaissummat ovat edellä kerrotun mukaisesti kummassakin vaalissa samat (annettu 4588, hyväksytty 4400) niin näyttää siltä, että jokin ei täsmää.

 

Pyydän vaalitoimikuntaa antamaan selvityksen suuresta hylättyjen äänien määrästä sekä 16-17 vuotiaiden neljän äänen kohtalosta.

 

PS. Olisiko ollut syytä pyytää Etyj-vaalitarkkailijat vaaleihin?


Kiitokset palautteesta.


Tuomiokirkkoseurakunnan puolesta vastaa vs. kansliasihteeri Outi Toivonen:


Pöytäkirja ääntenlaskennasta ja vaalinvahvistamisesta on nyt tarkastettu ja yleisesti nähtävänä ilmoitustaululla olevan ilmoituksen mukaan 13.11.-12.12.2014. Pöytäkirjaan voi tulla tutustumaan tarkemmin Seurakuntien talon 7. kerrokseen hallintopalveluihin, siitä selviää tarkemmin,  mistä syistä lippuja hylättiin ja kuinka paljon. 


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Koulujen uskonnonopetus?

Saapunut 2.11.2014, julkaistu 7.11.2014

Aamulehdessä 1.11.2014 tuomiorovasti Hallikainen julistaa, että "koulun uskonnonopetuksessa kirkolla ei voi eikä pidä olla mitään sanansijaa". Tämä on hämmästyttävä irtiotto yhteistyöstä koulun kanssa. Kirkko on toiminut tähän saakka yhteistyössä sairaaloiden, vanhustenhoidon, vankiloiden, armeijan, koulun ja muiden yhteiskunnan instituutioiden kanssa. Tahto irtautua kasvatusasioissa yhteiskunnan koululaitoksen kanssa on tosi merkillistä.

 

Kirkon tulisi toimia siellä, missä ihmisetkin ovat. lapset ovat koulussa. Miksi heidät hylätään. Koulu etsii jatkuvasti yhteistyötahoja. Asiantuntijuus on koulussa tärkeä asia. Siksi yhteistyö urheilun, luonnon, kaupan, teollisuuden, sosiaalipuolen jne kanssa on todella tärkeää. Nyt kirkko ilmeisesti rahapulaansa vedoten on hylkäämässä em. lausunnon mukaan koulut ja päiväkodit.

 

Seurakuntavaalien teema on "usko hyvän tekemiseen". Usko yhteistyöhön koulun kanssa on kuitenkin loppunut. Tässäkö näkyy uusien luottamushenkilöiden linjanveto kirkon tehtävistä, arvoisat valitsijayhdistysten vastuuhenkilöt?


Palaute on lähetetty valitsijayhdistyksien yhteyshenkilöille. Tuomiorovasti Olli Hallikainen vastaa palautteseen seuraavasti:


Kiitos palautteesta.

 

Mielestäni kirkon tulee olla iloinen ja kiitollinen siitä hyvästä yhteistyöstä joka seurakuntien ja koulujen välillä toteutuu päivänavausten, koulukirkkojen, luokkaleirien, työntekijävierailujen jne. kautta. Kirkko arvostaa koulun antamaa oman uskonnon opetusta joka perustuu eduskunnan säätämään opetussuunnitelmaan. Opettajat ovat ammattitaitoisia ja osaavat välittää oppilaille oman uskonnon sisältöjä. Tämä on erityisen tärkeää monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa jossa tarvitaan eri tavalla uskovien kohtaamista ja valmiutta dialogiin heidän kanssaan. Sama koskee jo päiväkoteja joissa työntekijät tukevat lasten kasvua ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta.

 

Ajattelen että seurakuntavaalien tunnus Usko hyvän tekemiseen toteutuu kouluissa ja päiväkodeissa em. tavoilla.

 

Ystävällisesti,

Olli Hallikainen

Seurakuntien kehitysyhteistyö- ja lähetysmäärärahojen jakaminen


Saapunut 26.10.2014, vastattu 28.10.2014, päivitetty 31.10.2014 Tuomiokirkkoseurakunnan määrärahatiedot

Kehitysyhteistyö- ja lähetystyömäärärahojen jako mietityttää:  Kirkolla on virallisia lähetysjärjestöjä. Muitakin lähetysjärjestöjä on. Jotkut niistä ovat  toiseen kristillisen yhteisöön sitoutuneita kuten Fida. Mutta on myös  itsenäisesti toimivia lähetysjärjestöjä, sellaisia kuin esim. Lähetysjärjestö Patmos ja Medialähetysjärjestö IRR-TV. Useat maamme ev.lut. seurakunnat tekevät yhteistyötä em. järjestöjen kanssa kotimaassa. Lisäksi on suoraa yhteistoimintaa esimerkiksi Viron ja Karjalan seurakuntien kanssa.

 

Miten Tampereen seurakuntayhtymän ja paikallisseurakuntien budjetissa olevat lähetysvarat jaetaan? Osoitetaanko niitä kirkon ns. virallisten lähetysjärjestöjen työn tukemisen lisäksi myös em. kaltaisten itsenäisten ja usein erittäin toimivien järjestöjen työn tukemiseen? Mainitut järjestöt ovat toimijoina nopeita ja saavat avun esimerkiksi katastrofikohteeseen paljon nopeammin kuin kirkko kankean byrokratiansa vuoksi.


Kiitos kysymyksestä! 


Lähetykseen ja kansainväliseen diakoniaan käytettävät talo-usarviomäärärahat ovat vuonna 2014 yhteensä 1 020 000 €. Tästä summasta seurakunnat päättävät yhteensä 80 % (816 000 €) osuudesta ja yhteinen kirkkoneuvosto 20 % (204 000 €) osuudesta. Seurakuntien päätettäviksi tulevat osuudet on jaettu seura-kunnittain 31.12.2013 mukaisten jäsenmäärien suhteessa.


Seurakunnat ovat jakaneet omat osuutensa seuraavasti (tiedot selviävät seurakuntaneuvostojen pöytäkirjoista keväältä 2014):


Messukylä:

Suomen Lähetysseura 41 % 96 019 €

Medialähetys Sanansaattajat 8,5 % 19 906 €

Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys

Kylväjä 10 % 23 419 €

Suomen Pipliaseura 5,5 % 12 881 €

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys 3,5 % 8 197 €

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys 9 % 20 990 €

Kirkon Ulkomaanapu 22,5 % 52 780 €

Yhteensä 100 % 234 192 €

 

Harju:

Suomen Lähetysseura 41 % 96 019 €

Medialähetys Sanansaattajat 8,5 % 19 906 €

Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys

Kylväjä 10 % 23 419 €

Suomen Pipliaseura 5,5 % 12 881 €

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys 3,5 % 8 197 €

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys 9 % 20 990 €

Kirkon Ulkomaanapu 22,5 % 52 780 €

Yhteensä 100 % 234 192 €

 

Eteläinen:

Suomen Lähetysseura 72 500 €

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys 30 232 €

Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä 23 500 €

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys 22 500 €

Suomen Pipliaseura 3 000 €

Medialähetysjärjestö Sanansaattajat 11 000 €

Kirkon Ulkomaanapu 22 500 €

Yhteensä  185 232  €

 

Tuomiokirkkoseurakunta:

Kirkon Ulkomaanapu 64872,- 

Suomen Lähetysseura 101613,- 

Medialähetys Sanansaattajat 23325,- 

Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä 10005,- 

Suomen Pipliaseura 9627,- 

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys 6798,- 

Yhteensä 216 240  euroa


Palaute on lähetetty tiedoksi kirkkoherroille.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen viestintäpalveluista


Seurakuntavaalien mainonnasta

Saapunut 25.10.2014, julkaistu 27.10.2014

Hei!

Kun jaatte noita seurakuntavaalimainoksia, niin kertokaa hyvät ihmiset jakajille   että niitä EI saa jättää luukkuun roikkumaan näkyville!

 

Kiva tulla kotiin pitkän poissaolon jälkeen ja siellähän sitten mainos roikkuu varkaille tiedoksi, että tulkaa meille vaan.

 

Vielä pahempi moka on kun omakotitalon postilaatikosta se pilkistää. Vähän vois järkeä käyttää.

 

Kiitos.


Kiitos palautteesta, se on välitetty vaaleissa mukana olevien ryhmien yhteyshenkilöille.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen viestintäpalveluista


Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivän rukoushetki

Saapunut 24.10.2014, vastattu 24.10.2014

Haluaisin osallistua "Suomen ekumeeninen neuvosto: rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivään Tampereen seurakunnissa 24.10.2014. Missä ja milloin on ko. päivään liittyvä rukoushetki?


Tänä vuonna rukoushetkeä ei järjestetä. Tampereen seurakunnat osallistuu

Rauhankulkueeseen. Se alkaa Tullikamarin aukiolta klo 17.30, kokoontuminen 17, kulkue päättyy Laikunlavalle. Laikunlavalla on musiikki- ja puhetapahtuma Laikunlavalla kello 18–19. Puhumassa mm. Jouni Sirén ja Olli-Pekka Haavisto.

Musiikista vastaa mm. Faarao Pirttikangas sekä Janne Laurila.


Ystävällisin terveisin

Virve Jylhäsalon, viestintäpalvelut

Onko palsta suljettu?

Saapunut 9.10.2014, vastattu 10.10.2014

Onko "Kerro ideasi ja kysy"-palsta suljettu seurakuntavaalien ajaksi?


Palsta ei ole suljettu, vaan kysymyksiä ja vastauksia julkaistaan sitä mukaa, kun vastattavia palautteita tulee. Jätämme kuitenkin oikeuden päättää, mitä palautteita ja kysymyksiä julkaistaan. Pääsääntönä on, että julkaisemme vastauksia kysymyksiin, joilla on yleistä hyöty- ja informaatioarvoa, tai jos palautteen antaja ei ole halunnut kertoa yhteystietojaan asian arkaluontoisuuden takia.


Kaikki palautteet joka tapauksessa toimitetaan eteenpäin niille, joita asia koskee.


Terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut


Tilaisuuksien alkamisajat

Saapunut 8.10.2014, vastattu 10.10.2014

Voisiko iltatilaisuudet alkaa jo esim. 17-18? IHan pienen kanssa on vaikea tulla vaikka haluaisikin tilaisuuteen jos nukkuma-aika pienillä alkaa useimmiten klo 20?

Kirsi


Kiitos palautteestasi! Tilaisuuksien alkamisajoissa tasapainotellaan erilaisten toiveiden ja tarpeiden kanssa, vaikka paljon varmasti vaikuttavat myös vanhat perinteet. Parhaiten asiaan voit vaikuttaa niin, että olet suoraan yhteydessä niiden tapahtumien järjestäjiin, joissa itse haluaisi olla mukana. Jos tilaisuuden tiedoista ei löydy yhteyshenkilöä. voit laittaa viestiä tai soittaa seurakuntaan tai yksikköön, jonka toimintaa tilaisuus on.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut


Seurakuntien vaalitiedotus on hidasta

Saapunut 26.9.2014, vastattu 26.9.2014

Elokuussa  pyydettiin viestinnältä yhteistä vaalikysymyssarjaa seurakuntavaaliehdokkaille. Vastaus oli, että hyvä pyyntö, mutta vasta seuraaviin vaaleihin. Viralliset vaalilistat julkaistaan lokakuussa eli yli kuukausi em. ehdotuksesta. Näinkö hidasta on kirkollinen "uutisointi"? Vaatiiko asia todella yli NELJÄ VUOTTA aikaa?


Kiitokset palautteesta. Joudumme seurakuntien viestinnässä toimimaan yhden työntekijän vajauksella, kunnes saamme uuden viestintäpäällikön. Työntekijätilanne näkyy valitettavasti myös siinä, kuinka paljon ja kuinka nopeasti pysytymme tuottamaan sisältöä. Silta-lehden vaalinumerossa julkaistaan kaikille ehdokkaita asettaneille ryhmille tehty kysely, lehti ilmestyy 8. lokakuuta.


Ehdokaslistojen alustavat versiot on viime viikolla julkaistu Seurakuntavaalit Tampereella -sivustolla. Virallisten listojen julkaisuaikataulu ei riipu viestinnästä, vaan siitä, että ehdokaslistat ja ehdokkaat pitää käsitellä ja hyväksyä keskusvaalilautakunnassa sekä antaa ehdokasnumerot. Tämä tapahtuu lokakuun alussa koko kirkon yhteisen aikataulun mukaisesti.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Raamattukäsitys ja päätöksenteko kirkossa/seurakunnassa

Saapunut 24.9.2014, vastattu 26.9.2014

Päätöksenteon pohjana on arvot. Kirkon arvot pohjautuvat Raamattuun.

Miksi seurakunnat eivät järjestä seurakuntavaalien edellä keskustelufoorumeita päätöksenteon perusasioista? Sen luulisi kuuluvan seurakunnallisen median tehtäviin. Valitsijaryhmien oman tiedottamisen taakse ei voi piiloutua. Niiden organisaatiot ovat minikokoisia eivätkä ne kykene järjestämään kansalaisia tavoittavia ja syvällisesti/asiantuntevasti kysymykseen paneutuvia tilaisuuksia.


Kiitokset palautteesta! Aamulehti järjestää seurakuntavaalihin liittyvät keskustelutilaisuudet kaikissa Tampereen neljässä suuressa seurakunnassa. Tervetuloa paikalle kuulemaan, millaisin ajatuksin ehdokkaat ovat lähdössä vaaleihin, ja keskustelemaan niistä näkökulmista vaaleihin, jotka sinua kiinnostavat.


Tilaisuudet järjestetään seuraavasti:


  • Tiistaina 30.9. Messukylän seurakunta, Linnainmaan srk-keskus, Korpikodinkatu 2
  • Torstaina 9.10. Eteläinen seurakunta, Normaalikoulun eli Norssin auditorio, Kuokkamaantie 16
  • Keskiviikkona 15.10. Harjun seurakunta, Lielahti-keskus, Teivaankatu 1
  • Keskiviikkona 22.10. Tuomiokirkkoseurakunta, Aamulehden auditorio, Itäinenkatu 11

 

Kaikki tilaisuudet alkavat kello 18 ja päättyvät kello 19.30 mennessä.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut


Vietetäänkö Tampereella kirkkojen rauhanrukouspäivää?

Saapunut 22.9.2014, vastattu 26.9.2014

Rukouspäivän vietosta kysyttiin 7.6.2014 ja vastauspalaute julkaistiin 12.6.2014. Mielestäni vastaus oli torjuva erityisen rukouspäivän viettoa ajatellen.

Nyt "sunnuntai 21.9. on kirkkojen rauhanrukouksenpäivä ja YK:n rauhanpäivä. Silloin vedotaan kristittyihin erityisesti rukoilemaan ja toimimaan sodassa kärsivien puolesta.(Kotimaa24)"

Vietetäänkö Tampereen seurakunnissa erityistä kirkkojen rukouspäivää?


Kiitokset kysymyksestä.


Maailman rauhanviikko - rukous rauhan puolesta Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN) viettää 21.–27.9.2014 vuosittaista maailman rauhanviikkoa Israelin ja Palestiinan puolesta (World Week for Peace in Palestine and Israel).


Palestiinan ja Israelin ekumeeninen foorumi on laatinut rauhanrukouksen, Jerusalemin rukouksen, käytettäväksi viikon yhteydessä. Suomen Lähetysseura, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto ovat lähettäneet kirkkoherroille vetoomuksen, jossa toivovat, että seurakunnissa rukoiltaisiin tämän viikon aikana rauhan puolesta.


Lähi-itä oli esillä myös piispojen kannanotossa Lappeenrannassa 9.–10.9. Piispat kehottivat seurakuntia ja yksittäisiä kristittyjä rukoilemaan rauhan, rauhantekijöiden ja väkivallan uhrien puolesta sekä väkivallan tekijöiden ja heidän mielenmuutoksensa puolesta.


Lähetin palautteen kirkkoherroille, ja tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin Tuomiokirkkoseurakunnassa, Harjun seurakunnassa ja Ruotsalaisessa seurakunnassa rukous luetaan sunnuntaina, toivottavasti myös muissa Tampereen seurakunnissa, vaikka niistä en ole saanut asiaan vahvistusta.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Sateenkaarimessu

Saapunut 21.9.2014, vastattu 23.9.2014

Huomasin, että Tampereella järjestetään sateenkaarimessu 27. syyskuuta.

Toivottavasti niitä ei tule lisää ja tämäkin perutaan.


Kiitos palautteesta.

 

Sateenkaarimessu on kaikille avoin ehtoollisjumalanpalvelus, joka toimitetaan kirkkokäsikirjan mukaan. Messuja on järjestetty Tampereella yli kolmen vuoden ajan yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan, seurakuntien yhteiskunnallisen työn ja Setan hengellisen piirin kanssa.

Tervetuloa mukaan 27.9.!

 

Ystävällisesti.

Olli Hallikainen, tuomiorovasti


Jatkokysymys Hamas-järjestöstä ja Lähetysseurasta

Saapunut 10.9.2014, vastattu 18.9.2014


Tuomiorovasti vastasi:"  Pidän tällaisia väitteitä pahantahtoisena solvauksena ".

Kysymyksen lähtökohta oli se, että Hamas pitää hallintovaltaa Gazassa. Mikään ulkopuolinen järjestö tai muu taho ei voi toimia siellä muuten kuin Hamasin valvonnassa. YK:nkin järjestöt ovat joutuneet sopeutumaan siihen, että Hamas käyttää kouluja ja sairaaloita sotilaallisiin tarkoituksiin. Hamas itse on ilmoittanut ISIS-järjestön kumppanikseen. Alueella toimiminen humanitaarisissa tehtävissä tuo tullessaan ristiriitaisia tilanteita. Hamas ei erottele taistelijoita ja siviilejä. Kristilliset toimijat ovat jatkuvan uhan alla yrittäessään tätä eroa tehdä. Usein se ei onnistu. Rakennetaanko alueelle tuodusta betonista asuntoja vai terroristien käyttämiä tunneleita? Ensin yleensä tunneleita. Katso Gazan terroristien kanssa Al-Jazeera tv-reportterin kuvaama videoklippi http://www.timesofisrael.com/video-shows-islamic-jihad-digging-new-gaza-tunnels/.

Tuomiorovasti laajensi aihetta viitaten SLS:n juutalaistyöhön. Viime maaliskuussa SLS:n toiminnanjohtaja Rissanen totesi israelilaisjärjestöistä: "Yhteistyömme on ollut pientä." Nyt yhteistyö loppui tyystin ja "Lähetysseuran tärkein yhteistyökumppani on alueella toimiva Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilainen kirkko." Em. lut.kirkko on palestiinalaisten kirkko eli alueen arabikristittyjen kirkko. Tuomiorovasti mainitsema toiminta "Lähetysseura on rakentanut yhteyksiä palestiinalaisten ja juutalaisten välille useiden vuosikymmenen ajan" on siis päättynyt. Ainakaan tiedossani ei ole, että SLS esim. auttaisi pommitusten uhan alla eläviä juutalaisia tai tukisi arabien ja juutalaisten yhteistoimintahankkeita.

 

Pyydän anteeksi, jos kysymykseni tuntui solvaukselta. Sellaiseksi sitä en kirjoittanut. Halusin tietää Tampereen seurakuntien Hamas-kannasta. Pohjoismaisten lähetysseurojen johtajien julkilausuma - johon viittasin -  haastoi tukemaan alueen kristittyjä mm. Syyriassa ja Irakissa. Tähän julkilausumaan tamperelaisten tukema SLS ei yhtynyt. Juutalaisiin en kysymyksessäni viitannut.

 

Jatkovastaus:

 

Pyysin Suomen Lähetysseuralta kantaa ao. kysymykseen. Tässä vastaus:

 

"Suomen Lähetysseuran viisi yhteistyökumppania sanoi irti yhteistyön Israelissa. Sen sijaan messiaanisilta juutalaisilta ei ole tullut meille suoraan viestiä tai kirjelmiä. 

 

Lähetysseura etsii juuri uusia kumppaneita Israelissa työn jatkumiseksi.

Esimerkiksi Lähetysseuran Shalhevetjah-keskuksessa kokoontuu edelleen messiaanisia juutalaisia ja he ovat lämpimästi tervetulleita.

 

Väite "SLS tukee Hamasia, joka on ISIS:n kumppani" ei pidä paikkaansa.

Hamas ja ISIS eivät myöskään ole sama asia. Ne ovat kaksi erilaista liikettä, joilla on eri päämäärät, toiminta-alueet ja historia, vaikka jotain yhteisiä retorisia piirteitä löytyykin.

 

Avustustyötä Gazassa joudutaan tekemään aluetta de facto kontrolloivan Hamasin luvalla. YK:n ja monien muiden alueella toimivien kansainvälisten järjestöjen (esim. KUA) työtä kärsivien ihmisten hyväksi ei millään tavoin voi laskea Hamasin tukemiseksi.

 

Tosiasia on, että useimmat maailman apua tarvitsevista ihmisestä asuu alueilla, joissa vallassa on vähemmän salonkikelpoisia hallitsijoita. Kärsivien tukeminen ja valtaapitävien tukeminen on kaksi eri asiaa.

 

Kukin luonnollisesti valvoo sitä, mihin heidän lähettämänsä apua käytetään. Epämääräisten väitteiden esittäminen asiasta on lähinnä propagandistista. Siinä asetetaan kyseenalaiseksi niin järjestöjen kuin niitä rahoittavien maidenkin ammattitaito. Tavoitteena kirkon järjestöillä on kristillisen lähimmäisenrakkauden perusteella tukea hätää kärsiviä ja heikoimmassa asemassa olevia."

 

Tampereen seurakunnat antavat kaiken tukensa Lähetysseuran työlle katastrofin keskellä elävien lähimmäistemme hädän lievittämiseksi.

 

Ystävällisesti,

Olli Hallikainen, tuomiorovasti

Onko viestintä vaihtanut kirkon Herraa?

Palaute saapunut 5.9.2014 klo 11.13, vastattu 17.9.2014 klo 9.45

Seurakuntalehti Sillassa (8/ 2014) oli Teemu Järventien kirjoittama artikkeli Juicesta. Artikkeli sinänsä oli ihan ok, mutta toimituksen (päätoimittaja Kirsi Airikka) laittama otsikko Juice ja Jeesus samalla asialla oli todella mauton, jopa tyhmä.

Juice ei ole ainakaan minulle Jumalan Poika, maailman Vapahtaja, minun syntieni sovittaja, Kristus. Tuskin Juice tuollaista rinnastusta Jeesukseen olisi hyväksynyt. Onko Tampereen seurakuntien viestintä vaihtanut kirkon Herraa?

Kiitos palautteesta. Toimituksella on toki aina oikeus muokata lehden avustajien tekemiä juttuja. Tässä kyseisessä jutussa toimitus sen puoleen kuin vt. päätoimittajakaan ei kuitenkaan ole muuttanut otsikkoa. Lehteen on kelpuutettu toimittaja Järventien kirjoittama oiva otsikko.

Otsikossa ei suinkaan väitetä, että Juice olisi Jumalan poika. Lisensiaattityönsä Juice Leskisen sanoituksista tehnyt Lasse Halme avaa otsikkoa hyvin. Jutussa hän toteaa: ”Juicen lauluissa Jumala tai jumaluus on eräänlaista kosmista energiaa, joka ilmenee kaikkialla ja vaikuttaa kaikkeen. Tätä ei voi saada haltuunsa eikä määritellä. Tästä nousee laulujen kritiikki erilaista uskonnollisuutta kohtaan: kirkko ja papit ovat ottaneet Jumalan haltuunsa ja tällä tavoin tehneet jumalankuvan."

”Juicen laulut kritisoivat ja vastustavat tällaista, ja erilaisten vihjeiden kautta Jeesus liitetään samaan rintamaan vastustamaan oman aikansa uskonnollisuutta ja ylipappeja. Juicen laulut näyttävät antavat pysyvän merkityksen Jeesuksen toiminnalle, mutta tämä ei ole samaa kuin kirkossa vallalla oleva käsitys.”

Tampereen seurakuntien viestintä ei ole vaihtanut kirkon Herraa.

Kirsi Airikka
vt. päätoimittaja
Silta-lehti 

Toiveena suomen- ja saamenkielinen Kauneimmat joululaulut -tilaisuus

Saapunut 13.9.2014, vastattu 16.9.2014

Olisiko mahdollista, että tänä vuonna Tampereellakin järjestettäisiin kaksikielinen (suomi ja saame) Kauneimmat Joululaulut -tilaisuus?


Kiitos ideasta! Musiikkisihteeri Petra Perttula piti ajatusta erinomaisena, ja selvittää seurakuntien kanttoreiden kesken, olisiko mahdollista järjestää kaksikielinen Kauneimmat joululaulut. Lähetysseura on julkaissut saamenkielisen joululauluvihon, joten sen puolesta tilaisuuden järjestäminen onnistuu.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut 

Kiitokset Facebook-päivityksistä

Saapunut 15.9.2014, julkaistu 16.9.2014Hei, nyt on aivan pakko antaa palautetta... Pidän todella paljon siitä, miten Tampereen seurakunnat näkyy Facebookissa ja minkälaista viestiä/sanomaa siellä jaatte. Esim. tänään Armoa arkeen osui todella kohdalle ja auttaa taas jatkamaan oman arjen kaaoksessa. Aikaisemminkin kuvat ja tekstit ovat usein tulleet tarpeeseen juuri siinä tilanteessa. Kiitos niistä ja siunausta työhönne!
Kiitos kiitoksista! On hienoa kuulla, että olemme onnistuneet koskettamaan ja tuomaan voimaa elämään myös sosiaalisessa mediassa - se juuri on tarkoituskin. Viestisi on lähetetty edelleen Facebook-päivityksistä vastaaville.
Ystävällisin terveisinAnna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut


Kirkon viestintäpäivät Tampereella

Saapunut 5.9.2014, julkaistu 10.9.2014

Kirkon viestintäpäivillä yliopistonlehtori Katja Valaskivi muistutti, että "Kirkko kilpailee ihmisien ajasta ja huomiosta. Keskellä kylää ei enää ole kirkko vaan verkko, jossa kirkon on näyttävä".

K24 sivustolla aiheesta toteaa Kari-Matti Laaksonen: “Piispat eivät maineenhallinnan kannalta kuitenkaan ole kirkon akuutein ongelma, vaan sen viestintäväki.”

Viestintäpäiviä vietetään Tampereella, jossa ei seurakunnilla ole viestintäpäällikköä eikä seurakuntalehdellä vakinaista päätoimittajaa. Vikaa on siis myös hallinnon puolella, vai mitä vt. viestintäpomo?

 

Hei ja kiitos viestistäsi. Viestintäpäivät ovat kirkon viestintäväen koulutuspäivät, jossa käsitellään kirkon viestijöille tärkeitä ajankohtaisia aiheita. Päiville valitaan yleensä yhteinen teema. Tänä vuonna se oli brändääminen, jota käsiteltiin monesta eri näkökulmasta. Viestintäpäivät onnistuivat ainakin Tampereen viestinnän näkökulmasta hyvin, vaikka niitä vt. voimin järjestettiinkin. Päävastuu järjestämisestä on Kirkon tiedotuskeskuksella. Viestintäpäällikön valinta on parhaillaan käynnissä, joten tämäkin asia on nyt hoidossa.

 

Ystävällisesti

Virve Jylhäsalo

vt. viestintäpäällikkö


Tampereen seurakuntayhtymän kanta Hamasiin ja ISIS:iin

Saapunut 2.9.2014, vastattu 10.9.2014

"Joukko pohjoismaisten lähetysjärjestöjen johtajia vetosi elokuun lopulla maidensa johtoon, jotta nämä kiinnittäisivät huomiota kristittyjen asemaan muun muassa Syyriassa ja Irakissa ja puhuisivat kansanmurhan kohteeksi joutuneen vähemmistön puolesta. "Kristittyjä ei saa unohtaa! Heidän vakava tilanteensa sivuutetaan helposti, kun he joutuvat olemaan aggressiivisen islamilaisen fundamentalismin ja maallistuneen läntisen maailman välinpitämättömyyden välissä", julkilausumassa sanotaan."

 

Tampereen seurakuntayhtymä ei päätuettavansa Suomen Lähetysseuran kautta ole osallistunut em. kannanottoon. SLS tukee Hamasia, joka on ISIS:n kumppani.

 

Näin seurakuntavaalien alla lienee paikallaan kysyä, mikä on Tampereen seurakuntayhtymän strategia suhteessa ISIS:iin ja Hamasiin?


Kiitos kysymyksestä.

 

Tietääkseni Suomen Lähetysseuralla ei ole minkäänlaisia yhteyksiä Hamasiin tai ISIS-terroristijärjestöön. Pidän tällaisia väitteitä pahantahtoisena solvauksena sitä maltillista linjaa kohtaan, jolla Lähetysseura on rakentanut yhteyksiä palestiinalaisten ja juutalaisten välille useiden vuosikymmenen ajan. Tampereen seurakunnat tukevat Lähetysseuraa tässä rauhan rakentamisen työssä Jeesuksen esimerkin ja opetuksen mukaisesti.

 

Lähetysseuran yhteistyökumppani on Palestiinan luterilainen kirkko, jonka piispa Mounib Younan on Luterilaisen maailmanliiton presidentti tällä hetkellä.

 

Lähetysterveisin

Olli Hallikainen

tuomiorovasti

Kellotapuleihin Tampereen päivänä

Saapunut 22.8.2014, vastattu 8.9.2014Toivottavasti seuraavana Tampere-päivänä pääsee tutustumaan ja kapuamaan muutamien keskeisempien Tampereen kirkkojen kellotorneihin.
Kiitos hienosta ideasta! Kellotapulit ovat houkuttelevia paikkoja - niin lähellä, mutta niin kaukana. Olen laittanut ajatuksen eteenpäin, ja toivottavasti tapuleita saadaan auki, jos ei tänä vuonna niin ensi vuonna.
Ystävällisin terveisinAnna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Viestintä voisi kysyä vaaliryhmiltä

Saapunut 25.8.2014, vastattu 8.9.2014

Miten olisi, jos yhtymän viestintätoimisto tekisi kattavan sarjan kysymyksiä vaaliryhmille ja julkaisisi vastaukset vaalisivuilla? Silloin ei jokaisen potentiaalisen ehdokkaan tarvitse tehdä samaa työtä - saati sitten jokaisen äänestäjän.

 

Kirkollisvaaleissa on kautta aikojen ajettu ns. sammutetuin lyhdyin. Ehkäpä Tampere voisi muuttaa käytäntöä?

Nimi: ehkä äänestän, ehkä en


Kiitokset, ehdotus on hyvä ja laitamme sen muistiin seuraavia vaaleja ajatellen. Samalla voidaan haastaa myös valitsijayhdistykset miettimään kantojaan asioihin hyvissä ajoin.


Valitettavasti tänä vuonna viestinnässä eivät resurssit riitä tällaisen kyselyn toteuttamiseen. Viestinnän haasteena on toki myös oikeiden teemojen ja kysymysten löytäminen - se, mikä on jollekulle ehdokkuutta harkitsevalle yhdentekevää, on toiselle luovuttamatonta.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen

Kirkon sisäpiirikulttuuri

Saapunut 23.8.2014, vastattu 8.9.2014
Tämä Kirkonkellarin juttu ja sen kommentit kannattaisi lukea, hyvät työntekijät ja srk-aktiivit.

Lukekaa ja ottakaa itseenne, mutta älkää torjuko.

http://kirkonkellari.fi/sisapiirikulttuuri/

Kiitos viestistä.


Kirkonkellarin blogi ja keskustelu osoittavat miten tärkeä kirkon sanoman välittämisessä kieli on. Miten ylipäätään voimme puhua Jumalasta, jota ei voida nähdä? Kirkko ei voi kuitenkaan vaieta hänestä.

 

Arkipuhe ei tavoita pyhää Jumalaa. Kuitenkin hän on läsnä arjessa ja jokapäiväisen elämän kielikuvat voivat välittää hänen hyvyyttään. Tässä Jeesuksen vertaukset ovat vahvoja esimerkkejä. Usein Jumalan läsnäolon voi kokea myös hiljaisuudessa ilman sanoja.

 

Kuten Kirkonkellarin juttu osoittaa, jumalanpalveluksen kielestä on tarpeen käydä keskustelua. On myös tarpeen rohkaista etsimään kieltä, joka välittää armollisen Jumalan läsnäoloa niin arjessa kuin juhlassa.

 

Ystävällisesti

Olli Hallikainen

Tampereen kirkot eivät vastaa mielikuvaa kirkoista

Saapunut 27.8.2014, vastattu 8.9.2014

Tampereella ei ole montaa kirkkoa, jotka vastaavat suurimman osan ihmisistä näkemyksen mukaan mielikuvaa kirkosta.  Monet kirkot ovat erittäin ankean näköisiä.  Kunpa niitä voisi rakentaa uudelleen tai ainakin selkeästi parannella.  Laittakaa ja koristelkaa tunnelmallisesti ja kauniisti ainakin kaikki konfirmaatiotilaisuudet.  Kaikki kun eivät saa juhlaansa niihin ainoisiin kirkon näköisiin:  Tuomio,-Aleksanterin,- Messukylän, -Teiskon, -Viinikan kirkko.  Vanhaa kirkkoa ei valitettavasti käytetä juurikaan.


Kiitokset palautteesta! Jokaisella tamperelaisella on varmasti oma "lempikirkkonsa", joillakin kirkon ulkoasun, joillakin jonkun muun asian mukaan. 


Toivon ja uskon, että useimmat saavat järjestää juhlansa siinä kirkossa, joka itselle tuntuu parhaalta. Esimerkiksi Vanha kirkko ja Finlaysonin kirkko ovat erittäin suosittuja vihkikirkkoja. Seurakuntatoimistosta, jossa esimerkiksi vihkirkkojen varaukset hoidetaan, kerrotaan, että pääsääntöisesti kaikki saavat varattua sen kirkon, jonka itse haluavat - toki suosituimpina aikoina voi joutua joustamaan kellonajasta, jos ei ole ensimmäisenä varaamassa.


Monet modernimmista kirkkorakennuksista puolestaan tarjoavat kotipaikan monimuotoiselle seurakuntatoiminnalle - niissä on tilaa kerhoille, partioryhmille, yhteisille ruokailuille, tuolijumpille, nuorten illoille, myyjäisille ja monille muille. Tätäkin kautta kirkosta saattaa tulla läheinen ja "oma", vaikka ulkonaisesti kirkko on vaatimaton ja kenties vaikea edes kirkoksi tunnistaa. Uskallan sanoa, että kirkon vaatimattomasta ulkomuodosta huolimatta kirkkosalit ovat kaikissa Tampereen kirkoissa tunnelmallisia, juhlavia tiloja - kukin omalla tavallaan.


Lähetin palautteen tiedoksi kirkkoherroille.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut


Jatkokommentointia seurakuntavaaliasiaan

Saapunut 29.8.2014, vastattu 8.9.2014

Lähetin jatkokommentin srk-vaaleista 25.8.2014. Vieläkään so. 29.8.2014 siihen ei ole reagoitu. Onko vaalinaluskeskustelu kielletty?

Lähetän kommenttini uudelleen:

Kiitos Tampereen Yhdistyneen seurakuntaväen vaaliohjelman julkaisemisesta. Kehotus ottaa yhteyttä suoraan edusmiehiin merkitsisi sitä, että keskustelu suljetaan pois julkisuudesta. En pidä "salassa" pidettäviä keskusteluja hyvinä. Kyllä kirkon (myös luottamushenkilöiden) tulee pyrkiä avoimuuteen.

 

Yhdistyneen seurakuntaväen ohjelmasta poimin eräitä tärkeänä pitämiäni asioita:

- "Ryhmän ehdokkaina olevat sitoutuvat ohjelmassa olevien asioiden ajamiseen." Tämä on hyvä ja rehellinen toimintatapa muillekin ryhmille.

- "Yhteistä meille on sitoutuminen Raamattuun, kirkkomme uskoon ja päätöksiin." ja "Kannustamme kristilliseen kasvatukseen" Julkisessa keskustelussa (ja julistustyössä) kristillinen-käsite vaan saa niin monia tulkintoja. Raamattuakin luetaan/selitetään ihan miten vaan, tavallisesti perustelematta. Avioliittokysymyksessä kirkon piirissä mielipiteet eroavat rajusti. Odottaisin, että ryhmät konkretisoisivat ajatuksiaan ja tavoitteitaan vielä selvemmin. Nythän on niin, että kirkon johto haluaa kannanottojensa perusteella muuttaa esim. avioliittokäsitystä. Muualla yhteiskunnassa muutosta ajavat ovat esittäneet tavoitteekseen koko avioliittoinstituution romuttamisen, jolloin nykyiset muutostoiveet ovat vain väliaskel koko perhekäsityksen tuhoamiseen. Mitä seurakuntaväen ryhmä ja muut ryhmät moisesta ajattelevat, olisi kiva tietää. Mitä "sitoutumiseen kirkon uskoon ja päätöksiin" tulee, se merkitsee usein sitä, että jos en hyväksy nykytilannetta, pyrin muuttamaan sitä. Ei sitouduta ikiaikaiseen uskoon ja sen tulkintaan, vaan muutetaan sitä päätöksin. Asia on ohjelmassa kauniisti sanottu, mutta kettu on jättänyt häntänsä ovenrakoon.


Hei ja kiitokset jatkokommentista. Pahoittelen, että julkaisussa on ollut viiveitä.
Keskustelua ja avoimuutta voisi varmasti aina olla enemmän, ja tähän ovat havahtuneet myös valitsijayhdistykset nyt, kun olen heille näitä palautteita lähettänyt. Julkiseen keskusteluun on selvästi enemmän painetta kuin neljä vuotta sitten edellisissä vaaleissa, lieneekö syynä sosiaalinen media?
Ennen vaaleja on tulossa Aamulehden organisoimat vaalipaneelit kaikissa neljässä seurakunnassa Tampereella, siellä on mahdollisuus yleisönkin kysyä ehdokkaiden näkemyksiä. Silta-lehdessä julkaistaan kysely kaikille mukana oleville valitsijayhdistyksille, ja vaalikoneen avulla voi selvittää, kenen ehdokkaan mielipiteet osuvat parhaiten yksiin omien ajatuksien kanssa.
Ystävällisin terveisinAnna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Avoimet kysymykset ja vastaukset kielletty seurakuntavaalisivustolla?

Saapunut 1.9.2014, vastattu 8.9.2014

Seurakuntavaalisivusto on kasvanut. Siellä kehotetaan asettumaan ehdokkaaksi. Kirkkodemareilla ja Yhdistyneellä seurakuntaväellä on vaaliesite. Demareilla se on sosiaalipolitiikkaa, srk-väellä hyvä, mutta ilman konkretiaa. Kokoomus omassa nettijulkaisussaan muistelee vuoden 2010 seurakuntavaaleja, vuodelle 2014 esitettä ei ole laadittu.

Seurakunnan vaalisivustolla on lisäksi linkkipainike "kysy lisää". Mistään ei kuitenkaan löydy kohtaa, missä voisi kysyä.

Onko siis julkinen, avoin kysyminen ja vastaaminen kielletty?

Kiitokset palautteesta! Valitsijayhdistysten ohjelmat ovat nyut näkyvillä, siltä osin kun olemme saaneet niistä tietoa. Myös Pirkanmaan Vasemmistoliitto ja Tulkaa kaikki -liike ovat lähdössä mukaan vaaleihin omilla listoillaan.


Kysy lisää -otsikko ei ole ollut sivuilla harhautustarkoituksessa. Siinä on pitänyt lukea Katso lisää, millä on viitattu alla olevaan seurakuntavaalit.fi-sivuston linkkiin. Nyt teksti on päivitetty.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Kaukajärven ruokailussa väärä kellonaika

Saapunut 3.9.2014, vastattu 8.9.2014

Miksi työttömien ruokailiajat ovat nettisivuilla väärät? Voisitteko päivittää kellonajat. Kaukajärven srk-talon ruokailu on tiistaisin klo 12.45-13.15.

Ilmoituksen voisi laittaa myös s-marketin, srk-talon ilmoitustaululle ja ulko-oveen. Ruokailu on hyvä apu työttömille ja pientuloisille.

Ystävällisin terveisin

Nimimerkki:"kuulun kirkkoon ja maksan kirkollisveroa"


Lämmin kiitos palautteesta! Koitamme olla tarkkoina, mutta joitakin virheitä helposti jää, kun tietoja on monessa paikassa - siksi onkin hyvä, että saamme viestin, jos joku huomaa puutteita tai vääriä tietoja. Silta-lehdessä kellonaika oli onneksi oikein, ja nyt oikea aika on päivitetty myös verkkosivuille. Tarkistin myös samalla muiden ruokailujen tiedot.


Laitoin palautteen eteenpäin Messukylän seurakunnan johtavalle diakoniatyöntekijälle, jos vaikka saataisiin ilmoitautauluillekin tietoa.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Kokoomuksen seurakuntavaaliohjelma

Myös Pirkanmaan Kokoomuksella on seurakuntavaaliohjelma, joka löytyy tältä sivulta. Sama linkki on päivitetty myös Seurakuntavaalit Tampereella -sivustolle.

Kiitos Kalevankankaan puutarhurille

Saapunut 4.9.2014, julkaistu 8.9.2014

Terveisiä Kalevankankaan hautausmaalta!

Viime kesänä valitin liian korkeista kukista haudoilla. Sain vastauksen puutarhurilta, joka totesi kukkien todella olleen liian korkeita mainitsemallani alueella. Hän lupasi tälle kesälle matalampia kukkia.

Näin on myös toimittu. Vanhempieni haudalla kukkivat kauniit begoniat eivätkä peitä koko kiveä.

Kiitos!

Miksi Eteläisen seurakunnan nimikilpailusta ei ole kerrottu?

Saapunut 4.9.2014, vastattu 8.9.2014

Viime Silta-lehdessä oli eteläisen seurakunnan nimestä. Siinä kerrottiin jostakin nimikilpailusta. Ihmettelen vaan millä tavalla tätä kilpailua on informoitu, koska osa seurakuntalaisista mm allekirjoittanut ei tiennyt siitä mitään. toisaalta ei ole tehty selvitystä, kuinka monella on vielä ns identtiteettikriisi koko jutusta. Itse en ole koennut olevani vielä kyseenoleisen seurakunnan jäsen. Vaikka nimellisesti olenkin. Tämä osoittaa vain kuinka sisäänlämpiäviä hallinto on.


Kiitokset palautteestasi! Nimiehdotusten keräämisestä on kyllä yritetty tiedottaa aktiivisesti, mutta ilmeisesti emme ole onnistuneet riittävän laajasti kertomaan asiasta. Silta-lehdestä asia on valitettavasti jäänyt pois keväällä. Nimikilpailu on ollut esillä nettisivuilla, ja lisäksi Eteläisen seurakunnan alueen asukas- ja omakotitaloyhdistyksille ja vastaaville on lähetetty tietoa asiasta. Lisäksi työntekijöille on toimitettu kopioitavaksi seinälle ripustetettavia ilmoituksia sekä muutenkin informoitu heitä asiasta.


Toivottavasti löydät paikkasi seurakunnasta tai vielä mieluummin lähikirkostasi.


Hyvää syksyä toivottaen

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Kirkkodemareiden ohjelma

Myös kirkkodemarien vastuuhenkilö Sirpa Koivisto on lähettänyt vaaliohjelman, ja kirjoittaa seuravaa: "Kunnallisjärjestön sivuille päivitetään vaaleista ja ehdokkaaksi asettumisesta lisää tietoa. Olemme myös laatimassa seurakuntaryhmien verkkosivustoa ja laitamme ehdokkaista tietoa sinne.

Nyt olemme panostaneet ehdokasasetteluun, joten 15.9. jälkeen vasta vaalimateriaali alkaa olla valmiina.

Jatkokommentti Yhdistyneen seurakuntaväen ohjelmaan

Kiitos Tampereen Yhdistyneen seurakuntaväen vaaliohjelman julkaisemisesta. Kehotus ottaa yhteyttä suoraan edusmiehiin merkitsisi sitä, että keskustelu suljetaan pois julkisuudesta. En pidä "salassa" pidettäviä keskusteluja hyvinä. Kyllä kirkon (myös luottamushenkilöiden) tulee pyrkiä avoimuuteen.

 

Yhdistyneen seurakuntaväen ohjelmasta poimin eräitä tärkeänä pitämiäni asioita:

- "Ryhmän ehdokkaina olevat sitoutuvat ohjelmassa olevien asioiden ajamiseen." Tämä on hyvä ja rehellinen toimintatapa muillekin ryhmille.

- "Yhteistä meille on sitoutuminen Raamattuun, kirkkomme uskoon ja päätöksiin." ja "Kannustamme kristilliseen kasvatukseen" Julkisessa keskustelussa (ja julistustyössä) kristillinen-käsite vaan saa niin monia tulkintoja. Raamattuakin luetaan/selitetään ihan miten vaan, tavallisesti perustelematta. Avioliittokysymyksessä kirkon piirissä mielipiteet eroavat rajusti. Odottaisin, että ryhmät konkretisoisivat ajatuksiaan ja tavoitteitaan vielä selvemmin. Nythän on niin, että kirkon johto haluaa kannanottojensa perusteella muuttaa esim. avioliittokäsitystä. Muualla yhteiskunnassa muutosta ajavat ovat esittäneet tavoitteekseen koko avioliittoinstituution romuttamisen, jolloin nykyiset muutostoiveet ovat vain väliaskel koko perhekäsityksen tuhoamiseen. Mitä seurakuntaväen ryhmä ja muut ryhmät moisesta ajattelevat, olisi kiva tietää. Mitä "sitoutumiseen kirkon uskoon ja päätöksiin" tulee, se merkitsee usein sitä, että jos en hyväksy nykytilannetta, pyrin muuttamaan sitä. Ei sitouduta ikiaikaiseen uskoon ja sen tulkintaan, vaan muutetaan sitä päätöksin. Asia on ohjelmassa kauniisti sanottu, mutta kettu on jättänyt häntänsä ovenrakoon.


Kiitos jatkopalautteesta. Luonnollisesti on hyvä, jos valitsijayhdistykset avoimesti kertovat tavoitteistaan ja ohjelmastaan jo ehdokasasettelun aikana. Toivottavasti seuraavissa vaaleissa saadaan nämä tiedot jo hyvissä ajoin esille. 


Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Lisätietoa valitsijayhdistysten tavoitteista ja periaatteista kaivataan

Palaute saapunut 21.8.2014, vastattu 25.8.2014

Kysyin edellä 20.8.2014 eri valitsijayhdistysten tavoitteita ja periaatteita. Etsin vastausta myös googlettamalla. Yhdistyneen seurakuntaväen kohdalta en löytänyt mitään. SDP:n sivuilla vaalikauden tavoitteet olivat sosiaalipoliittisia. Seurakunnallisia/kirkollisia tavoitteita ei ole. Kokoomuksen nettisivuilta löytyi neljän vuoden takaiset tiedot. Tälle päivälle so. 2014 vaaleihin kokoomuksella ei ole mitään esitettävää.

Seurakuntien ja kirkon sivuilla kehotetaan hakeutumaan ehdokkaaksi. Minne? Mikään ryhmä ei kerro seurakunnallisista/kirkollisista tavoitteistaan. Pitäisikö pää pujottaa ansalankaan?

Myöskään mistään ei käy ilmi toimintatavat seurakuntaneuvosto-/valtuustoryhmissä. Kuinka sitovia ovat ryhmän kannanotot? Saako niistä poiketa jne. Jos ryhmäpäätöksiä ei ole, on selvää, että virkamiehet vievät luottamushenkilöpäättäjiä kuin pässejä narussa.

Jos ei myöskään mitään tavoitteita ja periaatteita ole, on päätöksenteko todella pussipäässä toimimista.

Ei minusta taida olla ehdokkaaksi vaaleissa so. arpajaisissa.


Kiitos jatkopalautteesta! On totta, että nykypäivänä odottaa löytävänsä ainakin alustavia tietoja asiasta kuin asiasta netistä. Valitsijayhdistykset eivät kuitenkaan syystä tai toisesta sitä vielä tarjoa. Olen lähettänyt palautteesi edelleen valitsijayhdistysten yhteyshenkilöille.


Helpoiten tässä tilanteessa saisit tietoa haluamistasi asioista kysymällä suoraan valitsjayhdistysten yhteyshenkilöiltä - yhteystiedot löytyvät siis Seurakuntavaalit Tampereella -sivustolta kohdasta Seurakuntapäättäjänä. Itse ehkä lähettäisin vastaavassa tilanteessa samanlaiset kysymyslistat kaikille sähköpostilla ja arvioisin sitten, mikä voisi olla minulle sopiva ryhmä. 


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut


Lisäys: Yhdistyneen seurakuntaväen yhdyshenkilö Heikki Päätalo toimitti yhdistyneen seurakuntaväen .

Lisää tamperelaisia valtakunnanmediaan

Palaute on saapunut 23.8.2014, vastattu 25.8.2014

Huomasin, että pastori Jussi Laine on aloittanut Kirkonkellari-verkkojulkaisun toimitusryhmässä.Onneksi olkoon!

Jussi Laine taitaa olla ainoa tamperelainen, joka esiintyy valtakunnan mediassa ANTEEKSI! Timo Pöyhönen on toki mukana.

Muut tamperelaiset pitävät hämäläistä vaikenemisen identiteettiään suut supussa yllä.


Kiitos palautteesta, se on toimitettu henkilökohtaisesti Jussi Laineelle ja Timo Pöyhöselle sekä julkaistu intranetissamme tiedoksi koko henkilöstölle.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen

Koska Silta-lehdestä tehdään lukemistutkimus?

Palaute on saapunut 19.8.2014 klo 18.13, vastattu 22.8.2014 klo 16.02

 

Espoon seurakuntalehti Esse on tehnyt lukijatutkimuksen, josta kerrotaan mm. Kotimaa24 -sivustolla. Mistä löytyvät vastaavan tutkimuksen tulokset Tampereen Silta-lehdestä?

 

Kiitos kiinnostuksesta Silta-lehteä kohtaan!

 

Tampereen seurakuntien Silta-lehden ensimmäinen numero ilmestyi helmikuussa 2014. Koska lehtiuudistus oli perusteellinen ja lehti nykyisin ilmestyy vain kerran kuukaudessa, on lukijoille annettava jonkin verran aikaa tutustua uuteen lehteen.

Hyödyllisintä lehden toimitukselle on, että lukemistutkimus toteutetaan vasta siinä vaiheessa, kun lehti on tullut tutuksi kaupunkilaisille. Vasta sitten he voivat kertoa siitä punnittuja ja perusteltuja mielipiteitä. 

Pienimuotoinen lukemistutkimus Silta-lehdestä tehdään jo tämän syksyn aikana. Kyseessä on opinnäytetyö, jonka kohderyhmänä ovat nuoret. Laaja lukemistutkimus toteutettaneen vuoden 2015 aikana. Tutkimustuloksista uutisoidaan Silta-lehdessä.

ystävällisin terveisin

Kirsi Airikka
Silta-lehden vt. päätoimittaja

Seurakuntavaalien ehdokkaiden näkemykset kiinnostavat

Palaute saapunut 20.8.2014, vastattu 20.8.2014

Kysymyksiä seurakuntavaaleista:

-mitkä ovat eri valitsijayhdistysten vaaliohjelmat, vaalikauden tavoitteet jne -mitkä ovat eri ehdokkaiden tavoitteet, ihan konkreettiset sellaiset -mitkä ovat ryhmien ja ehdokkaiden kirkkopoliittiset näkemykset


Jälleen kysymys seurakuntavaaleista - kiitos siitä. Seurakuntavaalien ehdokasasettelu jatkuu 15. syyskuuta saakka. Jos ehdolle asettuminen kiinnostaa tai haluaa muuten tietoa siitä, millaisia ryhmittymiä on vaaleihin on tällä tietoa lähdössä mukaan, kannattaa katsoa Seurakuntavaalit Tampereella -sivuja. Ryhmien vastuuhenkilöiden yhteystiedot löytyvät Asetu ehdolle -sivulta.


Varsinaisesti valitsijayhdistykset alkavat kertoa ohjelmastaan ja tavoitteistaan ehdokasasettelun päätyttyä. Yleensä eri ryhmillä on ollut omat nettisivut, jotka linkitetään seurakuntien vaalisivuille. Lisäksi ehdokkaat voivat täyttää vaalikoneen, jonka avulla seurakuntalaiset voivat etsiä sopivia ehdokkaita. Kun nimilistat on julkaistu, äänestäjät voivat toki myös itse olla suoraan yhteydessä ehdokkaisiin ja kysellä heidän näkemyksiään.


Silta-lehden vaalinumero julkaistaan 8.10., ja siinä kaikki valitsijayhdistykset vastaavat samoihin kysymyksiin.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Mistä tietoa seurakuntavaaleista?

Palaute saapunut 10.8.2014, vastattu 11.8.2014

Selasin "toimintaa ja tapahtumia" sivuja kotiseurakuntani sivuilta. Muualta olen kuullut, että seurakunnissa on vaalit marraskuun alussa. Kotiseurakuntani tapahtumiin vaalit eivät ole yltäneet. Mistä tietoa voisi etsiä?


Hienoa, että seurakuntavaalit kiinnostavat! Pääsivustollamme on oma vaalisivu www.tampereenseurakunnat.fi/seurakuntavaalit. Päivitämme linkin tälle sivulle myös seurakuntien sivuille, jotta muutkin kiinnostuneet löytävät vaalitietoa.


Vaalien ehdokasasettelu päättyy syyskuun 15. päivä, ja itse vaalipäivä on 8. marraskuuta. Tarkempaa tietoa löydät edellä mainitulta sivulta.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen viestintäpalveluista

Seurakuntien uutiset

Palaute saapunut 4.8., vastattu 7.8.

Seurakuntien "uutiset" ovat tapahtumatiedotteita. Eikö maailmasta löydy mitään uutisoitavaa, jossa olisi kristillinen tai yleisinhimillinen näkökulma?

 

Vastaus:

 

Olen aivan samaa mieltä; tapahtumauutisoinnista tulisi siirtyä yhä selkeämmin ilmiöistä kertomiseen. Tämä on myös tahtomme seurakuntien viestinnässä. Perillä emme vielä ole ja opittavaa on mutta on kiva kuulla että myös uutisten vastaanottaja näyttää vihreää valoa valitsemallemme strategialle.

Yritämme tutkia ja havainnoida ympäristöämme uutisnenällä mutta otamme myös avosylin vastaan uutisaiheita. Niitä voi lähettää osoitteeseen viestinta(at)tampereenseurakunnat.fi.

 

Aurinkoisin terveisin Eva Wäljas, tiedotussihteeri

Hiljaisuus kirkossa

Palaute saapunut 25.7., vastattu 5.8.

Nettisivuilla kannustetaan ihmisiä kirkkoon hiljentymään. Mutta kun olen hiljattain käynyt tutustumassa kirkkoihin, siellä yleensä puhutaan niin kovaan ääneen, että en saa siitä minkäänlaista pyhää tunnelmaa, eikä tee mieli jäädä pitkäksi aikaa.

 

Olen hiljattain löytänyt Jumalan, ja minua miellyttäisi ajatus kaupungilla kävelyn lomassa poiketa rauhalliseen keitaaseen hiljentymään ja rukoilemaan. Mutta (ainakin nyt kesäaikaan) tuntuu, että kirkot ovat vain arkkitehtuurinen nähtävyys vailla henkeä. Ainakin Aleksanterin kirkko tuntuu siltä, kun nyt pari kertaa olen käynyt ujosti ovelta kurkistelemassa. Se on ehkä seudun kaunein kirkko ja vieläpä mukavalla sijainnilla, ja ottaisin sen mielelläni levähdyspaikaksi kaupunkikierrosteni lomassa, jos vain siellä olisi hiljaisuutta. Kyllä puhua voi, mutta ei tarvitsisi niin kovaa kailottaa.

 

Ehkä minun kannattaisi mennä johonkin toiseen, vähemmän tunnettuun kirkkoon, jonne suuret ihmismassat eivät niin helposti löydä?

 

Tuomiokirkossa kävin urkukonsertissa. Sinne kerääntyi aika paljon väkeä, mutta kaikki osasivat puhella hiljaa. Suljin silmäni ja nautin tunnelmasta jo ennen konsertin alkua. Kuiskausten meri kaikui joka puolella, kuitenkin hiljaisuutta kunnioittavasti ja salaperäisen kauniisti.

 

Ehkä kesäaika on huono ajankohta, kun on paljon turisteja ja oppaita paikalla. Minä en oikein ymmärrä oppaitten ideaa. Minua jotenkin häiritsee oppaat ja se koko idea, että kirkkoon keskitytään vain rakennuksena. Ovathan ne hienoja rakennuksia, mutta eikö kirkon idea ole ensisijaisesti kuitenkin olla pyhä paikka, jossa vallitsee harras tunnelma? Opastetut kierrokset tiettyyn kellonaikaan ovat ihan jees, mutta ei oppaita tarvittaisi siellä kaiken aikaa. Sen sijaan jos pappi on paikalla, se on ihan hyvä, koska hänelle voisin jotain uskonasioita mennä puhumaankin.

 

En ole kuulunut kirkkoon vuosiin, ja olen nyt tilanteessa, jossa pohdin, että haluaisinko kenties liittyä uudelleen. Etsin siihen tarkoitusta, että voisinko saada kirkosta jotakin, mikä edistäisi Jumalan kohtaamista. Toistaiseksi anti on ollut vähäinen, mutta jatkan pyhiinvaelluksiani tutustuen mahdollisimman moneen lähiseudun kirkkoon.

 

Jos teillä on jotain hyviä neuvoja, mihin kirkkoon (ja ehkä mihin kellonaikaan) kannattaisi hiljaisuutta kaipaavan mennä löytääkseen kahdenkeskistä aikaa Luojan kanssa, niin ottaisin ilolla vinkkejä vastaan.


Katariina


Hyvä Katariina.

 

Kiitos viestistäsi.

 

Pahoittelen että toiveesi hiljaisesta kirkosta ei ole aina toteutunut kun olet astunut Aleksanterin tai Tuomiokirkkoon.

 

Kirkon tulee olla rukouksen ja Jumalan kohtaamisen paikka. Siksi on tärkeää että siellä voi olla hiljaa itsensä ja Jumalan kanssa niin ettei muiden keskustelu tai opastukset kohtuuttomasti häiritse.

 

Kuten totesit, on myös hyvä että kirkossa on pappi tai vapaaehtoinen päivystäjä jonka kanssa voi halutessaan keskustella.

 

Välitän palautteesi kirkkojen oppaille ja muulle henkilökunnalle jotta jokainen joka kaipaa hiljaisuutta voi löytää sitä kirkossa.

 

Lämpimästi tervetuloa kirkkoon hiljentymään niin yksin kuin messuissa ja musiikkitilaisuuksissa yhdessä muiden kanssa.

 

Siunausta elämääsi toivottaen,

Olli Hallikainen

tuomiorovasti

Rippikouluun vuotta nuorempana?


Julkaistu 4.8.2014, vastattu henkilökohtaisesti 28.7.2014, palaute saapunut 28.7.2014

Tyttäreni on syntynyt tammikuun alussa 2001 ja hän on aloittanut koulun jo 6-vuotiaana. Luokkakaverit menevät rippileirille ensi vuonna ja ymmärrettävästi hän haluaisi rippileirille kavereiden kanssa yhtä aikaa. Luin ev.lut. seurakunnan sivulta, että tällaisessa tapauksessa olisi mahdollista käydä rippukoulu luokkakavereiden kanssa samaan aikaan, vaikka täyttää 15 v vasta seuraavan vuoden puolella.

Miten meidän pitäisi toimia asian järjestämiseksi?


Hei!

 

Kiitos kysymyksestä. Rippikoulu on mahdollista käydä vuotta tavanomaista aikaisemmin oman seurakunnan kirkkoherran luvalla. Käytännössä tämä hoituu helpoiten siten, että käyt tulostamassa rippikoulun aikaistamiskaavakkeen osoitteesta www.tampereenrippikoulut.fi/lomakkeet ja lähetät sen oman seurakunnan kirkkoherralla. Usein rippikoulua aikaistetaan vuodella juuri siitä syystä, että nuori on aloittanut koulun vuotta tavanomaista aiemmin ja haluaa rippikouluun luokkakavereiden kanssa.

 

Mukavaa viikon jatkoa,

 

Jari Pulkkinen

vs. Rippikoulupastori

Aamulehden juttu Tuomiokirkkoseurakunnan uudesta papista

Julkaistu 9.7.2014, palaute saapunut 8.6.2014

Aamulehti mainosti uutta seurakunnan pappia kirjoittamalla, että hänen intohimonsa on salsaaminen. Olikohan kysymyksessä painovirhe? Varmaan piti sanoa, että intohimona on saarnaaminen.


Hei, emme osaaa vastata kysymykseen. Asian voi tarkistaa varmaan suoraan Kari Saloselta tai Aamulehdestä.

ystävällisin terveisin Virve Jylhäsalo viestintäpalvelut

Kommentti: kirkon työntekijät ja sosiaalinen media

Julkaistu 27.6.2014, saapunut 27.6.2014Facebook käynnistyi suomenkielisenä 2008. Ei bsiis ole kysymys uudesta mahdollisuudesta kirkollisen työn ulottamiseen nykypäivään. Jos jokainen uusi hanke vaatii kymmenkunta vuotta harkintaa kirkossa, olemme jatkuvasti ulkona maailmasta. Facebook ei kuitenkaan ratkaise kirkon some-ongelmaa. Puute on ilmiselvästi kirkon työntekijöiden asenteissa ja työhaluissa.
Kiitokset jatkokommentista. Kirkossahan sosiaalisen median käyttöä ja verkkotyötä kehitettiin vuosina 2009-2012 Hengellinen elämä verkossa -hankkeella. Lisätietoa hankkeesta saa esim. tältä sivulta. Sen jälkeen seurakunnat ovat itsenäisesti kehittäneet verkkotyötä ja sosiaalisen median käyttöä, mutta kirkolla on myös yhteisiä hankkeita, esim. Kirkko Suomessa -Facebook-sivu. Monet kirkon työntekijöistä ovat ottaneet innolla käyttöön sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet kirkon työssä, vaikka totta kai on myös sellaisia työntekijöitä ja esimiehiä, jotka eivät koe sosiaalista mediaa tärkeäksi. Suomen ev.lut. kirkon työntekijät -ryhmään Facebookissa kuuluu yli 2000 henkeä.
Jos palautesivun lukijoilla tai tämän palautteen lähettäjällä on ideoita siitä, miten Tampereen seurakuntien tulisi kehittää sosiaalisen median käyttöä ja sen integroimista työntekoon kokonaisuudessaan, otamme niitä mieluusti vastaan. Meillä on myös asiantuntijapohjainen sähköisen viestinnän työryhmä, johon voi tulla mukaan vaikuttamaan. Ideat ja/tai yhteystiedot voi lähettää palautelomakkeella.
Ystävällisin terveisinAnna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Kirkon työntekijät ja sosiaalinen media

Julkaistu 24.6.2014, saapunut 23.6.2014

Palautteeni: Kotimaa24 uutisoi 23.6.2014 kirkon työntekijöiden ymmärryksen, osaamisen ja viitseliäisyyden puutetta:

"Vaikeneminen on kirkon helmasynti somessa – ...

Kirkon toimintaa sosiaalisessa mediassa leimaa vielä seurakunnallisten kuulutusten henki. Vaikka paljon on opittu, kirkkokahvien leppoisaan ja tasavertaisesti keskustelevaan tunnelmaan on matkaa, selviää Kotimaan juhannusnumerosta.

Kotimaa kartoitti kirkollisten työntekijöiden käyttäytymistä Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja blogiviestinnässä. Asiantuntijoiden mukaan kirkon silmäätekevien helmasynti somessa on vuorovaikutuksen puute."


Kiitokset palautteestasi! Kotimaa24:n verkkouutinen nostaa esille tärkeän asian: kirkko ja sen avainhenkilöt ovat monella tapaa mukana sosiaalisessa mediassa, mutta läsnäolossa ja vuorovaikutuksessa on vielä parantamisen varaa. Laajempi artikkeli on julkaistu Kotimaa-lehden 19.6. ilmestyneessä numerossa.


Sosiaalinen media on uusi viestintä- ja vuorovaikutuskanava, joka pakottaa kirkonkin työntekijät opettelemaan uutta ja ennen kaikkea miettimään asioita uusiksi. Nykypäivän nuorille sosiaalisen median käyttö ja toimintatavat ovat luonnollinen osa omaa elämää. Meiltä iäkkäämmiltä samaan pääseminen vaatii paitsi eri kanavien haltuunottoa teknisesti ja sisällöllisesti myös sen miettimistä, miten sosiaalinen media tulee osaksi normaalia työntekoa eikä vain lisätehtäväksi muiden asioiden päälle.  Jos sosiaalisessa mediassa mukanaolo lisätään työlistalle jonon jatkoksi, on selvää, että keskustelevuuteen ja vuorovaikutukseen ei jää riittävästi aikaa, vaikka halua sellaiseen olisikin. Tärkeää on myös saada tällaista palautetta, joka ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan.


Uskon, että sosiaalisen median käytössä opimme ja kehitymme pikkuhiljaa toimimaan vuorovaikutteisemmin, ja kuten Kotimaan jutusta selviääkin, meillä on jo myös hyviä esimerkkejä joukossamme sosiaalisen median osaavasta, aktiivisesta ja keskustelevasta käytöstä. Heistä voimme ottaa oppia.


Lähetän palautteen edelleen johtoryhmällemme.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen


Rukouspäivän vietosta

Julkaistu 12.6.2014, palaute saapunut 7.6.2014

Tampereen tuomiokirkossa järjestettiin sähkövaloton Earth Hour-tilaisuus la 29.3.2014  energian säästämisen ja ilmastonmuutoksen vastustamiseksi.

Nyt vietetään 8.6.2014 Etelä-Afrikasta alkanutta maailmanlaajuista rukouspäivää.

Global Day Of Prayer on osa maailmanlaajaa rukoustapahtumaa, joka kokoaa lähes 200 miljoonaa kristittyä 220 maassa toreille, stadioneille ja kirkkoihin rukoilemaan yhdessä.  GDOP sai alkunsa Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa vuonna 2001 ja on siitä vuosien mittaan kasvanut maailmanlaajuiseksi yhteiseksi rukouspäiväksi. Tapahtuman tarkoitus ja näky on kokoontua yhteen rukoilemaan ja tekemään parannusta, ja pyytämään, että Herra

- antaisi meille meidän syntimme anteeksi

- uudistaisi seurakuntamme

- tekisi maamme jälleen terveeksi

Eikö rukouspäivän vietto olisi yhtä tärkeää kuin energian säästön teema, tuomiorovasti Hallikainen?


Kiitos kysymyksestä.

Kirkon esirukous on rukousta maailman puolesta. Tämä koskee myös luontoa jonka olemme saaneet toimillamme voimaan pahoin. Siksi kaikki toimet, mukaanlukien Earth Hour-kampanja on osa esirukousta joka saa ihmiset toimimaan vastuullisesti paremman maailman puolesta, sen jonka Jumala on vastuullemme antanut.

 

Rukous voi tapahtua myös ao. rukouskampanjan kautta. Tärkeää on että myös me kristityt teemme kirkoissamme parannusta omasta itsekkyydestämme. Olemme kaikki osa Luojan luomaa maailmaa.

 

Vastuuterveisin,

Olli Hallikainen

Päivämäärät mukaan palautteisiin

Julkaistu 10.6.2014, palaute saapunut 9.6.2014

Keskustelu ja vastaukset kirkon toiminnasta ovat näillä sivuilla varsin vähäiusiä. Kun niitä sivustolta lukee, ei tiedä miltä vuodelta saati kuukaudelta kysymys ja vastaus on. Esitän, että keskusteluihin lisätään kysymyksen, kommentin ja vastauksen päivämäärä.


Kiitos ehdotuksesta, päivämäärät voidaan kyllä lisätä näihin julkaistuihin palautteisiin. Palautteisiin pyritään aina vastaamaan mahdollisimman nopeasti, mutta toisinaan vastauksen julkaiseminen saattaa kestää esimerkiksi lomien takia.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Onko tutkimustietoa rippikoulujen vaikuttavuudesta?

Julkaistu 10.6.2014, palaute saapunut 9.6.2014

Aamulehdessä oli 9.6.2014 juttu rippikoululeiristä. Tulipa mietittyä, millainen rippikoulu on vaikuttavuudeltaan hyvä. Onko erikoisuuden tavoittelussa seurattu myös tuloksia?

Matti Ilveskoski kertoo eräässä aiemmassa keskusteluvastauksessa, että yli kymmenen vuotta sitten seurakuntaelämän vaikuttavuudesta tehtiin tutkimuksia - jotka hänenkin mukaansa ovat jo vanhentuneita.

Rippikouluista näytetään tilastoitavan vain osallistuvien lukumäärä ikäluokasta. Mielestäni olisi syytä seurata sitä, miten erilaisia rippikouluja käyneet nuoret sitoutuvat seurakuntaan, esim. selvittämällä 20-25-vuotiaiden seurakunnan aktiivisten nuorten aikuisten rippikoulutausta. Erityisrippikoulut vaativat runsasta panostusta. Mikä on rippikoulutyössä (ja yleensä seurakunnan toiminnassa)merkityksellistä, mikä ei?


Kiitos kysymyksestä.

 

Kati Niemelä on tehnyt rippikouluista pitäaikaistutkimusta ja tutkinut rippikoululaisten suhdetta kirkkoon vielä 5 ja 10 vuoden päästä rippikoulun jälkeen. Yleisenä kommenttina voidaan todeta, että rippikoululla on merkittävä vaikutus ihmisen uskonnolliseen ajatteluun. Yksittäisistä erityisrippikouluista ei ole käsittääkseni tehty vastaava tutkimusta eikä tulokset kovin yleistettävissä olevia olisikaan pienen otannan vuoksi.

 

Rippikoulun vaikuttavuuteen vaikuttavat monet asiat kuten leirin kesto, isoset, koettu ryhmähenki ja ilmapiiri. Juuri sen tähden, että rippikoululla on niin merkittävä rooli ihmisen uskonnollisen ajatteluun, pyrimme löytämään uusia keinoja järjestää mielekkäitä ja laadukkaita rippikouluja. Uskon, että tällä kehitystyöllä ja uudenlaisilla rippikouluilla on merkittävä rooli rippikoulun vaikuttavuuden kannalta.

 

Jari Pulkkinen

Rippikoulupastori

Tampereen ev.lut seurakuntayhtymä

Hyvitetäänkö Omenahotellia?

Seurakuntien Silta-lehti toukokuu 2014: "Arkkipiispa Martti Simojoki sanoi aikanaan: Kirkossa ei saa olla mitään, mikä ei kestä päivänvaloa - jos jotakin on siitä on kerrottava."

Kaupungilla kerrotaan, että seksihotellinakin tunnetun Omena-hotellin siirtyessä pois Seurakuntien talosta, seurakuntayhtymä hyvitti hotelliketjua usealla sadalla tuhannella eurolla.

Mikä on totuus, kiinteistöpäällikkö Pekka Niemi?

 

Kiinteistöpäällikkö Pekka Niemi ja hallintojohtaja Matti Ilveskoski kertovat, että minkäänlaista hyvitystä hotelliketjulle ei ole annettu vuokrasopimuksen päättyessä. Omenahotelli maksaa vuokransa kokonaan vuokrasopimuksen loppuun asti, ja lisäksi yritys korvaa toiminnan lopettamisesta aiheutuvan lisäkustannuksen seurakuntayhtymälle. Uutena vuokralaisena samoissa tiloissa on majoituspalveluita tarjoava Forenom. Hotellin on tarkoitus avata ovet jo toukokuun aikana.

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Miten mitataan seurakunnan työn tuloksellisuutta?

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hallintojohtaja Kallio uskoo, että kirkko voisi toimia nykyistä paremmin pienemmälläkin työntekijämäärällä, jos toimintaa saataisiin tehostettua (Radio Dein viikon debatti).

Matti Helin toteaa saman Tampereen kaupungin osalta Aamulehdessä 7.5.2014) Tampereen seurakuntien rakenneuudistus mahdollistaisi myös työtehtävien tuloksellisuuden mittaamisen seurakuntien mission kannalta ja henkilöstöratkaisujen teon siltä pohjalta.

 

Onko em. työn tekemisen seurantaa Tampereella toteutettu. Mistä saa lukea mahdollisen tutkimuksen tulokset? hallintojohtaja Matti Ilveskoski.

 

Kiitos kysymyksestä ja tärkeästä havainnosta työn tekemisestä. Toiminnan tehostamiseen on tarvetta varmaan kaikessa työssä, niin myös seurakuntatyössä. Kysyjän ehdottamaa työn tekemisen seurantaa on Tampereen seurakunnissa tehty 2000-luvun alkuvuosina. Se selvitys ei kuitenkaan enää ole ajantasainen, joten uuden seurakuntarakenteen vakiinnuttua on ilman muuta syytä selvitys toistaa ja saada perusteita henkilöstön määrän oikeaan mitoittamiseen. Työn tekemisen mittaaminen seurakuntien hengellisessä työssä on varsin haasteellinen tehtävä, koska työt ovat niin moninaisia sielunhoidollisista keskusteluista vaikkapa lasten päiväkerhojen ohjaamiseen. Mutta joka tapauksessa talouden kiristyessä työn tehostamiseen on välttämätöntä kiinnittää huomiota.

Matti Ilveskoski

hallintojohtaja    

Tuomiorovasti ja kristinusko

Tampereen tuomiorovasti on vieraantunut kristinuskon ytimestä ja toteaa:

- Jeesus on myytti

- Ei evankeliumin julistukselle¨

- Ei rukouksia sairaiden puolesta

Miksi muut eivät tee mitään?

 

Kiitos palautteesta.

Jotta voimme päästä asialliseen keskusteluun ehdotan tapaamista kasvokkain vaikka kahvikupin äärellä. Voitte ehdottaa sopivaa ajankohtaa os. olli.hallikainen@evl.fi. Mainitsemanne teemat, kuka Jeesus oli, mikä on evankeliumin sisältö ja mikä on kirkon tehtävä ovat oikeita ja keskeisiä kirkon elämässä. Niistä on tarpeen jatkuvasti keskustella.

Siunattua pääsiäisaikaa toivottaen

Olli Hallikainen

Kirkko ei ollut tukenani

On kyllä täyttä roskaa, että uskonto ja kirkko olisi jollain tavalla tukena elämässä. Biologinen isäni hakkasi 12- vuotta minua, mutta koska hän oli seurakunnan työntekijä hänen annettiin vain erota töistä ja jouduimme muuttamaan toiselle paikkakunnalle.

Enään hän ei voi kohdella minua väkivaltaisesti, mutta eipä silloin kukaan ollut kukaan ollut kiinnostunut autttamaan minua ja sisaruksiani.

Nimi: Jos joku lyö sinua käännä toinenkin poskesi

Surullisena luin kokemastasi väkivallasta ja sitä seuranneista laiminlyönneistä. Kirkko ja seurakunta pyrkivät kohti hyvää, mutta liian usein nämä pyrkimykset epäonnistuvat. Liian usein myös hyviä pyrkimyksiä käytetään väärällä tavalla hyödyksi ja uskosta tehdään tekosyy väkivaltaan tai vallankäyttöön ja niiden oikeuttamiseen. Väkivalta on yksiselitteisesti väärin ja tuomittavaa niin seurakunnan työntekijän kuin kenen tahansa muun perheessä. Jos haluat keskustella asiasta tarkemmin, saada apua tai viedä asiaa eteenpäin, älä epäröi ottaa yhteyttä.

Jussi Laine, pastori
etunimi.sukunimi@evl.fi, 050 302 7781

Kiirastorstain ehtoollisaikoihin lisää hajontaa

Lasteni suunnistuskoulu on vuodesta toiseen torstai-iltaisin kuudelta, myös (julkijumalattomasti) kiirastorstaina. Täytyykö melkein jokaisessa kirkossa olla ehtoollisenvieton juuri seitsemältä? Yritän nyt keritä Aitolahteen kahdeksaksi, viime vuonna olin yhdeltä Kalevan kirkossa.


Kiitokset palautteesta! Palaute on lähetetty kirkkoherroille ja ajatuksesi otetaan huomioon ensi pääsiäisen tapahtumien suunnittelussa. Nyt, kun seurakuntien lukumäärä on pienempi, tilaisuuksien ajallinen koordinointi on aiempaa helpompaa. Mukava kuulla, että kiirastorstain ehtoollinen kuuluu pääsiäisenviettoosi, vaikka toteuttamisessa onkin ollut haasteita.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Lisätietoa hautojenhoidosta nettisivuille

Hei, seurakunnan sivuilla voisi olla enenmmän tietoa hautojen hoidosta, esim. millaisia istutuksia sinne on valittavissa. Mitä perennoja käytätte tai mitä kesäkukkia on valittavissa. Näistä voisi olla kuviakin. Mikäli valikoima vaihtuvat vuosittain, voi kuvatkin vaihtaa. Monet omaiset eivät pääse paikan päälle.


Meillä on tietyt kesäkukat joita istutamme hoitoalueille alueittain. Omainen ei voi siis valita mieleisiään juuri omalle haudalle. Yhtenäiset kukka-alueet helpottavat työtämme ja ovat kokonaisuutena yhtenäisen näköisiä. Perennoja olemme kokeilleet muutaman vuoden ajan, ja olemme etsineet oikeita lajeja. Ne siis vaihtuvat vielä sen mukaan, miten niiden soveltuvuus todetaan hyväksi hautakukkana.


Otamme toiveenne huomioon, kun kehitämme nettisivujamme.

 

Ystävällisin terveisin

 

Jyrki Lehtonen

hautaustoimen päällikkö

Tampereen. ev.lut.seurakuntayhtymä

Miksi ovet avataan myöhässä Kaukajärvellä?

Huomenta!

Miksi Kaukajärven jumppasalin ovien avaus takkuaa?

Monesti avaaja tulee myöhään, tai ei ollenkaan, kuten tänään. Aamujumppa klo 8 piti aloittaa ulkona ja kylmähän siinä tuli. Miksi ohjaajalla ei voisi olla avainta? Kuka vastaa ovien avaamisesta? Jumppa on monelle ainoa paikka vastaavanlaiseen sosiaaliseen elämään ja kunnon ylläpitämiseen. Kaupunkihan maksaa tiloista vuokraa, me maksamme kaupungille ja myöskin suurin osa maksaa kirkollisveron.


Vahtimestareiden esimiehenä toimiva Marja Toivonen kertoo, että viime viikolla sijaiselle sattui inhimillinen erehdys. Hän oli lukenut vuorolistaansa väärin, eikä siksi ollut paikalla oikaan aikaan. Työntekijä pahoittelee erhehdystään. Muista viivästyksistä oven avauksessa ei ole tietoa.


Jos jumpalla on vakituinen ohjaaja, hän voi saada tilaan oman avaimen. Lupaa pitää kysyä kirkkoherralta.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut



Palautetta ja kysymyksiä Suomen Lähetysseuran ja Tampereen seurakuntien yhteistyöstä

Luin Kotimaa24:stä taas uuden uutisen Suomen Lähetysseurasta. Uutisesta kävi ilmi, että seurakunnat omistavat Lähetysseuran. Mikä on Tampereen seurakuntien yhteinen omistusosuus osakkeina ja euroina. Kannattaisiko osuus myydä? Voisivatko seurakuntien yhtiökokousedustajat vastata!!


Kysymys samasta aiheesta:

Suomen Lähetysseura on kärsinyt luottamuspulaa jäsenistönsä keskuudessa ja kansainvälisten yhteistyökumppaniensa ja kumppanuuskirkkojensa parissa. Seurauksena on ollut useiden tahojen sanoutuminen irti yhteistyöstä. Arvioidaan, että myös Suomen ev.lut. kirkon uskottavuus on yleisesti heikentynyt kansainvälisissä yhteyksissä Lähetysseuran toimien takia.


Lue lisää linkistä: http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/4384/lahetysseuralta_vaaditaan_toimia_luottamuksen_palauttamiseksi


Lähetysseura on suurin Tampereen seurakuntayhtymän lähetyksen ja kansainvälisen diakonian lähetystyövarojen saaja. Lähetysseura on siirtänyt toimintansa painopisteen lähetystyöstä kehitysyhteistyöksi. Viime kesän vuosikokouksessa esillä olleen ehdotuksen mukaan lähetystyöstä Lähetysseuran toimintana luovuttaisiin kokonaan. Vuosikokous torjui ehdotuksen, mutta Lähetysseura on kokouksen jälkeenkin jatkanut painopisteen siirtoa pois lähetystyöstä. Seurauksena tästä useat kirkot ovat joko katkaisseet tai ainakin heikentäneet kumppanuussuhdettaan Lähetysseuraan (mm. Malesian kirkko, Kambotsan kirkko, Israelin juutalaistyö so. messiaaniset seurakunnat).

Olisi paikallaan, että budjetti-rakenne mietittäisiin uudelleen, jolloin kansainvälinen kehitysyhteistyö merkittäisiin omaksi määrärahakseen ja lähetystyö omaksi määrärahakseen. Lähetysseuralle voitaisiin myöntää kehitysyhteistyömäärärahaa samoin kuin Kirkon Ulkomaanavulle. Tällöin budjettia laadittaessa olisi tiedossa lähetystyön osuus, samoin kehitysyhteistyön avustusten osuus.

Kansainvälinen diakonia on itsestään selvä tukisektori, mutta lähetystyön liu'uttaminen kokonaan pois tuen piiristä ei ole kirkon olemuksen mukaista. Lähetys on kirkon eräs perustehtävä.

 

Tuomiorovasti Olli Hallikaisen vastaus Lähetysseuraa koskeviin kysymyksiin:

 

Seurakunnat omistavat Suomen Lähetysseuran niin että ne ovat sen jäseniä. Seurakuntaneuvostot valitsevat vuosikokousedustajat, jotka vuosikokouksessa hyväksyvät  SLS:n edellisen vuoden toimintakertomuksen sekä toiminta- ja taloussuunnitelman seuraavalle vuodelle. Vuosikokous valitsee myös johtokunnan. Mitään osakeomistusta ei ole vaan johtokunta linjaa varojen käyttöä. Rahat toimintaan tulevat seurakuntien ja yksityisten avustuksista ja lahjoituksista. Kehitysyhteistyöprojekteja rahoittaa merkittävällä osuudella myös ulkoministeriö. Se myös valvoo rahojen käyttöä.

 

Meillä Tampereen seurakunnissa on vahva luottamus Lähetysseuran toimintaan. Se on avointa ja läpinäkyvää. Saamme myös säännöllisesti raportteja siitä miten myönnettyjä avustuksia käytetään. Lähetysseura on kirkkomme merkittävin lähetysjärjestö ja se noudattaa toiminnassaan kirkon yhteisiä linjauksia, luonnollisesti myös maamme lakeja.

 

Lähetysterveisin,

Olli Hallikainen

Tuomiorovasti

Kiitos Tuomiokirkon henkilökunnalle ja seurakunnalle!

Lähetin Teille rukouspyynnön/rukousapua Tammikuussa luettavaksi Tuomiokirkossa Jumalanpalveluksen yhteydessä pojanpoikani vakavan pitkään jatkuneen sairauden vuoksi kun lääkärit eivät voineet auttaa häntä!, kaikki oli Herramme Jeesuksen Kristuksen ja  isänsä kaikkivaltiaan Jumalan varassa.


Jeesus Kristus kuuli rukouksemme ja ihmeellisellä voimallaan ja rakkaudellaan Jeesus antoi armonsa ja paransi pojan; hän on tosin toipilas vielä pitkään, mutta jaksaa olla koulussa jo koko koulupäivän, hän tietää itse voimavaransa ja jos kova väsymys tulee, niin saa lähteä koulusta kesken päivän.


Olemme koko perhekunta, ystävätja sukulaiset, naapurit ja koulun oppilaat ja opettajat ja lääkärit ihmeissämme ja valtavan  kiitollisia Herrallemme vapahtajalle Jeesukselle kristukselle, isälleen kaikkivaltiaalle Jumalalle ja pyhällehegelle pojan hoidosta, huolenpidosta ja parantamisesta, Kiitos että Jeesus kuuli meidän kaikkien rukoukset; pojanpoikaani ei voitu parantaa lääkkeillä, hän oli niin huonona, että kaikki lääkkeet olisi huonontaneet hänen kuntoaan, koska on hyvin allerginen henkilö, mutta Jeesukselle ei mikään ole mahdotonta, hän toimii tahtonsa mukaan ja paransi pojan.


Kiitos Jeesukselle myös poikani, miniäni ja pojanpoikani siskon huolenpidosta, että antoi heille voimia hoitaa sairastunutta, käydä töissä ja rakastaa ja tukea toisiaan. Pojan sairaus kesti n.6kk nyt hyvää vauhtia parantunut n. 2 kk ajan.


Herra on Hyvä iäti kestää Hänen armonsa, kaunis kiitos hänelle !

Kiitos Teille kaikille rukousavusta, hyvää kevättä ja tulevaa kesää !


Rukoilen Jeesukasen kristuksen siunausta Tampereen evankelisluterilaiselle seurakunnalle ja kaikille Tamperelaisille jotka turvaavat Jeesukseen Kristukseen

 

Ystävällisin terveisin

Iso-äiti


Kiitokset viestistä - toivottavasti sairastunut lapsi tervehtyy pian täysin. Viesti on lähetetty Tuomiokirkkoseurakuntaan.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut


Miksi Silta-lehdessä ei kerrottu seurakuntavaaleista?

Luin uutisesta 2.4.2014 seuraavaa:

”Syksyn seurakuntavaalien ehdokasrekrytoinnissa on parhaillaan käynnissä erityinen kampanjaviikko, jota tuetaan muun muassa radiomainoksin."


Odotin seurakuntien Silta-lehdessä olevan ko. asiaa Tampereen osalta. Mitään ei ollut!


Onko Tampereella syksyllä 2014 seurakuntavaalit vai onko päätetty, että keväällä 2014 suoritetut uusien seurakuntien seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuuston paperivaalit ovat riittävät ja siksi syksyn vaalit on peruttu?


Huhtikuun Silta-lehdessä 2.4. kerrottiin syksyn seurakuntavaaleista kahdellakin sivulla.


Sivulla 3 oli juttu Nuoren kannattaa asettua ehdolle, jossa kerrottiin Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmän NAVI:n työstä nuorten innostamiseksi ehdolle seurakuntavaaleissa.


Vaalijutun näkökulmaksi valittiin nuoret, sillä huhtikuun numeron teemana ovat nuoret ja lapset. Jutussa kerrottiin seurakuntavaalien ehdokasasettelun alkamisesta ja aikataulusta. Jutun lopussa oleva verkko-osoite www.tampereenseurakunnat.fi/seurakuntavaalit ohjaa Tampereen seurakuntien seurakuntavaalisivuille, jossa on runsaasti tärkeää tietoa seurakuntavaaleista.


Myös 2.4. lehden tapahtumaliitteessä sivulla 10 oli näyttävä ilmoitus, jossa mainittiin ehdokasasettelun alkamisesta. ”Nyt etsitään uusia luottamushenkilöitä. Asetu ehdolle ja tee kirkosta näköisesi.”, todetaan ilmoituksessa. Myös tämä ilmoitus ohjaa lukijaa etsimään tietoa Tampereen seurakuntien seurakuntavaalisivuilta.


Seurakuntavaalit järjestetään Tampereella 9.11. Vaalit näkyvät Silta-lehdessä ilmoitusten ja juttujen muodossa kevään, kesän ja syksyn aikana. Näin lehti halua innostaa tamperelaisia ryhtymään ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa ja vaikuttamaan kirkon asioihin. Sillan 8.10. ilmestyvässä vaalinumerossa julkaistaan kaikkien seurakuntavaalien ehdokkaiden nimet ja äänestysnumerot.


Kirsi Airikka

Silta-lehden vt. päätoimittaja             

Onko tuomiorovasti vaihtanut kantaansa suhteessa kampanjoihin

Tuolla aiemmissa kysymyksissä tiedusteltiin, koska Tampereella järjestetään esim. rukousaiheinen kampanja. Tuomiorovasti vastasi, että hän ei kampanjoita kannata, vaan jokapäiväisessä elämässä aiheet pidetään esillä.

 

Nyt kuitenkin Tuomiokirkossa tempaistaan ilmaston puolesta. Onko tuomiorovasti vaihtanut kantaansa suhteessa kampanjoihin, vai onko ilmastokampanja jotenkin erityinen, jota täytyy kannattaa. Tuomiorovasti torpedoi sitä vastoin kristillisen kasvatuksen ja rukouksen kampanjat. Miten voin ymmärtää tätä kirkon linjausta?

 

Kiitos kysymyksestä.

 

Earth hour -tapahtuma on seurakuntien eri työmuotojen yhteinen tilaisuus jonka tavoitteena on herättää vastuuta Jumalan luomakunnasta. Mielestäni tämä on kirkon yksi tehtävä. Seurakuntien arjen toiminnassa on syytä käyttää mm. sähköisiä välineitä ja säästää näin paperia.

 

Ajattelen niin että yhteydenpito perheisiin kastetta ennen ja sen jälkeen on parasta vanhempien kristillisen kasvatuksen tukemista. Samoin rippikoulun yhteydessä nuorten ja heidän perheidensä kohtaaminen antaa mahdollisuuden vahvistaa uskoa nuoren elämässä. Paras kampanja on sellainen jossa lapsen ja nuoren uskoa tuetaan hänen omassa elämänpiirissään, kotona, koulussa ja harrastuksissa. Tätä työtä tehdään jo nyt vahvasti seurakuntien varhaiskasvatuksessa, varhaisnuoriso-, partio-, rippikoulu- ja nuorisotyössä. Tästä osoituksena on se että rippikouluun osallistuneiden osuus ikäluokasta kasvoi viime vuonna 2% edelliseen vuoteen verrattuna. Yli kahdeksan kymmenestä tamperelaisnuoresta käy rippikoulun. Tästä on syytä olla iloinen.

 

Siunattua paastonaikaa,

Olli Hallikainen

 

Earth Hour -tilaisuus Tuomiokirkossa: Onko paloturvallisuudesta huolehdittu? Miksi sammutetaan vain valot, ei lämmitystä?

Onko tapahtumaan paloviranomaisten lupa? Yleensähän ei kynttilöitä saa kirkoissa ja seurakuntatiloissa käyttää kuin alttareilla. Näin ovat opastaneet vahtimestarit.


Kynttilöiden polttamisesta on laadittu sisäinen ohjeistus, kyseessä ei ole paloviranomaisten määräys. Earth Hour -tilaisuuden järjestelyistä on sovittu erikseen ja paloturvallisuudesta on huolehdittu. Tapahtuman järjestäjät kertovat, että kaikki kynttilät ovat lyhdyissä ja jokaiselle lyhdylle on vartija.


Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut


Tuomiokirkossa on valoton EarthHour-tilaisuus. EarthHour-tapahtuman juuret ovat Australiassa ja alkamisvuosi oli 2007. Nyt valottomia tapahtumia järjestetään ympäri maailmaa mm. kaupungeissa Sidney, Tel Aviv, Rooma, Bankok, Kuala Lumpur, Manila. Ko. kaupungit ovat saaneet vuositasollakin merkittäviin sähkön säästöihin.

Suomessa valoton tapahtuma ei tunnu parhaalta esimerkiltä ja tavalta säästää energiaa ja vastustaa ilmastonmuutosta. Meillä lämmitys syö sähköä. Valaistus on marginaalissa.

Sähkövalojen korvaaminen kynttilöin on tapahtuman tavoitteen näkökulmasta aika outoa. Kynttilöitä voidaan verrata hiilivoimaloihin. Hiukkaspäästöt ovat merkittäviä. Hiilivoimaloissa sentään suodatetaan palokaasut, kirkossa ei. Sähkövalojen energia tuotetaan vesi-, tuuli-, aurinko- ja ydinvoimalla. Ne eivät kiihdytä ilmastonmuutosta eivätkä aiheuta hiukkaspäästöjä hengitysilmaan.

Tuomiokirkossa päästäisiin parempaan tulokseen, jos lämmitys kytkettäisiin pois päältä muutamaksi tunniksi tai päiväksi. Ehdotan, että kampanjointi toteutettaisiin tavoitteiden suuntaisesti eikä matkittaisi etelän lämpimillä alueilla sopivia kampanjatapoja. Kynttilöin toteutettuna kyseessä on vastakampanja, jolla pilkataan alkuperäisen kampanjan tavoitteita.


Kiitokset ehdotuksesta! Earth Hour -kampanjan sisältönä on ollut kautta maailman juuri valojen sammuttaminen, ja ajatus myös lämmityksen laittamisesta pois päältä ei ole tähän mennessä mukana kampanjassa. Kenties kannattaisi ehdottaa tätä uutta puolta asiaan suoraan kampanjan järjestäjille?


Tuomiokirkossa pidetään sähkötön iltakirkko Earth Hourin aikana eli  la 29.3. klo 20.30-21.30. Earth Houria voi viettää myös kotioloissa sammuttamalla valot samaisen tunnin ajaksi.


Seurakuntien kiinteistöpalveluista kerrotaan, että muutaman tunnin lämmityksen pois laittamisella ei juuri säästöjä kerry. Pidemmäksi aikaa lämmitystä taas ei voida sulkea, sillä kirkkojen urut ja taideteokset kärsivät suurista lämpötilanvaihteluista.


Soitin myös tapahtumaa järjestävän Maailman luonnonsäätiön ympäristökasvatusosastolle, josta todettiin, että Earth Hourin on valomerkki ilmaston puolesta ja yhteinen huolenilmaus. Tarkoituksena on kiinnittää huomiota ilmastoasiaan kaikkialla maailmassa, ei säästää energiaa tai välttää ilmastopäästöjä. Kyttilöiden valo liittyy moniin Eart Hour -tapahtumiin eri puolilla maailmaa.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut


Uuden Verson messu oli upea, mutta miksi siellä esitettiin "maallista" musiikkia?


Hei,

 

9.3. Uusi Verso -messu (klo 16) oli hieno ja upea monin puolin. Ytimekäs saarna, mahtavia lauluja (etenkin virsisovitukset), todella taitava bändi ja tietysti koko se yhteisö ihmisiä - kuten niin monena muunakin kertana. Minua ja perhettäni jäi kuitenkin kaivelemaan se, että messussa esitettiin Laura Närhen (?) ja Jonna Tervomaan kappaleita (pelasta mut jos se käy sun almanakkaan - ei kai Jumala sentään pelastusta almanakan kanssa pohdiskele). Foorumi niille on mielestämme väärä, tämänkaltaista musiikkia voi mennä kuuntelemaan mihin tahansa muuhun paikkaan Tampereella. Uuden verson messuilta odotamme ytimeen keskittymistä - upeita ja ihmisiä koskettavia uskon ydinsanomasta kertovia kappaleitakin olisi olemassa pilvin pimein (joita messussa monipuolisesti ylistyksestä virsiin muuten tänään esitettiin). Kun katsoo sitä määrää ihmisiä, joita juuri tähän messuun osallistuu, voi todeta, että jotain tehdään oikein. Luulen, että se on keskittyminen Jeesuksen ristintyöhön ja siitä kumpuavaan iloon ja yhteisöllisyyteen letkeällä meiningillä. Pitäydytään siis siinä, mikä osalliset kirkkoon vetää: ei sekulaarit painotukset, vaan ehta risti. Kiitos vielä upeasta messusta!


Kiitos hyvästä palautteesta! Minusta ko. messu oli Jeesukseen ja evankeliumiin keskittyvä. Samoin koen, että kaikki messun laulut ajoivat tätä asiaa. Lauluista kaksi oli ns. maallisia eli Juice Leskisen Rakkauden haudalla ja Happoradio-yhtyeen Pelastaja. Molemmat laulut valittiin niiden sisällön perusteella ja myös siksi, että ne saattaisivat avata sanomaamme vähemmän kirkossa käyville ihmisille. Juicen laulu kertoo upealla tavalla kriisissä olevan ihmisen kaipauksesta löytää rakkaus ja pelastus. Laulussa ei puhuta Jumalasta mutta sen voi hyvin sellaiseksi tulkita, ja niin messussa rohkaistiin tekemäänkin. Happoradion laulu sen sijaan on suoraan hengellinen - vaikka sen esittääkin ns. maallinen bändi. Mielestäni se, että laulut on tehnyt joku ei-niin-uskovainen ei sinänsä ole esteenä sen käyttämiselle jumalanpalveluksessa. Ja veikaan, että jos joku ei ollut koskaan kuullut ko.lauluja, hän olisi ilman muuta olettanut niiden olevan hengellisiä lauluja.


Ystävällisin terveisin

Timo Pöyhönen, pastori, nuorten aikuisten toiminnan koordinaattori, Uusi Verso

Keskustelusta ja sen puutteesta

Palaute 1:

Erääseen rakenneuudistusta koskevaan kysymykseen seurakuntien tiedotus aloitti vastauksensa: "Lähtökohtana on, että emme tee uutisia siitä, että jossakin mediassa olemme esillä tavalla tai toisella.!"

 

Tällainen lähtökohta merkitsee sitä, että seurakunnat on päättänyt pysyä yhteiskunnallisen keskustelun ja yleensä mediassa esillä olevien aiheiden ulkopuolella.

 

Seurakuntien nettisivut uudistettiin aivan hetki sitten. On merkillistä, että uudistuksessa ei haluttu rakentaa keskustelua mahdollistavaa sivurakennetta.

 

Tietysti asia on niin, että jos ei keskustella, ei tulla sanoneeksi mitään, josta joku voisi loukkaantua. Mutta eristäytyminen keskustelun ulkopuolelle ei palvele kirkon etua.

 

Johtuuko keskustelun ulkopuolelle jättäytyminen siitä, että ei osata kertoa mitään kristillisestä etiikasta yhteiskunnassa, eikä siis osata perustella kannanottoja Raamatun ja uskon näkökulmasta?

 

Keskusteluajatuksia on itselleni herättänyt mm. Pohjois-Korea, Iran, Syyria, Ukraina, kristittyjen maailmanlaajuiset vainot jne. Lisäksi mm. lähetystyö ja kansainvälinen yhteistyö lähetyksen ja kehitysyhteistyön saralla. Tällaisista asioista ei Twitterissä tai Facebookissa pohtivaa  keskustelua saada aikaiseksi. Sinne laitetaan lyhyitä ajatuksenpätkiä ja linkkejä muualle. Ei sellainen ole keskustelua.


Palaute 2:

"Sähköisistä kanavista tällä hetkellä Facebook on se, jossa niin seurakuntien yhteisellä sivulla kuin seurakuntien eri yhteisöiden sivuilla työntekijät ovat vahvasti läsnä."

 

Facebookin ongelma on se, että tekstit voivat levitä hyvinkin laajalle ja yhteyksiin, joihin niitä ei ole tarkoitettu. Lisäksi seurakuntalaiset joutuvat siellä olemaan omalla nimellä, mutta työntekijät voivat vastata seurakunnan nimen takaa.

 

Itse en myöskään kyllä pitäisi tampereen seurakuntien fb-sivuja mitenkään aktiivisina tai työntekijöitä vahvasti niillä läsnäolevina - saati sitten, että niillä kovin paljon syntyisi keskustelua. Kaikilla muilla seuraamillani sivustoilla keskustelu on vilkkaampaa, vaikka seurakunnan sivujen tykkääjiä on enemmän kuin missään muussa.

 

"Kaikkiin yhteystiedot sisältäneisiin palautteisiin vastataan henkilökohtaisesti, samoin työntekijät vastaavat suoriin yhteydenottoihin ja keskustelevat seurakuntalaisten kanssa päivittäin kasvokkain, puhelimessa ja sähköpostilla sekä sosiaalisessa mediassa."

Tämä on tietysti hyvä asia - mutta seurakunnan työntekijäkeskeisyyttä tämäkin. Seurakunnalla ei ole foorumia, jolla seurakunnan asioista voisi keskustella yhdessä - niin seurakuntalaiset kuin työntekijätkin. Ja nimenomaan keskustella - ei pelkästään niin, että seurakuntalainen kysyy ja työntekijä vastaa. Monista asioista olisi mukava kuulla, mitä muut seurakuntalaisetkin ajattelevat, ei vain (yhden) työntekijän ympäripyöreää vastausta.

 

Nimi: keskustelua, kiitos


Kiitokset näistä jatkoviesteistä!


Ensimmäisessä palautteessa toivotaan kirkon ja Tampereen seurakuntien osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kenties on niin, että osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun on asia, josta voi olla monia tulkintoja. Vaikka emme verkkosivuillamme uutisoikaan kaikesta siitä, mitä Tampereen seurakunnista tai kirkosta on kirjoitettu, se ei tarkoita, etteikö seurakunnissa seurattaisi maailman menoa ja reagoitaisi siihen.  Saattaa myös olla niin, että kirkossa on totuttu ottamaan kantaa teoilla ja toiminnan suuntaamisella eikä julkilausumilla, vaikka niillekin varmasti olisi välillä tarvetta. 


Uudistetut verkkosivut julkaisiin yli kaksi vuotta sitten. Vaikka uudistus saattaa äkkiseltään tuntua pieneltä projektilta, sitä on edeltänyt vuosien työ, jossa on muun muassa määritelty verkkosivujen toiminnallisuuksia, järjestetty tarjouskilpailu ja lopulta ryhdytty rakentamaan uutta sivustoa. Tällä välillä ehtii tapahtua verkkomaailmassa paljon ja uusia toiveita ja tarpeita syntyy. Lisäksi verkkosivujen ratkaisujen taustalla ovat olleet useina vuosina tehdyn kävijäkyselyn tulokset: useimmat kävijät tulevat sivuillemme etsimään tietoa tapahtumista.


Muutenkin vuorovaikutteisuuden yhdistäminen perinteisiin, pitkälti tiedotuskanavana toimiviin verkkosivuihin on haaste. Olisi mielenkiintoista ja hyödyllistä saada palautteen lähettäjältä tai muilta lukijoilta vinkkejä sellaisista seurakuntien tai muiden tahojen sivustoista, joissa vuorovaikutteisuus ja keskustelevuus ovat aidosti läsnä.


Palautteista ei aivan tule selville, millaista keskustelupaikkaa toivottaisiin. Verkossa paljon keskustelua kirkkoon liittyvistä aiheista käydään esimerkiksi Kotimaa24-sivustolla. Tamperelaista yhteiskunnallista keskustelua näkee esimerkiksi Aamulehden blogiosiossa sekä Facebookin ryhmissä. Jos joku seurakuntalainen innostuu luomaan Facebookiin tai jonnekin muualle keskustelupaikan, nostamme mielellämme sitä esille. Tänne meidänkin sivuillemme voidaan tehdä blogeja, joiden kirjoitusten alla voi keskustella. Jos palautteen lähettäjällä tai muilla lukijoilla on kiinnostusta ryhtyä pitämään blogia sivustollamme, minuun voi ottaa yhteyttä. Muistakin mahdollisuuksita järjestää keskustelua voidaan neuvotella. Jos tällaiseen on halua, minuun tai muihin viestinnän työntekijöihin voi olla henkilökohtaisesti yhteydessä (yhteystiedot).


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut


Eikö seurakuntalaisia haluta kohdata?

Selasin kommentteja ja keskusteluaiheita "Kerro ideasi ja kysy / kommentointia"-palstalta. Viimeinen merkintä on yli puolen vuoden takaa. Paljon on kommentteja, joissa ihmetellään keskustelun vähyyttä ja sitä, että seurakunnan työntekijät eivät vastaa tai muuten osallistu keskusteluun. Mistä tämä haluttomuus kohdata seurakuntalaisia johtuu?

Ko. palsta on lisäksi järjestetty niin, että sitä on vaikea löytää ja käyttää. Onko palstan pitäjienkin tavoite estää keskustelun käyminen?


Kiitokset viestistäsi!


Kommentointia-palstalle ei toden totta ole tullut viimeisimmän viestin jälkeen yhtään uutta. Syynä ovat omalta osaltaan varmasti palautteessakin mainittu vaikeakäyttöisyys ja tiedon löytäminen - toisaalta keskustelua voi syntyä jossain toisessa paikassa. Tämä sivu, jolla vastataan netin kautta tulleisiin kysymyksiin, syntyi alun perin tilanteessa, jossa palaute oli lähetetty nimettömän ja ilman yhteystietoja. Halusimme luoda jonkun paikan, jossa nimettömienkien palautteiden lähettäjä voisi saada vastauksen. Keskusteluajatusta ei siis alun perin ollut edes ajatuksena, vaan kysymyksiin vastaaminen.


Kommentointia-sivu ei varmastikaan ole kovin kummoinen viestintäkanavana - siinä puolestaan oli ajauksena antaa suora kanava palautteille, tosin jokainen viesti kyllä hyväksytään ennen julkaisua. Keskusteluväylänä se ei oikein toimi, koska viestit tulevat aikajärjestykseen eikä toisen laittamaan viestiin voi suoraan kommentoida. Tässä tulevat nykyisen verkkosivujärjestelmämme rajat vastaan - alusta ei tällä hetkellä mahdollista kovin suurta vuorovaikutteisuutta.


Vaikka näissä nettisivujen kieltämättä kömpelöissä kanavissa keskustelu ei ole vilkasta, se ei kuitenkaan tarkoita, että työntekijät eivät halua kohdata seurakuntalaisia, keskustella heidän kanssaan ja vastata kysymyksiin. Sähköisistä kanavista tällä hetkellä Facebook on se, jossa niin seurakuntien yhteisellä sivulla kuin seurakuntien eri yhteisöiden sivuilla työntekijät ovat vahvasti läsnä. Facebook tuntuu olevan monille seurakuntalaisille luoteva tapa keskustella ja olla yhteydessä eri tahoihn, myös seurakuntaan.


Kaikkiin yhteystiedot sisältäneisiin palautteisiin vastataan henkilökohtaisesti, samoin työntekijät vastaavat suoriin yhteydenottoihin ja keskustelevat seurakuntalaisten kanssa päivittäin kasvokkain, puhelimessa ja sähköpostilla sekä sosiaalisessa mediassa.


Parannusehdotukset ovat tietenkin aina tervetulleita ja koitamme myös itse kehittää vuorovaikutteisuutta.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut


Kiitokset Pispalaan!

Olen lukenut vuosien ajan Pispalan kirkon ulkopuolella olevan lasivitriinin sloganin ja nyt vihdoin tulen siitä kiittäneeksi! Se on aina oivaltava, lämmin, hauska ja kutsuva. Se ilahduttaa mieltä. Onnea  heille, jotka ne ideoivat!


Marja Valkama


Kiitokset mukavasta palautteesta! Se on lähetetty Pispalaan mainoksen ideanikkarille Jukka-Pekka Ruusukalliolle sekä alueen vastuupapille Markku Komulaiselle sekä Harjun kirkkoherralle Veli-Pekka Järviselle.


Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Miksi emme saa valita rippileiriä, jossa ei ole naispappeja?

Tyttäreni haluaa käydä rippikoulun, mutta ei halua naispastoria. Kuinka on mahdollista ettei tätä voi taata? Nainen vaietkoon seurakunnassa, sanotaan raamatussakin. Jos kirkollisveroa maksamme,niin. miksi emme saa valita?


Hei ja kiitos palautteesta. Tampereen seurakunnat noudattavat rippikoulutyössä kuten kaikessa muussakin toiminnassa kirkon yhteisiä linjauksia. Näihin yhteisiin linjauksiin kuuluu myös se, että papin virassa voi toimia sekä nainen että mies. Pidämme rikkautena sitä, että joukossamme pappeina työskentelee sekä naisia että miehiä.


Rippikoulujen suhteen Tampereella on varsin monipuolinen valikoima, joista nuori voi valita mieleisensä rippikoulun. Rippikoulutiimit muodostetaan niin, että työntekijöiden joukossa ovat molemmat sukupuolet edustettuina. Tämä on tärkeää jo pelkästään erinäisten valvontaan ja turvallisuuteen liittyvien näkökohtien vuoksi.


Jos rippikoulu johon nuori on valittu ei jostain syystä ole perheelle mahdollinen esimerkiksi ajankohdan vuoksi, pyydän olemaan yhteydessä rippikoulutoimistoon mahdollista vaihtoa varten.

 

Jari Pulkkinen

vs. rippikoulupastori

Milloin kirkko muistaa vainottuja? Miksi vihamielisyys valitsee kirkossakin?

Sunnuntaina 26.1.2014 oli EU:n nimeämä holokaustin muistopäivä. Vaikka päivä on nimetty valtiollisen yhteisön nimissä, sen luulisi koskettavan myös kirkollisia tahoja. Mitään sellaista en Suomessa kuitenkaan havainnut järjestetyn. Miljoonien juutalaisten, vähemmistökansalaisten ja syrjäytyneiden kohtalo ei liikuttanut 70 vuotta sitten eikä tänäänkään.

 

Uskonnollinen vihamielisyys on tänäänkin lisääntymässä maailmassa. Pohjois-Korea on pahin maa. Sitten seuraavat muslimimaat Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa.

 

"Kaiken kaikkiaan uskonnollisen vihamielisyyden määrä on korkea tai erittäin korkea 43 prosentissa tutkimukseen osallistuneista maista. Maailman väestöstä 76 prosenttia, eli 5,3 miljardia ihmistä asuu tällaisissa maissa." Näin kertoo Kotimaa24 / uutiset / 15.1.2014.

Luulisi kirkolla olevan kanta vihamielisyyteen - vai onko sittenkään. II maailmansodan aikana kirkko ei noussut puolustamaan juutalaisia. Tälläkin hetkellä mieluummin ollaan juutalaisvastaisia kuin että etsittäisiin sopua ja rauhaa. Vainottuja kristittyjäkään ei juuri puolusteta kirkon taholta. Tampereen seurakunnissa lietsotaan agressioita pikku vallankäyttäjien toimesta. Rauha ja yksimielisyys ovat kadonneita asenteita.


Palautteeseen on kaksi vastausta, tuomiorovasti Olli Hallikaiselta ja yhteiskunnallisen työn johtajalta Ilkka Hjerpeltä:


Kiitos kommentista.

 

Me uusien seurakuntien kirkkoherrat tahdomme rakentaa luottamusta tässä tilanteessa jossa monet luottamushenkilöt ja jotkut työntekijätkin ovat pettyneitä seurakuntarakenneratkaisuun. Haluamme kuullä myös omista näkemyksistämme poikkeavia ajatuksia.

 

Uskomme että näin voimme löytää tien tulevaisuuteen jossa riidat ja erimielisyydet voimme selvittää keskustellen keskinäisen kunnioituksen hengessä. Meidän ei tarvitse pelätä mielipide-eroja vaan luottaa siihen että Totuuden Henki johtaa meitä kun kuljemme rukoillen.

 

Ystävällisesti

Olli Hallikainen


Kiitos kysymyksestäsi ja palautteestasi!


Kysymykset rauhasta ja ihmisoikeuksista ovat hyvin tärkeitä, ja niiden tulisi olla kristillisten kirkkojen toiminnassa vahvasti ja näkyvästi esillä, kuten toivotkin.   Valitettavasti tilanne nyt kuitenkin on sellainen, että kokonaiskirkon tasolla (Kirkkohallituksessa) ei juurikaan ole resursseja näiden asioiden hoitamiseen ja siksi myöskään sieltä ei tällä hetkellä saada ohjausta asioiden esiin ottamiseen.  Siksi esimerkiksi mainitsemasi holokaustin muistopäivän huomaaminen on jäänyt seurakuntien ja yksittäisten työntekijöiden tarkkaavaisuuden ja kiinnostuksen varaan.


Olet aivan oikeassa, että olisi ollut hyvä, jos tämä asia olisi huomioitu paremmin seurakunnissa.  Hienoa, että otit asian esiin, vaikka näin jälkikäteen sitä ei tietenkään voida korjata, mutta jatkossa voisimme yrittää paremmin huomioida tämänkin asian.


Ev.lut. kirkko on kyllä toiminut  jo usean vuosikymmenen ajan eri tavoin aktiivisesti myös rauhan, ihmisoikeuksien ja uskontojen välisen dialogin edistämiseksi.  Erityisesti nämä teemat ovat nousseet esille lokakuussa vietettävän kirkkojen ekumeenisen vastuuviikon ja siihen kytkeytyvän YK:n päivän yhteydessä. Nykyisin 24.10. on Suomen ev.lut. kirkossa rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä. Pyrimme nostamaan sitä jatkuvasti entistä enemmän esille seurakunnissa, jotta teema näkyisi esiin mm. viikon jumalanpalveluksissa ja myös muissa tilaisuuksissa.


Kirkko on kutsuttu rakentamaan rauhaa maan päälle. Luukkaan evankeliumissa Jeesuksen  syntymäkertomus huipentuu enkelien ylistyslauluun: "Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa." Jeesus nimesi Vuorisaarnassa omikseen erityisesti ”rauhantekijät” (Matt. 5:9). Näin Rauhan Ruhtinaan palvelijat on lähetetty tämän maailman keskelle rauhantekijöiksi. Paavalin mukaan rauha on yksi Hengen hedelmistä, yhdessä rakkauden, ilon, pitkämielisyyden, hyvyyden, uskollisuuden ja itsensä hillitsemisen kanssa (Gal. 5:2).

Omalta osaltani haluan viedä tätä viestiäsi seurakuntiin ja herätellä kaikkia työtekijöitä ja seurakuntalaisia yhdessä toteuttamaan tätä Jeesuksen kutsua rauhantekijöiksi!

 

Ilkka Hjerppe

Yhteiskunnallisen työn johtaja

Miksi rippileirin ennakkotapaamisissa ei tutustuta toisiin?

Hei!

 

Lähestyn seurakuntia rippikouluun liittyvässä asiassa. Toivottavasti ohjaatte palautteen oikealle henkilölle/osastolle. En tarvitse henkilökohtaista vastausta vaan toivon, että asiaahoitava henkilö/-t ottavat palautteen huomioon rippikoulutoiminnassa.

 

Nuoremme on odottanut innolla rippikoulua ja ensi kesän leiriä. Tapaamiset ovat kuitenkin olleet vähän pettymyksiä.

 

Ensimmäinen harmistus oli, kun omassa ryhmässä tapaamisia ennen kesää on ilmoitettu olevan 8. Koulukaverien ryhmissä niitä on ilmoitettu olevan enmmän, vaikka kyse on saman pituisesta leiristä kesällä. Eikö rippikouluissa ole yhtenäistä linjaa tapaamisista?

 

Nyt tapaamisia on ollut 3 ja pettymys on joka kerta ollut suuri, koska yhdelläkään kerralla nuoret eivät ole päässeet tutustumaan toisiinsa. Vain nimenhuuto esim. kirkkosalissa on ollut, jolloin kaikki eivät kuule toistensa nimiä saatika näe kasvoja. Kukaan nuorista ei ole pystynyt tutustumaan yhteenkään uuteen nuoreen.

Nuorille olisi tärkeätä päästä ryhmäytymään, ottamaan toisiaan Facebook-kavereiksi ja odottamaan innolla yhteistä leiriä.

Kuinka moni aikuinen haluaisi käydä leiriin tähtäävissä kokoontumisissa ilman että saisi tutustua ja tavata kunnolla tulevia kumppaneitaan?

 

Leirin pappia ryhmä on nähnyt kerran ohimennen. Miksei pappi järjestä kunnollista kokoontumista, jossa voisi nimeltä tervehtiä jokaisen nuoren eriksen henkilökohtaisesti ja saada nuoren tuntemaan olonsa tervetulleeksi? Samalla tulisi auttaa nuoria tutustumaan toisensa. Moniko vanhustyöhön osallistuva tai aikuisten ryhmiin osallistuva hyväksyisi, ettei ryhmää vetävä pappi osallistuisi kunnolla ryhmän toimintaan alusta alkaen?

 

Rippikouluryhmään on moni tullut yhdessä yhden ystävänsä kanssa, mutta mukana on myös niitä, jotka ovat ilmoittautuneet yksin tai vain kaverin (ei sydänystävän) kanssa. Heille olisi erityisen tärkeätä päästä pian mukaan porukkaan ja tunnistaa oman ryhmänsä nuoria.

 

Oletus, että nuoria kiinnostaisi kuulla kirkon hälytysjärjestelmistä, aidoista kukista tai huoneiden nimistä tuntematta muita paikallaolijoita tai tapaamatta kunnolla pappia, on aika absurdi. Nuo asiat eivät varmasti ole nuoren täydellisen kiinnostuksen kohteita muutenkaan, mutta asiaa auttaisi, jos taustat ryhmässä olisivat kunnossa.

 

Jumalanpalvelus istuen rivissä taas tuntemattomien naamojen kanssa, sai aikaan jo kolmannen pettymyskerran. Enää 5 tapaamista jäljellä ja yhtään uutta tuttavaa ei ole tullut. Pappikaan ei ole sanonut mitään. 

 

Luokkakavereilta kuultuna osalla on jo ollut tutusumiset ja pappikin on tavattu kunnolla. Miksei rippikouluilla ole yhtenäistä linjaa?

 

Aikuisena uskoisin, että jollain tapaamiskerralla varmaankin on tarkoitus järjestää tutustumista puolin ja toisin. Onhan näin sanottukin, mutta ihmisten kesken toimiessa se olisi oleellista toteuttaa heti ensimmäisenä.

 

Ei kai vain rippikoulut ole pakollista, ikävää toimintaa seurakunnissa? Itse seurakuntalaisena näkisin asian aivan toisin. Pitäisin rippikoulutoimintaa ja sen organisointia yhtenä kirkkovuoden päätoiminnoista. Rippikoulun yhteydessä  nuoret todella saavat kuvan seurakunnasta ja sen toiminnasta. Toki he vitsailevat ja viisastelevat kuten sen ikäiset aina, mutta pohjaa luodaan tämän toiminnan kautta ja mielikuvat jäävät elämään loppuelämäksi.

 

Kirkolla on nykyisin kovasti työtä, jotta se pitäisi tulevaisuudessakin nykyiset ja tulevat nuoret jäseninään. Tämän vuoksi tulisi kiinnittää suuresti huomiota rippikoulujen järjestämiseen. Nuoret eivät ole kirkkoa varten, vaan kirkko on nuoria varten.

 

Toivottavasti tästä kuitenkin tulee vielä kiva rippikoulukevät ja -kesä.

Kiitos palautteesta. Ikävä  kuulla pettymyksestä, joka nuorellesi on kuvaamasi perusteella tapahtunut tässä rippikoulun alkuvaiheissa. Rippikouluja pitää Tampereella laaja ja ammattitaitoinen joukko. Rippikoulu on yksi kirkon ja samalla Tampereen seurakuntien tärkeimmistä työmuodoista. Rippikouluihin panostetaan paljon niin resurssien kuin osaamisenkin puolesta. Rippikoulutiimit suunnittelevat koko rippikoulukokonaisuuden tarkasti ja eri näkökulmia pohtien. Rippikoululaisten tutustuminen toinen toisiinsa, isosiin ja työntekijöihin on ensiarvoisen tärkeää. Harmillista kuulla, että tässä tapauksessa se ei ole ainakaan vielä onnistunut.

 

Mitä taasen tulee ennen varsinaista leirijaksoa oleviin tapaamisiin, niin Tampereella on yhtenäinen linja sen suhteen, että tapaamisia on n. 10 kertaa. Tässä toki on jonkin verran vaihtelua. Paljon riippuu siitä, että millaisia tapaamiset sisällöltään ovat. Joskus vietetään koko päivä yhdessä ja joskus vain muutama tunti. Tästä kokonaisuudesta johtuu se, että osa ryhmistä näkee useammin ja osa hieman harvemmin.

 

Vaikka Tampereella tehdään paljon hyvää ja laadukasta työtä rippikoulujen suhteen, niin parantamiseen varaakin jää. Teemme kaikkemme, jotta kokemus rippikoulusta olisi myönteinen niin rippikoululaisille kuin heidän läheisilleen.

 

Jari Pulkkinen

vs. Rippikoulupastori


Palaute on lähetetty rippikoulun järjestäjille tiedoksi.

Onko luterilainen kirkko eliitin kirkko?

Olli Hallikaiselle:

Ehkä joillekin tamperelaisille kampanjakin olisi todellista seurakunnan kutsua:

 

vrt Kotimaa24 25.01.2014 17:24 - Anita Ojala Särkyneitä vai ehjiä ruukkuja?

 

"Olen tällä sivustalla aiemmin kirjoittanut jumalanpalvelusuudistuksen tarpeellisuudesta. Ilmaisemani huoli liittyy myös siihen: onko luterilaisen kirkon jumalanpalvelus sellainen, että voin tuoda sinne elämän sivupoluille pahasti eksyneen ihmisen?

 

Oma kokemukseni on, että ei ole. Mielestäni nykyiset messumme ovat nimenomaan hyvinvoivien kunnon ihmisten messuja, joiden keskelle syrjäytynyt ei uskalla eikä halua tulla. Korkeatasoinen urkumusiikki ja juhlavat kaavat eivät ulotu hänen maailmaansa. Julistuskin puhuttelee ennen kaikkea niitä, joille hengellinen kieli ja kulttuuri ovat ennestään tuttua. Vapaat suunnat tavoittavat paremmin laitapuolen kulkijat kuin luterilainen kirkko.

 

Eräässä luterilaisessa seurakunnassa järjestettiin Särkyneiden iltoja. Ajattelin, että siellä varmaan on sellainen ohjelma, että se koskettaa ja kutsuu mukaan myös laitapuolen kulkijoita. Menin katsomaan. Olin ihmeissäni, kun siellä istui samoja hyvinvoivia seurakuntalaisia kuin muissakin seurakunnan tilaisuuksissa.

 

Oma huoleni onkin: onko luterilainen kirkko eliitin kirkko?"

Kiitos tärkeästä näkökohdasta koskien jumalanpalveluselämäämme.

 

Olen juuri samaa mieltä kanssasi. Messussa on jotain pielessä jos joku kokee ettei voi siihen osallistua. Jumalanpalvleuksen tulee olla paikka jossa jokainen voi kokea olevansa tervetullut, olipa sairas tai terve, rikas tai köyhä, oppinut tai vähemmän koulutettu. Usein juuri elämän koulussa olleet näkevät Jumalan työn muita selkeämmin  ja voivat asettua toisten rinnalle tukemaan ja auttamaan.

 

Jumalan edessä olemme kaikki samalla viivalla. Niin tulee olla seurakunnassakin.

 

Ajattelen että jumalanpalvelus on ennen muuta Jumalan edessä elämistä, toisten ihmisten kohtaamista ja rinnalla kulkemista. 1. Joh. 3. ja 4. luvut kuvaavat miten usko ja lähimmäisenrakkaus kuuluvat erottamattomasti toisiinsa.

 

Tätä kirkko pyrkii tekemään näkyväksi diakoniatyössä, Mustan Lampaan päiväkeskuksessa, perheneuvontatyössä ja messun esirukouksessa. Myös monessa virressä ihmisen hätä on läsnä. Sen voimme tuoda messussa ihmisiä rakastavan Jumalan eteen.

 

Ystävällisesti.

Olli Hallikainen

Teemavuosista

Milloin tuomiorovastin lupaama kristillisen kasvatuksen teemavuosi toteutetaan Tampereella?


Kiitos tarkennuskysymyksestä.

Ajattelen että kirkon elämässä jokainen vuosi tulee olla kristillisen kasvatuksen teemavuosi. Kasteet, Lasten Raamatun jakaminen lapsiperheille, kouluun siunaamiset, kymppisynttärit ja rippikoulu ovat pysyviä kristillisen kasvatuksen toimintoja Tampereen seurakunnissa.

 

Mahdollisen erityiskampanjan järjestämisen harkitsemme ja siitä päätämme erikseen. Haluatteko tulla mukaan ideoimaan sellaista?

 

Ystävällisesti,

Olli Hallikainen

Rukouksesta teemavuosi?

SEA käynnistää teemavuoden: "Yhteinen rukous on todistus maailmalle", kertoo Kotimaa24-sivusto.

Toivoisin, että Tampereellakin pystyttäisiin järjestämään jotrain tällaista.

Onko tuomiorovastin kanta oman elämänpiirin todistuksesta ehdoton kielto tällaisen ajatuksen eteenpäin viemiselle?


(Palautteessa viitataan ilmeisesti seurakuntalainen.fi-sivuston uutiseen:

SEA käynnistää teemavuoden: "Yhteinen rukous on todistus maailmalle".
SEA on Suomen ekumeeninen allianssi.)

Kiitos kommentista.

 

Ajattelen että kirkossa jokainen vuosi on rukouksen teemavuosi. Rukous läpäisee kirkon elämän ja toiminnan niin pyhänä kuin arkena.

 

Jos jotain erityistä kampanjaa tarvitaan, se voisi liittyä kristilliseen kasvatukseen. Perheitä tulee tukea opettamaan lapsille ilta- ja ruokarukous. Näin rukous voi liittyä luonnollisena osana lapsen elämään jatkuen läpi elämän.

 

Rukouksen hengessä, ystävällisesti

Olli Hallikainen



Viikonloppujen nuorisotyöstä vielä

Jari Pulkkiselle. Vastasit kysymykseen !"Mitä seurakuntatoimintaa nuorille on tarjolla loma-aikoina ja viikonloppuisin?" Olen selaillut MeNuoret sivuja. Tarjonta esim. leirien muodossa on niukkaa. Koko keväänä kolme leiriä. Isoskoulutus ja apuopettajakoulutus ovat hyviä. Kaipaan kuitenkin viikonlopputoimintaa. Käypä katsomassa pe ja la hellareiden tapaa tavoittaa nuoria.


Messukylän nuorisotyö on yksi osa koko Tampereen alueella tehtävää nuorisotyötä. Tämän lisäksi muissakin seurakunnissa tehdään laadukasta nuorisotyötä sekä arkisin että viikonloppuisin. Arki-iltoihin painottuva työ  mahdollistaa laadukkaan leiritoiminnan jolloin vakituinen viikkotoiminta ei katkea leiriviikonloppuinakaan. Jos nuorten toimintaa järjestettäisiin pääsääntöisesti vain viikonloppuisin, jouduttaisiin leiriviikonloppuina pitämään ovet suljettuina.  Koko ajan pyrimme parhaamme mukaan etsimään sopivia toimintamuotoja ja -aikoja.

Jari Pulkkinen, rippikoulupastori

Kuka tarkistaa, onko partiolainen kirkon jäsen?

Uusi leirikeskushinnasto partiolaisille on nyt omatoimileirikeskusten osalta linjassa muiden toimijoiden hintojen kanssa. Kiitos siitä!

 

Olen silti huolissani, joutuvatko partiolaiset järjestäessään retkiä leirikeskuksiin, joissa on emäntä rikkomaan henkilötietolaki. Tieto siitä, onko joku seurakunnan jäsen, on henkilötietolain mukaan arkaluonteista tietoa, eikä meillä partiolaisilal ole lupa kerätä tai tallettaa tällaista tietoa. Erityisen hankalaksi tämä menee siksi, että kyse on alaikäisistä.

 

Jos seurakunnassa resurssit riittävät, voi virkavastuulla työskentelevä nuorisotyöntekijä tarkistaa osallistujalistat ja selvittää kirkkoonkuulumiset. Vapaaehtoisten johtajien tehtäväksi tätä ei voi lakia rikkomatta laittaa.


Seurakuntayhtymän kasvatustyössä on käytössä "kaksihinta-järjestelmä" useissa toiminnoissa. Tämän menettelyn tarkoitus on huomioida kirkon jäsenten veron muodossa kustantamaan toimintaan osallistuminen alennetulla hinnalla. Joissakin toiminnoissa sen noudattaminen on helppoa ja se perustuu osallistujan omaan ilmoitukseen kirkon jäsenyydestä. Joissakin toiminnoissa tämän toteuttaminen on kohtuuttoman hankalaa henkilötietolakia noudattaen ja partiotyö on yksi sellainen.

 

Partiotyössä noudatamme "yksihinta-järjestelmää". Tämä ratkaisu poikkeaa seurakuntien kasvatustyössä muuten noudatettavasta käytännöstä johtuen juuri henkilötietolaista. Tämän lain mukaan uskonnollinen vakaumus, siis myös uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen, on arkaluonteista tietoa, jota ei voi ilman erikseen perusteltua syytä tiedustella. "Kaksihinta-järjestelmä" olisi toki tulkittavissa tällaiseksi perusteluksi, mutta vapaaehtoinen partiolainen ei leirin vetäjänäkään voi asiaa tiedustella. Tiedustelun voi tehdä vaitiolovelvollinen virkavastuulla toimiva henkilö, käytännössä siis seurakunnan työntekijä. Tämä ei kuitenkaan käytännössä ole mahdollista partiotyössä. Tästä syystä toimimme "yksihintajärjestelmän" mukaisesti ikään kuin kaikki osallistujat olisivat kirkon jäseniä.

 

Kari Soukka

Nuorisotyönjohtaja vt


Verkkosivujen tapahtumatietojen näkyminen

Tapahtumatiedot kuittautuvat pois tapahtumapäivänä jo ennen tilaisuuden loppua. Tarkkaa kelloaikaa en tiedä. Papisksi ja diakoniksi vihkiminen tuomiokirkossa olisi mielestäni ollut uutiaaihe sinänsä onhan se koko hiippakuntaa koskeva tilaisuus. Uusien työntekijöiden kutsu työhön ei ole mikä tahansa tilaisuus.


Kiitokset palautteesta - nettisivuja kehitetään jatkuvasti ja kaikki käyttäjäkokemukset ovat tervetulleita. 


Jos tapahtumalle ei ole määritelty päättymisaikaa, se katoaa päivän automaattisesta tapahtumaluettelosta alkamisajankohdan mukaan. Kokonaan tapahtuma ei katoa, vaan se edelleen löytyy tapahtumakalenterista haun avulla, esimerkiksi jos laittaa näytettävien tapahtumien aloituspäiväksi edellisen päivän. Aivan loogista tämä ei ole, ja mietimme, miten kalenteria voisi kehittää. Lisäksi ohjeistamme työntekijöitä määrittelemään tapahtumalle päättymisajan verkkoon, vaikka aina tilaisuuksien kestosta ei ole etukäteen varmuutta.


Kiitos myös uutisvinkistä, laitamme asian mieleen jatkoa varten. Tampereen hiippakunnan verkkosivuilla vihkimyksestä on kuva ja lyhyt teksti: Onnittelut hiippakuntaan tänään vihityille.


Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut


Tuomiokirkossa ei ollut joulukirkkoa klo 7

Joulun pahin pettymys ei ollut joulupukin tulemattomuus vaan jouluaamun kirkon, joka alkaa perinteisesti klo 7, puuttuminen.


Joulupäivän aamukirkko klo 7 alkaen on perinne, josta itse haluaisimme pitää kiinni, mutta tänä vuonna se ei onnistunut.


Olimme kyllä muutaman muun henkilön kanssa Tuomiokirkon oven takana ennen seitsemään, mutta turhaan. Oma vikamme tietysti, kun emme tarkistaneet kellonaikoja, mutta perinteeseen luottaen uskoimme jumalanpalveluksen alkavan klo 7.


Joulu on käsittääksemme yksi kirkon tärkeimpiä tapahtumia ja toivomme, että se myös pitää kiinni perinteistä. Ymmärrettävää on, että yön hartauksissa käynnit ovat lisääntyneet ja perheet tulevat vasta myöhemmin alkavaan jumalanpalvelukseen, mutta varmasti on myös niitä, jotka haluavat tulla perinteisesti joulupäivänä kirkkoon klo 7. Toivommekin, että tulevina vuosina olisi esimerkiksi edes yksi keskustan kirkko, jossa pidettäisiin perinteistä kiinni ja aloitettaasiin jumalanpalvelus klo 7.


Kiitos palautteestanne. Pahoitteluni että tieto Tuomiokirkon jouluaamun kirkon ajankohtamuutoksesta ei saavuttanut teitä etukäteen. Suntiomme laittoi kirkon ovelle tiedon muutoksesta. Silti ymmärrän pettymyksenne.

 

Otamme palautteenne huomioon kun päätämme tulevan joulun joulukirkkojen ajankohdista keskustan alueella.

 

Toivotan teille valoisaa ja siunattua alkanutta vuotta.

 

Olli Hallikainen

tuomiorovasti


Kuinka uusi seurakuntarakenne helpottaa avun saamista?

"Uusi seurakuntarakenne antaa meille paremmat mahdollisuudet tarjota apua, tukea ja turvaa eri puolilla kaupunkia. "

 

Oisko tälle väitteelle jotain tukea? Mihin tää perustuu? 


Neljässä suuressa seurakunnassa on mahdollista järjestää esim. diakonia-avustustoiminta niin etteivät kymmenen seurakunnan mahdollisesti toisistaan poikkeavat avustuskäytännöt aseta seurakuntalaisia erilaiseen asemaan eri puolilla kaupunkia. Tämä tulee koskea muitakin kirkon toimintoja.

 

Ystävällisesti,

Olli Hallikainen

Mitä seurakuntatoimintaa nuorille on tarjolla loma-aikoina ja viikonloppuisin?

Mitä on tarjolla juhla-aikoina ja yleisemminkin viikonloppuina nuorille ja kouluikäisille. Osallistujakatohan on pahimmillaan juuri rippikoulun jälkeisessä vaiheessa. Mikä vaikutus vähäisellä viikonlopputarjonnalla on asiaan. Helluntaiseurakunnassa ja vapaakirkossa nuorille on juuri tuolloin ohjelmaa. Se vaihtoehto on tietysti käytössä. Onko yhteistyöstä sovittu ev.lut. ja mainittujen seurakuntien välillä?

 

Hei ja kiitos kysymyksestä. Tampereen seurakunnat järjestävät monipuolista toimintaa nuorille ja kouluikäisille sekä arkisin että viikonloppuisin. Arkisin on paljon kerhoja, isoskoulutusta ja muuta toimintaa nuorille, esimerkiksi nuortenillat. Viikonloppuisin Tampereen seurakuntien nuorisotyö järjestää vuoden mittaan paljon leirejä. Runsaalla leiritoiminnalla ja arkisin tapahtuvalla viikkotoiminnalla pystymme tarjoamaan nuorille laadukasta ja monipuolista toimintaa useana eri päivänä. Toki toiminnassa on aina kehitettävää. On tarkkaan kuunneltava nuorten ajatuksia ja  mietittävä minkälainen toiminta tavoittaisi mahdollisimman laajan joukon nuoria. Mitään erillistä sovittua yhteistyötä helluntaiseurakunnan tai vapaakirkon kanssa meillä ei ole liittyen nuorten viikonlopputoimintaan.

 

Jari Pulkkinen

vs. Rippikoulupastori

Papin juttusille ei ole helppoa päästä

Palautteeni: "Papin tavoittamista olemme monin tavoin helpottaneet. Aleksanterin kirkon Avoimessa kirkossa pappi on paikalla maanantaista perjantaihin klo 16-18. "

 

Tästä melko lyhyestä ajasta pappi on aika ison ajan rukoushetkessä tai sitä järjestämässä. Olen käynyt useita kertoja Aleksanterissa mainittuna aikana - harvoin olen pappia nähnyt ollenkaan ja kun olen nähnyt, hän juttelee vapaaehtoisen päivystäjän kanssa ja mahdollisesti kesken juttelunsa nyökkää ohikulkevalle kävijälle. Olisi paljon helpompaa mennä puhumaan päivystäjien kanssa, jos he eivät juttelisi keskenään.

 

Samaa muuten olen ihmetellyt kirkkokahveilla ja vastaavissa. Eikö papeilla ja kanttoreilla ole aikaa muulloin tavata toisiaan ja jutella tulevista tapahtumistaan? Seurakunnan työntekijöiden pitäisi olla seurakuntalaisia varten, eikä jutella keskenään, kun ovat seurakuntalaisten parissa.

Nimi: piiri pieni pyörii?


Kiitos palautteestanne!


Pahoittelut siitä, että kokemuksenne mukaan papin juttusille ei ole ollut mahdollista tai luontevaa kirkossa mainitsemastanne syystä johtuen mennä. Välitämme tämän palautteen eteenpäin asianosaisille, jotta asiaan  tulisi muutos. Pappiin voi toki aina ottaa rohkeasti yhteyttä, vaikka hän näyttäisi puhuvankin jonkun toisen kanssa. Kirkossa on kerrallaan vain yksi pappi varsinaisesti keskusteluja varten. Voi olla tietenkin mahdollista, että hän jonkun toisen henkilön toiveesta on mennyt keskustelemaan syrjemmälle rauhallisempaan paikkaan, jolloin hän ei varsinaisesti ole näkyvillä. Silloin kannattaa kysyä lähemmin joltakin toiselta kirkossa olevalta henkilöltä.

 

Timo Takala

yhteisen seurakuntatyön johtaja

Rakenneuudistuksen tilanne

Onko mitään uutta rakenneuudistuksesta?


Tampereen seurakuntajaosta tehdyt valitukset ovat edelleen Korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävinä. Valitusten käsittely kestää KHO:ssa keskimäärin noin vuoden, joten on mahdollista, että päätös saadaan lähiaikoina.


Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut


Päivitys 7.1.2014: Korkein hallinto-oikeus on hylännyt seurakuntajakoa koskevat valitukset. Uutta seurakuntarakennetta voidaan alkaa valmistella heti.

Pappien työn pitäisi painottua ihmisten kohtaamiseen

Kotimaa24-sivustolla oli 28.12.2013 uutinen käytännöllisen teologian professori Paavo Kettusen huolesta sielunhoidon puutteesta paikallisseurakunnissa. Diakoniatyöntekijät, sairaalasielunhoitajat ja perheneuvojat kohtaavat seurakuntalaisia sielunhoidollisissa keskusteluissa 90 kertaa vuodessa. Pappi käy vastaavia keskusteluja 14 vuodessa.

Paavo Kettunen arvelee, että pappien kyky kuulla ja tunnistaa sielunhoidon tarve on heikentynyt, mikä voi olla seurausta työntekijän omasta avuttomuudesta. "Seurakuntatyössä löytyy yllin kyllin muuta, työntekijän mielestä ehkä kiinnostavampaa tekemistä kuin kuunnella myötäeläen yksityisen ihmisen elämäntaakkoja".

Olen ajatellut, että saarnaaminen, Raamatun opettaminen ja sielunhoito ovat pappien perustyötä. Nyt tutkimuksin on todettu, että papit askartelevat ihan jotain muuta. Seurauksena on avuttomuus papin varsinaisessa työssä.

Nyt pitäisi tajuta, että seurakunnan perustehtävä on kohdata ihmisiä. Nyt pitäisi vähentää sitä muuta askartelua ja ns. työntekijäpalavereita ja ryhtyä oikeaan papintyöhön.


Kiitos palautteestasi. Sielunhoito on todellakin tärkeä osa papin perustyötä niin seurakunnissa kuten myös muissa yhteisissä työmuodoissa kuin mainituissa sairaalasielunhoidossa ja perheneuvonnassa. Sielunhoidollisia keskusteluja käydään merkittävässä määrin mm. kirkollisten toimitusten yhteydessä sekä monissa muissakin tilanteissa. On mahdollista, että näistä kaikki eivät tule tilastoissa esiin. Paavo Kettunen nostaa esille tärkeän asian, johon tulemme jatkossa kiinnittämään huomiota myös Tampereella.


Papin tavoittamista olemme monin tavoin helpottaneet. Aleksanterin kirkon Avoimessa kirkossa pappi on paikalla maanantaista perjantaihin klo 16-18. Pappien yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta puhelinnumeroiden ja sähköpostisoitteiden osalta. Kaikkien pappien sähköpostit ovat evl.fi-loppuisia. 


Viime syksynä olemme uudistaneet myös seurakuntien yhteisen Pyydä apua -palvelun. Arkisin maanantaista perjantaihin klo 9-13 välillä voi soittaa numeroon 2190711. Palvelu löytyy myös verkosta osoitteesta www.suurellasydamella.fi. Yhteyden pappiin mm sielunhoidollisissa asioissa saa myös poikkeamalla seurakuntien taloon osoitteessa Näsilinnankatu 24.


Tampereen seurakuntien parhaillaan työn alla oleva muutosprosessi tähtää keskeiseltä osin  juuri voimavarojemme mahdollisimman laajaan kohdentamiseen toimintaan seurakuntalaisten ja tamperelaisten parissa.

 

Timo Takala

yhteisen seurakuntatyön johtaja

Kirkko auki "asiakaskunnan" liikkumisen mukaan

Hyvää uutta vuotta kaikille!

Katselin ystävieni kanssa ilotulitusta keskustassa. Sen jälkeen olisimme menneet  seurakunnan tilaisuuteen. Harvaa oli tarjonta. Yhdessä totesimme, että seurakunta ei osaa ottaa tarjonnassaan huomioon ihmisten liikkumista. Kauppa, ravintolat jne ovat avoinna asiakaskunnan mukaan. Näin ei kirkko toimi. Jouluaikana oli kyllä kirkoissa tarjontaa, mutta totesimme, että usein palvelut tuotti jokin muu taho kuin seurakunta. Seurakunnankin tilaisuuksissa oli usein keikkapappeja ja keikkamuusikoita. Kun harvoin käy kirkossa, olisi mukava kuunnella lapsen kastepappia ja kertoa lapsellekin, kuka saarnaaja oli. Samoin olisi kiva tavata rippi- tai vihkipappinsa vaikka vain näköetäisyydeltä. Mutta ei! Täysin vieras julistaja. Ihan hyvä puhe, mutta vieraasta suusta.

Miksi seurakunnan työntekijöiden lomat sijoitetaan juuri siihen aikaan, jolloin harvakseltaan kirkossa käyvät seurakuntalaiset ovat tulleet paikalle?

Kiitos palautteesta!

Ymmärrän teidän viittaavan ilotulituksella kaupungin keskustassa 31.12. klo 22 alkaen järjestettyyn ilotulitukseen. Aleksanterin kirkossa 31.12. klo 20 alkanut Tuomas-messu oli ajoitettu päättymään niin, että siitä ehti halutessaan katsomaan ilotulitusta. Messun jälkeiset teejatkot jatkuivat vielä, kun ilotulitus oli päättynyt. Kirkkoon oli mahdollista tulla vielä siinäkin vaiheessa poikkeamaan ja hiljentymään.


Tuomiokirkon iltakonsertti alkoi klo 22. Lisäksi muilla alueilla kaupunkia oli uudenvuodenaaton ehtoolliskirkkoja Messukylässä klo 19 sekä Tesomalla ja Teiskossa klo 23. Otamme palautteenne huomioon tulevana uutena vuotena erilaisia tilaisuuksia toteuttaessamme.


Joulun aikaan ja sitä edeltävänä adventtiaikana kirkoissamme on monenlaisia tilaisuuksia. Olemme iloisia siitä, että monet muutkin kuin kirkon työntekijät ovat valmiita niitä osaltaan toteuttamaan heidän kanssaan erikseen sovituissa puitteissa. Seurakuntalaisten odotukset joulunajan tilaisuuksien ja muun toiminnan suhteen otetaan huomioon myös lomajärjestelyissä niin, että lomat eivät sijoitu aikaan, jolloin kysyntä on suurimmillaan. Tampere on tietysti sen verran suuri kaupunki, ettei täällä välttämättä se tuttu pappi osu siihen tilaisuuteen, johon on mahdollista osallistua. Vastaamme mielellään etukäteen myös sellaisiin tiedusteluihin, joissa halutaan tietää, missä joku tietty pappi tai muu työntekijä on jumalanpalvelusta toimittamassa.

 

Ystävällisin terveisin

 

Timo Takala

yhteisen seurakuntatyön johtaja


Miksi alttari häivytettiin taustalle tv-jumalanpalveluksessa?

Seurasin joulupäivän tv-jumalanpalveluksen Sipoon kirkosta.  Esitys oli varsin hyvä. Musiikista vastasivat korkeatasoiset esiintyjät. Kiinnitin huomioni myös sanattomaan viestiin. Kirkon etuosa oli tyhjennetty penkeistä ja muutettu esiintymisalueeksi. Muusikoiden lisäksi alueella esiintyi liturgi ja hänen avustajansa. Ehkä ajatus on, että esiintyjät tulevat lähelle kuulijoita. Kuitenkin järjestely tuntui oudolta. Miksi alttari oli häivytetty taustalle? Sillä ei ollut mitään roolia jumalanpalveluksessa. Tampereella seurakuntien slogan oli aiemmin "Lähelle Jumalaa, lähelle ihmistä". Sipoon viesti oli "Lähelle ihmistä". Jumala oli siirretty taustalle, etäämmäksi.

Onko ev-lut. kirkossa yleisemminkin Sipoon teema tulossa/tullut käyttöön?


Katsoin samaa joulupäivän jumalanpalvelusta Sipoon kirkosta. Nykyisin jumalanpalvelukissa käytetään kirkkotilaa mahdollisimman monipuolisesti. Liturgian eri osuuksia joko liturgin tai avustajien toteuttamina voidaan tuoda myös varsinaisen alttarin ulkopuolelle, kuten Sipoossakin tapahtui. Ehtoollinen asetetaan ja ehtoollisliturgia toimitetaan kuitenkin aina alttarilta. Nykyisin yhä useammissa kirkossa alttaripöytä on siirretty irti seinästä, jolloin liturgian toimittava pappi on koko ajan pöydän takana kasvot seurakuntaan päin. Tavoitteena tässä kaikessa on vahvistaa seurakunnan yhteisöllistä kokemusten messun viettämisestä; ei suinkaan siirtää Jumalaa tai edes alttaria syrjemmälle. Jos palaute kohdistuu erityisesti johonkin tamperelaiseen kirkkoon, pyydän ystävällisesti ottamaan siassa yhteyttä asianomaisen seurakunnan kirkkoherraan. Hänen kanssa voi asioista keskustella yksilöidymmin juuri kyseiseen kirkkotilaan liittyen.

 

Tapaamisiin messuissa

 

Timo Takala

yhteisen seurakuntatyön johtaja

Palautetta jouluruokakassien jakelusta

Hei, tällä kertaa erittäin isot miinukset meitä yksinhuoltajia kohtaan Tampereen seurakunta! ja ns.mustalampaan kohde! ( jossa muutenkaan en suostu käymään kuin hädän edessä ) 


Minulle oli luvattu moneen kertaan apua, ja että saan ns. Joulukassin vielä viimetingassa, maksoin linja-automatkan koska minulle sanottiin ettö kassi painaa! noh kun pääsin sovittuun paikkaan, minne diakonissa oli  minulle luvannut ns" kassin" siitä ei ollut enään tietoa, missä ja mikä ja kuka oli luvannut! 


Vapaaehtoisen mussuttaessa että tältä joululta on kassit jopa kuljetettu asiakkaille nenän eteen, niin saatan kysyä, onkohan ihanoikeesti  niin pahasti invalidejä, että kassitkin tuodaan nenän eteen. Ja toinen asia, missä ja miten perustelette seurakunta ilman mitään  kyselyitä  tai että asiakkaan toimeentulosta ei ole mitään näyttöä! Ettehän kysy edes toimeentulolappuja ja viimeistä tiliotetta, oletatte vain että tuo ihminen tarvitsee apuannne! ja siinähän sitä ollaankin kun likipitäen näkee vähän väliä näitä mersumeihiä jotka odottelevat kulman takana kun " feikki " käy hakemassa taas apuanne! 


Miten muka valvotte ko.asiaa, ette mitenkään ! Niin taas jää oikeasti tarvitseva ilman mitään apuanne,  puhutaanko jo mustasta pörssistä !  Miksei mustanlampaan nimi ole "mustapörssi"? Sinnekköhän  eteläpuiston rantaan teidän apunne onkin sujahtanut, jotain korjausta kyllä tarvitsee meidän tampereen seurakunta, ja pian !


Varkauden seurakunta jakoi apuansa ja siellä katsottiin tarkkaan  asiakkaan  paperit mitä tienaa yms, ettei voi vilppinä käyttää teidän apuanne! noh siellä muistettiin hienosti asikkaita kahvihetkellä, ja  moni sai lahjakortin kauppaan, ja lapsiperheet lapsilleen pienen muistiaisen mukaansa! mitä meidän tampere,antoi !


Epäasiallista käytöstä ja turhaa juoksuttamista! kohta tämäkin apu tukehtuu ja nekin  jotka tarvitsevat "oikeasti" apuanne jäävät sitäkin ilman! Hyvää mainosta meille Tamperelaisille, kiitos ja erittäin hauskaa joulua kera kaurapuuron !

Nimi: Ne jotka ajelevat mersuilla  hakemaan ruokaapua tai jonottamaan " hyvä sydän" ruokajononossa, tuntekaa iso pistos sydämessänne. miten kehtaatte!''


Tampereen seurakuntien diakoniatyön elintarvikeavun piiriin pääsee helpoiten täyttämällä www.ruokanysse.fi sivuilta löytyvän lomakkeen. Oman asuinalueen diakoniatyöntekijä ottaa tämän jälkeen yhteyttä apua tarvitsevaan ja sopii jatkotoimista. Siinä yhteydessä selvitetään mm hakijan taloustilanne.

Elintarvikeapua jakava RuokaNysse kiertää reitillään eri puolilla Tamperetta, jolloin mahdollisimman moni pääsee helposti sen palveluihin.

Musta Lammas on asunnottomien päiväkeskus ja siellä jaetaan elintarvikeapua ainoastaan Mustan Lampaan asiakkaille.

Olen pahoillani siitä, että olet saanut väärää tietoa palveluistamme.

Matti Helin
Diakoniajohtaja

Kynttilöiden määrä adventtina kirkossa

hei! Olin eilen laulamassa kauneimmat joululaulut Aleksanterin kirkossa...oli kolmas adventti. Onko tapana alttarilla polttaa kahta kynttilää? Vai oliko kolmas unohtunut? Nolo juttu, jos niin oli... Samoin kynttilätelineissä yksi neljästä elävästä kynttiästä oli sammuksissa...ei näyttänyt hyvältä. Kuitenkin iso tapahtuma kyseessä.

Hyvää Joulua, toivottaen, uskollinen laulaja


Mielenkiintoinen kysymys - meille maallikoille ei ole aina itsestään selvää, kuinka alttari puetaan eri pyhinä. Pyynkin seurakunnan vt. kirkkoherra Ari Rantavaara kertoi, että alttarilla paloi kaksi kynttilää, kuten kuuluukin, ja kynttilätelineessä kolme kynttilää kolmannen adventin merkiksi.


Tarkemmin kirkkovuoden päivien ja pyhien liturgisiin väreihin ja muihin alttarijärjestelyihin voi tutustua evl.fi-sivuston kirkkovuosikalenterissa.


JouluterveisinAnna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Kuka on seurakuntien innostavin johtaja?

Kuka on Tampereen seurakuntien innostavin johtaja 2013, joka on saanut yksikkönsä työntekijät kehittämään parhaiten yksikköään seurakunnan perustehtävän toteuttamisessa?

Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä  - tässä olisi aihetta vaikka vuotuiselle tunnustuspalkinnolle, joten kiitämme myös luovasta ideasta. Tuomiorovasti Olli Hallikainen kommentoi, että hyviä ja innostavia johtajia meillä on useita, yhden nimeäminen erityisesti on vaikeaa. Jäämme miettimään, miten voisimme antaa tunnustusta innostavimmille johtajillemme ja muille työntekijöillemme.
Ystävällisin terveisinAnna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Jatkokommentti seurakuntaneuvostojen pöytäkirjojen nettijulkaisemiseen

Kiitos vastauksesta kyselyyn seurakuntaneuvostojen pöytäkirjojen julkisuudesta. Kommentoisin asiaa vielä pyytäen samalla vastakommenttia:

 

Seurakuntavaalit ovat tulossa. Mistä seurakuntakuntaneuvostoissa konkreettisesti päätetään? Sekä uudet ehdolle asettuvat että äänestäjät tarvitsevat tällaista tietoa. Siksi nettisalailu ei ole asiallista.

 

Pöytäkirjoista näkee myös jäsenten osallistumisaktiivisuuden. Miksi äänestäisin henkilöä, joka ei juurikaan osallistu kokouksiin?


Kiitos kommentista, on ilahduttavaa kuulla, että osa seurakuntalaisista seuraa näin tarkkaan päätöksentekoa! Edellinen ja tämä palaute on lähetetty kirkkoherroille. Suurin osa seurakunnista jo julkaiseekin pöytäkirjat verkossa, ja toivottavasti loputkin seuraavat perässä ennen pitkää. 


Seurakuntien päättäjiin voi myös suoraan olla yhteydessä, jos haluaa  saada lisätietoa päätöksenteosta tai kertoa omia näkemyksiään seurakuntien asioiden hoitamisesta. Verkkosivuiltamme löytyy joko puhelinnumero tai sähköpostiosoite tai molemmat suurimmalle osalle luottamushenkilöitämme. Tiedot löytyvät kohdasta Päätöksenteko, jonka alla on lueteltu eri toimielimet.


Ensi syksyn seurakuntavaaleihin on tulossa jälleen käyttöön vaalikone, jossa voi myös etsiä itselle sopivimpia ehdokkaita.


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut


Kenelle jouluherkkukakassit on tarkoitettu?

Hei. Kuuntelin radiosta 9.12 ohjelmaa, missä Kalmanlehto toivoo 20 euron lahjoitusta vähävaraisille, et saavat jouluiloa, kahvi kova sana!K assiin tulis pipareita ,kahvia ym. Sitten kuulin et avun saajat ovat nyssen käyttäjiä silloin verenpaine nousi. Onko näissä mukana vanhukset jotka kaipais Joulu iloa ja myös kassin. Sen voin sanoa ainakin Pispalan Kirkon nyssen asiakkaat jotka tiedän muutaman ,saa kyllä ostettua kahvinsa itse, kun jättää viinansa ostettua. Minusta teidän pitäis ottaa huomioon yksinäiset vanhukset, jotka ei pysty hoitaan asioitaan saati nämä, jotka hakevat kaapit täyteen tavaraa, vaikkeis tarvi. Minusta nyt tuntuu pahalta koko ajan miten vanhuksia hoidetaan ja nuoret miehet ja naiset jotka voisivat tehdä töitä paapotaan siihen mene siittä mistä aita on matalin. Hyvää Joulun Odotusta.


Tervehdys ja kiitos palautteesta.

Jouluherkkukassit on tarkoitettu kaikkein eniten apua tarvitseville. Hankala päätös siitä, kenelle apu suunnataan, on seurakuntien diakoniatyöntekijöiden vaikea tehtävä. 

 

RuokanNyssen mainitsin radiohaastattelussa esimerkkinä ajattellen sen hyvän tunnettuuden kannustavan yhä useampia lahjoittamaan kassin pari vähäosaisten hyväksi mahdollisuuksiensa mukaan.


Mielestäni diakoniatyöntekijät jakavat jouluherkkukasseja mahdollisimman tasapuolisesti kaikille apua tarvitseville - myös varttuneemmille. Kurjaa on, että niukkuutta jaetaan. Tänä jouluna pystymme vapaaehtoisiin lahjoituksiin perustuen juuri ja juuri luomaan 600 jouluherkkukassia. Tarvetta olisi monikertaiselle määrälle.


Olen samaa mieltä kanssanne, että vanhusten auttamiseksi meidän kaikkien olisi tehtävä enemmän. Yksinäisyys yhdistettynä tiukkaan taloudenpitoon on monen arkea ja nykymaailman monimutkaisten asioiden hoitaminen ole helppoa. 


Omalta osaltaan vanhuksia näissä asioissa yrittää auttaa seurakuntien avunvälityspuhelin 03 2190 711, johon voi soittaa arkisin klo 9-13 välillä. Sieltä tavoittaa yhtälailla ammattiavun kuin vapaaehtoisavunkin. Puhelinpalvelu on siis tarkoitettu juuri varttuneemmille. Verkossa palvelumme löytyy osoitteesta www.suurellasydamella.fi.

 

Erityinen kiitos Teille että saamme julkistaa palautteenne. Toivon että tämäkin osaltaan vaikuttaa siihen, että yhä useampi haluaa rahallisesti tukea autettavia kauttamme ja siten voimme luoda useamman jouluherkkukassin ensi vuonna. Jouluherkkukassin voi ostaa lahjaksi saman www.suurellasydamella.fi verkkopalvelun kautta.


Hyvää joulunaikaa ja valoisaa uutta vuotta. Autetaan toisiamme!


Ilkka Kalmanlehto

Suurella Sydämellä vapaaehtoistoiminta

Tampereen ev.lut.seurakuntayhtymä

Kysymyksiä seurakuntien suunnitelmista ensi vuodelle

Aamulehti 6.12.2013 uutisoi seurakuntien toiminnan kehittämisestä:

-Säästetään yhteisistä työmuodoista siis diakoniasta, nuorisotyöstä, perheneuvonnasta. Jokainen näistä ovat Tampereen seurakuntien brändejä, valtakunnallisesti huipputyömuotoja. Ajetaanko siis alas Mummon Kammari, Suurella Sydämellä, Musta Lammas, vammaistyö? Onko rippikoulutyö, Uusi Verso ja muu nuorisotyö lakkautusuhan alla? Perheneuvonta kuuluu toki kunnan tehtäviin, mutta kun kunta ei palveluja tuota, perheneuvonnan perustelu nousee diakonian tehtävästä antaa apua sinne, minne muu apu ei yllä. Miksi siis perheiden tuki lopetetaan?

-Säästetään tietotekniikasta ym. tukipalveluista. Tämä kuulostaa siltä, että lakataan kehittämästä seurakunnan toimintaa nyky-yhteiskuntaan sopivaksi eli museoidaan seurakunnan toimintatavat. Pisa-tutkimuksen yhteydessä on todettu, että koulu toimii nykyisin ikivanhoilla metodeilla, vaikka ympäristö on muuttunut. Esimerkkinä mainitaan tietotekniikan minimaalinen käyttö opetuksessa. Seurakunnan osalta voidaan todeta, että tilanne on vielä takapajuisempi.

-Palaaminen perustoimintaan on oikea oivallus. Mutta mitä se on? Jos julistuksen sisältöä ja tavoitetta so. Jumalan sanan julistusta seurakunnan perustehtävänä ei oivalleta, jää paikallisseurakunnan toiminta harrastusmuotoiseksi sosiaalityöksi. Työntekijöiden ajasta kuluu valtaosa keskinäisiin palavereihin ja kokouksiin. Tietokoneen ääressä jatketaan ajanpeluuta. Onko tehty tutkimusta kenttätyöntekijöiden ajankäytöstä? Nyt pitäisi tajuta, että seurakunnan perustehtävä on kohdata ihmisiä nokikkain tai tekniikan avulla Jumalan sanan puitteissa. Näissä kohtaamisissa (ihminen + Jumala) on seurakunnan perustehtävä.


Vuoden 2014 talousarviovalmistelun valmistelulinjauksissa yhteinen kirkkoneuvosto teki päätöksen siitä, miten vuonna 2014 tarvittavat runsaan miljoonan euron säästöt toteutetaan. Seurakuntien määrärahat säilyvät edellisen vuoden tasolla. Tämä merkitsee sitä, että tarvittavat säästöt on haettu yhteisistä työmuodoista sekä tukipalveluista. Yhteisiä työmuotoja ovat varhaiskasvatus, nuorisotyö, diakoniakeskus, yhteiskunnallinen työ, perheneuvonta ja sairaalasielunhoito sekä keskusrekisteri, seurakuntatoimisto sekä eräät muut yhteiset toiminnot ja hankinnat. Tukipalveluita ovat viestintä, hallinto- ja talouspalvelut, tietohallinto, kiinteistöpalvelut, hautauspalvelut ja henkilöstöpalvelut. 


Tarvittavat säästöt toteutetaan siten, että niiden vaikutukset toimintaan seurakuntalaisten parissa olisivat mahdollisimman vähäiset. Mitään kysymyksessä mainituista toiminnoista ei olla lakkauttamassa. Mm perheneuvonnan resurssit säilyvät vuonna 2014 aiemmalla tasolla. Tampereen seurakunnat ovat jo pitkään määrätietoisesti panostaneet vapaaehtoistyön kehittämiseen mm palautteessa mainituilla innovaatioilla. Tämä suunta tulee jatkumaan myös tulevina toimintakausina. Haluamme perustehtävämme mukaisesti tarjota apua, tukea ja turvaa. Toimintamme laajuus tulevina vuosina tulee riippumaan erityisesti siitä, kuinka monet tamperelaiset kirkkoon kuulumalla näkevät hyväksi mahdollistaa kirkon toiminnan.


Monipuolisissa kohtaamisissa toteutuu kirkon perustehtävä. Tietotekniikan hyödyntämistä kehitämme jatkuvasti kuitenkin sen tiedostaen, ettei mikään voi korvata ihmisten välistä vuorovaikutusta.


Jatkamme mielellään keskustelua palautteen antajan kanssa vaikka kasvotusten.


Ystävällisin terveisin


Timo Takala 

yhteisen seurakuntatyön johtaja

Seurakuntaneuvostojen pöytäkirjoja nettiin

Miksi seurakuntaneuvostojen päätökset ovat nettisalaisia?


Laki ei pöytäkirjojen verkkojulkaisemista edellytä, ainakaan vielä, mutta monissa julkisissa organisaatioissa pöytäkirjojen julkaiseminen netissä on tavanomainen menettely. Tampereen eri seurakunnissa on erilaisia käytäntöjä asiassa:

- Harjun, Hervannan, Messukylän, Pyynikin ja Viinikan seurakunnissa sekä Tuomiokirkkoseurakunnassa pöytäkirjat julkaistaan seurakunnan verkkosivuilla, samoin Härmälän seurakunnassa, jossa julkaisemisessa on ollut katkos, joka nyt korjataan.

- Kalevan seurakunnassa pöytäkirjat laitetaan verkkoon tästä eteenpäin.

- Aitolahden seurakunnan sivuilla pöytäkirjoja ei tällä hetkellä julkaista, selvitän vielä asiaa.

- Teiskon seurakunnan seurakuntaneuvosto on tehnyt päätöksen, että pöytäkirjoja ei julkaista verkossa. Pöytäkirjoihin voi tutustua seurakuntatoimistossa.


Anna-Mari Martikainen, viestintäyksikkö

Harjun seurakunnassa aloitetaan saarnojen nettijulkaiseminen

Olemme sopineet Harjussa, että ensi vuoden alusta (osin voimme aloittaa tämän vuoden puolella) laitamme kaikki jumalanpalvelusten saarnat (äänitteet) seurakunnan kotisivuille. Varikon saarnat ovat jo pitkään laitettu Varikon omille sivuille.  Saarnoja tulee silloin peräti 3-4 joka viikko. Vuodessa yhteensä noin 200.   Jos kuuntelijoita riittää, niin jatkamme koko arsenaalilla. Alustavasti olemme ajatelleet, että jos kuuntelijoita on kovin vähän, laitamme vain yhden saarnan ja Varikon saarnan.

Prof. emerita Päivikki Antola on myös tehnyt saarnatutkimusta. Hän äänitti useita saarnoja ympäri Pirkanmaata mm.  Pispalan kirkossa. 

 

Veli-Pekka Järvinen, kirkkoherra
Harjun seurakunta


Kommentti kirkkoherra Nurmelle

Nurmelle saarnojen tutkimisesta.

Kiitos tiedoista. Mainitut tutkimukset ja saarnadokumentit eivät kerro kattavasti lähihistorian tamperelaisista saarnasisällöistä, raamatuntulkinnasta, saarnojen vaikuttavuudesta jne. 

Saarnojen tutkimisesta

Messukylän kirkkoherra Jari Nurmi palaa vielä saarnoja koskevaa tutkimusta käsittelevään kysymykseen:

 

1) Suomen Kansallisarkistoon on arkistoitu Helsingin yliopiston teol. tiedekunnan toimesta saarnamateriaalia tutkimuskäyttöön. Sekä käsikirjoituksia, äänitteitä että filmimateriaalia. Sieltä löydettävissä koko maan kattava lähdemateriaali pitkältä ajalta 2000-luvulle asti.

2) Saarnatutkimusta on tehnyt aikoinaan mm. Martti Simojoki (väitöskirja). Uusinta tutkimusta edustavat Heikki Tapio Niemisen tutkimukset. Mm. radiohartauksien analyysi ym. Kannattaa tutustua.

3) Kautta aikojen on julkaistu saarnakirjoja eli postilloja. On aivan uusiakin, näitä saa kirjakaupoista.

4) Lisäksi julkaistaan jatkuvasti hartauskirjoja.

5) Uusinta hartauskirjamallia edustaa Messukylän seurakunnan työntekijöiden ja seurakuntalaisten talkoilla viime kesänä tekemä kuva-, hartaus- ja runoteos "Maan korvessa - Kaikuja Messukylän kirkon mäeltä". Kirja on kohdennettu seurakuntalaisille, aivan erityisesti syntymäpäivälahjaksi ikääntyneille, jaettavaksi myös suurilla syntymäpäiville vuosittain sadoille seurakuntalaisille. (Kustantaja Messukylän perinneseura, myynti 10 e diakonian hyväksi). Myynnissä kirjakaupat, Messukylän toimitilat, Messukylän kirjasto.

Materiaalia on siis todella paljon!

Mikä on Tampereen hengellinen ilmapiiri ja julistuksen sisältö?

Saarnojen tallennuspyyntö on mielenkiintoinen ja haastava monestakin syystä:

Ensiksikin  - Tallenteet todella avaisivat uuden julistuskanavan kirkolle Tampereella. Kirjastoista ja netistä kyllä löytyy  hengellistä aineistoa, mutta nimenomaan tamperelaista ja tämän hetken aineistoa ei ole kuin ripaus saatavissa.

Toiseksi - Me emme tiedä, mitä tällä hetkellä Tampereen kirkoissa saarnataan. Valtakunnallisesti käydään keskustelua raamatuntulkinnasta, etiikasta, moraalista. Me emme kuitenkaan tiedä, mitä Tampereella ajatellaan. Pelkästään piispan ja tuomiorovastin saarnojen analysointi antaisi todennäköisesti yksipuolisen jopa väärän kuvan Tampereen hengellisestä ilmapiiristä ja julistuksen sisällöstä. Yhden seurakunnan - Messukylän - aineiston pohjalta ei voida tehdä johtopäätöksiä koko Tampereen osalta.

Kolmanneksi: Tällä hetkellä puuttuu aineisto seurakuntien julistustyön ja sen vaikutusten tutkimiseksi. Parhaillaan odotamme historiankirjoituksen julkistamista Tampereen seurakunnista. Seurakuntien historia ei ole kuitenkaan vain toimintamuotojen ja rakenteiden historiaa. Seurakunnan historia on ennen kaikkea sananjulistuksen historiaa. Miten jälkipolvet voivat saada tietoa julistuksen historiasta, jos aineistoa ei ole? Jos aineistoa olisi, olisi mahdollista tutkia myös sitä, miten julistuksen sisältö on vaikuttanut toiminnan ja päätöksenteon painotuksiin, seurakuntalaisten osallistumisaktiivisuuteen sekä seurakunnan vaikutukseen tamperelaisessa yhteiskunnassa.

Ovatko kirkkoherrat valmiita avaamaan julkisuuteen saarna-aineistoa?


Kiitokset jatkosta ja uudesta näkökulmasta tähän ilmeisen mielenkiintoiseen aihepiiriin. Jokaisella on luonnollisesti mahdollisuus osallistua Tampereella messuihin, kuunnella saarnoja ja sitä kautta tehdä omia päätelmiään niiden sisällöistä ja Tampereen hengellisestä ilmapiiristä, mutta yhteen koottua tietoa ei vielä tämän hetken hengellisestä elämästä ole. Tuomiorovasti Olli Hallikainen kertoo, että Tampereen seurakuntien historiateoksessa on käsitelty

myös sananjulistusta ja sitä,miten se on heijastellut kirkollista keskustelua, sekä esim. herätysliikkeiden roolia Tampereen seurakuntien elämässä. Historiateos julkistetaan 3.12. kello 13 Seurakuntien talon Näsin salissa, os. Näsilinnankatu 26. Tilaisuus on avoin kaikille, joten tamperelaisesta seurakuntahistoriasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita paikalle.
Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Miten Kirkkosanomien pääkirjoitusten aiheet valikoituvat?

Yrityksen, yhteisön, vapaan median tiedotus nostaa aina esille toimialansa strategian kannalta ykkösasioita. Ne julkistetaan omassa tiedotuksessa päätoimittajan tai konsernin johdon arvovallalla pääkirjoituksissa.

 

Mitkä ovat olleet Tampereen ev.lut. seurakunnan ykkösasioita kuluneena vuotena 2013?

 

Selasin Kirkkosanomien pääkirjoitukset kuluneelta vuodelta läpi:

6.11.2013 Jokainen sinkku on erilainen

23.10.2013 Jokaisella on aikansa (yhteisvastuukeräys, saattohoito)

9.10.2013 Kiusaaminen ja rasismi ovat arkipäivää Tampereella

25.9.2013 Pyydä apua ja anna apua (seurakuntientalon palvelut)

11.9.2013 Kirkon auttamistyötä arvostetaan

28.8.2013 Muutos elämään   (päihteettömyys)

14.8.2013 Kun työ loppuu

5.6.2013 Riemua ja pettymyksiä (kouluvuoden loppuminen)

22.5.2013 Tuhannet kiitokset (Matti Hannula eläkkeelle)

8.5.2013 Äideistä parhain

24.4.2013 Aikuiseen uskoon (kirjoittajan omaa historiaa)

10.4.2013 Nuorille töitä

20.3.2013 Pääsiäinen on uuden alkamisen juhla (pääsiäisajan ohjelmatarjontaa)

6.3.2013 Minkälainen on kirkollisen lehdistön tulevaisuus? (seurakuntalehtien toimittajien kokous)

20.2.2013 Kolmas aika (eläkkeelle seurakuntien työstä)

6.2.2013 Jokainen ikäihminen tarvitsee hyvän vanhuuden (yhteisvastuukeräys)

23.1.2013 Muutoksia ilmassa (yhteiskunnallisia ongelmia Euroopassa)

 

Vuosien 2012 ja 2011 pääkirjoitusten yhteenvedot ovat hyvin esillä Kirkkosanomat/Pääkirjoitus sivuilla.

 

Diakonian alueeseen kuuluvat asiat ovat vahvasti esillä. Hengellisen elämänpiirin asiat sitä vastoin lähes puuttuvat. Vastaava painotus näkyy myös edellisinä vuosina.

 

Diakonia on julkisuudessa arvostettu aihepiiri. Onko vaikeneminen hengellisestä alueesta Tampereen seurakuntien valitsema strateginen päätös?


Kiitokset kysymyksestä ja perhetymisestä asiaan. Palautteesi otetaan käsittelyyn seurakuntayhtymän johtoryhmässä ja lehden toimitusneuvostossa. Samaan aihepiiriin liittyvä kysymys ja vastaukset on aiemmin julkaistu tällä sivulla kohdassa "Kirkkosanomien sisällöstä".


Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen

Kirkkomusikantit-toiminnan supistaminen huolettaa

Onko kirkkomusikanttien toiminnan alasajo mietitty ihan loppuun saakka? Tiedän oman lapseni lisäksi parin muun perheen lapset, jotka ovat käyneet seurakuntatalossa pianotunneilla. Kaikissa näissä perheissä vähintään toinen vanhemmista on vähintään DI. Meillä olisi varaa maksaa korkeampiakin maksuja ja jos lapsi ei pääse seurakunnan kautta pianotunneille, hommaan sen soitonopetuksen jotain muuta kautta.

Kuulun siihen seurakuntalaisten enemmistöön, joka käy kirkossa joskus ja jouluna. Kirkkomusikanttien ja lapsikuoron vuoksi lapseni ja samalla koko perhe osallistuu seurakunnan toimintaan paljon aktiivisemmin kuin me muuten osallistuisimme tai osallistuimme ennen kuin lapsi nämä harrastukset aloitti.

Minä tuskin koskaan kirkosta eroan, mutta lasteni olisi tärkeää saada myönteisiä kokemuksia seurakunnasta. He ovat olleet pienestä pitäen päiväkodissa, joten kirkkomuskarissa, perhekerhossa tai päiväkerhossa emme ole käyneet. Päiväkodista on käyty kirkossa pari kertaa vuodessa, koulusta samoin. Se on vähän.

Vähävaraisista huolehtiminen on toki tärkeää ja Sanassakin sanotaan, että rikkaan on vaikea päästä taivasten valtakuntaan, mutta älkää nyt kaikkea työssäkäyvien vanhempien lapsille suunnattua toimintaa ajako alas.

Hienoa, että Kirkkomusikantti- ja kuorotoiminta tarjoaa perheellenne luontevan tavan osallistua seurakunnan toimintaan. Toiminnan tarkoitus on tavoittaa juuri niitä tamperelaisia, joita kirkon on muuten vaikea kohdata ainakaan säännöllisesti. Musiikilla tulee jatkossakin olemaan vahva jalansija seurakuntien kasvatustyössä.

Taloudellinen tilanne pakottaa seurakunnat kuitenkin etsimään säästöjä. Tämä kokonaistilanne koskettaa myös Kirkkomusikanttitoimintaa. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti, että uusia oppilaita ei oteta vuonna 2014. Vanhat oppilaat saavat jatkaa opetuksessa. Jatkoselvittelyiden pohjalta tilannetta arvioidaan uudelleen, kun Kirkkomusikanttitoiminnan jatkosta vuonna 2015 päätetään viimeistään vajaan vuoden kuluttua.

 

Kirkkomuskarit ja kuorotoiminta jatkuvat entisellään. Seurakunnat tukee edelleen musiikkikasvatusta myös tarjoamalla bänditiloja gospelbändeille.

Toivomme, että te ja muut tamperelaisperheet löydätte jatkossakin juuri teille sopivan tavan olla mukana kirkon toiminnassa. Tiukkenevan talouden vuoksi kaikkea vanhaa ei ehkä voida säilyttää, mutta haastamme teidät mukaan talkoisiin pohtimaan, miten kirkko voisi jatkossakin palvella tamperelaisia parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Ystävällisin terveisin

Yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takala 0500 638 908, etunimi.sukunimi@evl.fi

Nuorisotyönjohtaja Kari Soukka 050 561 1032. etunimi.sukunimi@evl.fi

Kommentti saarnojen nettijulkaisemiseen

Kommentti kirkkoherra Nurmen vastaukseen saarnojen julkaisuun netissä.

Kiitos vastauksesta. Messukylän seurakunta todella julkaisee äänitallenteina saarnoja. Hienoa! Muista Tampereella pidettävistä saarnoista julkaistaan tuomiorovasti Hallikaisen saarnat ja tuomiokapitulin sivuilla piispa Revon saarnat.

Kysymykseni alkuosa oli suora lainaus kirkkoherra Laajasalon tekstistä edellisessä vastauksessa ilmoitetusta uutisesta. Kirkkoherra Nurmen vastaus käsitteli lähinnä tätä Laajasalon osuutta.

Olen aiemminkin kysellyt saarnataltiointien perään. Eräs perustelu niiden puuttumisesta on ollut juuri tuo kirkkoherra Nurmen vastausosiossa 1 sanoma: "saarna on valmis vasta kun se on pidetty".

Vastausosiota 2 en ymmärtänyt. Ehkä se ei ollut tarkoitettukaan ymmärrettäväksi.

Osiossa 3 Nurmi luettelee erilaisia puhetilaisuuksia. Hän vetoaa, että papit ovat koko kansaa varten. Miten saarnojen julkaisu supistaisi tai rajaisi kuulijoiden määrää? Jumalanpalveluksissa käy todella seurakuntalaisten ydinjoukko eli noin yksi prosentti seurakuntalaisista. Nettiversio saattaisi olla "matalan kynnyksen" tie kirkkoon niillekin, jotka eivät kirkon ovea muuten aukaise.

Osio 4. Kirkkoherra Laajasalo Helsingistä pahoittelee yhden papin osalle tulevien saarnojen vähyyttä. Kirkkoherra Nurmen kanta on, että mitä vähemmän saarnaa sen parempia saarnat ovat. En osaa arvioida kirkkoherrojen erilaisten kantojen perusteita.

Osio 5. Kirkkoherra Nurmi vakuuttaa tässä toistaen jo edellä sanomaansa, että saarnoja pidetään valtavasti samoille ihmisille. Vastaus meni tässäkin osiossa kysymykseni ohi.

Omana perustelunani saarnojen julkaisemisen pyynnölle esitän vielä seuraavaa:

-Julkaistu saarna mahdollistaa asiaan palaamisen myöhemminkin. Kuullusta puheesta kuulija tutkitusti muistaa noin 7 prosenttia. Julkaistusta voi kerrata kuultua ja pohtia sen sisältöä rauhassa ehkä muidenkin kanssa. Kovin usein jumalanpalveluksen saarnaterveiset ovat: "Saarna oli hyvä, mutta en muista siitä mitään."

-Osallistumiselle jumalanpalvelukseen on ajoittain esteitä. Kesällä este osuu useimmin. Julkaistu saarna mahdollistaa oman kotiseurakunnan saarnojen seuraamisen.

-Samasta tekstistä pidettyjen eri saarnojen vertailu avaa saarnatekstiä laajemmin eri näkökulmista.

-Papit varmaan käyvät saarnakeskusteluja toistensa saarnoista. Kehityskeskusteluissa asia lienee esillä. Miten tällainen onnistuu, jos saarnoja ei ole julkaisumuodossa olemassa? Harvoin papit ovat jumalanpalveluksessa toistensa saarnoja kuuntelemassa.

-Tietysti saarnoja löytyy netistä muualtakin. Yleensä piispat laittavat saarnansa esille. Samoin useat seurakunnat julkaisevat pappiensa saarnat. Miksi siis Tampereella ei saa lukea oman seurakunnan pappien saarnoja? Joensuun yliopisto on jopa kehittänyt mobiiliversion jumalanpalveluskäyttöön:

"Mobiiliapua messuun: Suomalainen Jubiili-sovellus kiinnostaa Afrikassakin

Emilia Karhu   29.10.2013 11:16

Itä-Suomen yliopiston Seurakunnalliset mobiiliteknologiat -hankkeessa on valmistunut ensimmäinen mobiilisovellus jumalanpalveluksia varten. Jubiili-sovelluksen avulla puhelimen tai taulutietokoneen näytöltä voi seurata jumalanpalveluksessa käytettäviä Raamatun tekstejä, virsiä, saarnaa tai palveluksen kaavaa. Sovelluksen kautta pystytään myös interaktiivisuuteen eli vuorovaikutukseen seurakunnan työntekijöiden ja seurakuntalaisten välillä. Asiasta kertoi eilen Länsi-Savo ja tänään Yle uutiset."

Miksi siis Tampereella ei kehitettäisi sanan levitystä. Onhan radiojumalanpalveluksienkin ensimmäiset lähetykset tuotettu aikanaan Tampereella!

Jouko Salonen

Saarnoja netissä

Edellisessä palautteessa toivottiin nettiin saarnoja, tässä vielä muutamia paikkoja lukea tai kuulla saarnoja:

Tuomas-messun saarnat ovat pääsääntöisesti messun jälkeen luettavissa verkkosivuilla. Pääsääntöisesti tarkoittaa sitä, että julkaistavassa olevaa muotoa saarnasta ei aina ole mahdollista saarnaajalta saada, emmekä siihen ole näissä tapauksissa velvoittaneet. Mutta siis lähes kaikki saarnat ovat verkkosivuilla nähtävissä.


Timo Takala, yhteisen seurakuntatyön johtaja


Puolen tunnin messu on netissä kokonaisuudessaan katsottavana. Harjoitusversio puolen tunnin messussa kuvatusta nettihartaudesta on osoitteessa http://youtu.be/blAnwPztamk

Viinikan seurakunannassa aiotaan alkaa julkaista saarnat Youtubessa. Asiasta tiedotetaan, kunhan se varmistuu. Myös Tuomiokirkkoseurakunnan sivuilla on luettavissa ja kuunneltavissa saarnoja, linkki.

Miksi saarnoja ei voi lukea netistä?

"Pappien tehtävä on saarnata"

 

Laajasalo toteaa, että

 

- Jos papit eivät saarnaa, se on oire jostain isommasta hukassa olemisesta. Kyllä pappien tehtävä on saarnata. Saarnan tehtävä on puhua Jeesuksesta ja luvata taivasta; sen pitäisi olla juuri pappien ydinosaamista. Sitä varten Jumala on asettanut erityisen pappisviran. Sen sijaan melkein kaiken muun voisi tehdä maallikot.

 

- Itse asiassa pappien pitäisi saarnata moninkertaisesti nykyiseen verrattuna. Monissa seurakunnissa messuja on niin vähän, että saarnavuoroja osuu papeille aivan liian harvoin. Helsingin Agricolan kirkossa saarnasin 60-70 kertaa vuodessa, isommassa seurakunnassa vuoroja on paljon vähemmän jaossa.

 

MIKSI PAPPIEN SAARNAT EIVÄT OLE NETISSÄ LUETTAVISSA??

Jouko Salonen


Palaute liittyy Kotimaa24:n uutiseen: Sarasvuo saarnaa Tuhlaajapojasta - Olisiko Jari Sarasvuosta papiksi?


Palaute on lähetetty kirkkoherroille. Messukylän kirkkoherra Jari Nurmi vastaa palautteeseen näin:


Hei

 

1) Messukylän kirkon saarnoja nauhoitetaan talkoovoimin kaiken aikaa ja lähes kaikki saarnat ovat kuultavissa Messukylän seurakunnan kotisivuilla. Tervemenoa kuulemaan. Nauhoitettu saarna on saarna. Nettiin laitettu käsikirjoitus ei ole sama asia. Tämän jokainen puhuja tietää. Siksi paperille kirjoitettuja käsikirjoituksia eivät monet mielellään laita nettiin. Saarna elää ja on valmis vasta kun on astunut pois puhujan paikalta. Erikseen ovat hartauskirjoitukset, jotka on kirjoitettu kirjoitettavaan muotoon. (Messukylässä on julkaistu juuri talkoilla hartauskirja, jota myydään diakonian hyväksi. Myydään seurakunnan eri toimipisteissä. Siinä on kirjoitettuja "puheita".)

 

2) Palautteen antaja puhuu sinänsä oikeasta asiasta. Mutta asialla on myös puolia, jota monet sinänsä hyvää tarkoittavat aktiiviseurakuntalaiset eivät aina tule ajatelleeksi. Elämä on sen minulle opettanut.

 

3) Monissa messuissa saarnataan samoille ihmisille yhä uudelleen (myös mm. tuomasmessuissa niiden toisenlaisesta maineesta huolimatta). Papit ovat kuitenkin koko kansaa varten, myös kirkkoon kuulumattomia varten. Kaikkein laajimmin eri ihmisiä tavoittavia jumalanpalveluksia ovat ns. pääjumalanpalvelukset, joihin tullaan joskus ja jouluna, usein kuulutuksia kuulemaan, kastetun kuuluttamista ja kuolleen kiitosta kuulemaan. Näihin pääjumalanpalveluksiin tilastoidaan tavallisten päiväjumalanpalvelusten rinnalla mm. konfirmaatiot, jouluaattokirkot, pyhäinpäivän iltakirkot, kiirastorstain iltakirkot. Näihin kannattaa panostaa, niiden saarnoihin. Samoin erilaisiin tilaisuuksiin seurakuntatilojen ulkopuolella, joissa kohdataan muu kuin ydinseurakuntaväki, päivänavaukset, koulukirkot, laitoshartaudet jne.

 

4) Mitä kohtuullisemmin saarnoja papeilla on, sitä paremmin he pystyvät niitä valmistamaan. Ja - saarnoja on todella valmisteltava, jotta on sanottavaa. Jokainen, joka saarnaa, tietää, että puheiden valmistamiseen on liian vähän aikaa.

 

5) Lisäksi: monet jättävät huomaamatta, miten valtavan määrän papit pitävät saarnoja kirkollisissa toimituksissa, joissa kohdataan vuosittain tilastollisesti lähes 3/4 koko kansasta. Niitä puheita tulee aivan erityisesti myös valmistella. (Ja näitä on suurissa seurakunnissa pappia kohti eniten. Laskennallisesti esim. Messukylässä tänä vuonna 96 toimitusta jaettuna 10 pappityövuodelle. Käytännössä osan näistä hoitavat eläkepapit jne.)

 

Ystävällisin terveisin

 

Jari Nurmi

Messukylän khra

 

Kysymyksiä taloudesta ja hallinnosta

Palautteeni: Yhtymän sivulta http://www.tampereenseurakunnat.fi/kirkko_tampereella/paatoksenteko löytyy vuoden 2010 vuosikertomus. Eikö jo tässä vaiheessa vuotta 2013 voisi julkaista vuoden 2012 kertomuksen? (Tai edes 2011?) Onko vuosikertomusta mahdollista saada tai lukea paperisena jossakin?

 

Luin sivuilta myös yhteisen valtuuston viimeistä pöytäkirjaa. Kiinnostavat talousasiat ovat liitteissä, joita ei julkaista verkossa. Missä niihin voisi tutustua?

 

Missä vaiheessa rakenneuudistus nyt on? Tullaanko ensi vuoden kirkollisvaalit käymään 11 vai 5 seurakunnassa? Mikäli 11:ssä, miten yhdistymisen jälkeiset luottamuselimet muodostetaan? Järjestetäänkö yhdistymisen jälkeen uudet vaalit vai kootanko uudet valtuustot ja neuvostot jollakin tavalla vanhojen perustalta?

 

Nimi: talous ja hallinto kiiinnostaa 


Kiitokset hyvistä huomioista ja kysymyksistä!


Vuosilta 2011 ja 2012 on julkaistu aiempaa vuosikertomusta tiiviimmät vuosikatsaukset, ja ne on kyllä linkitetty Tampereen Seurakuntayhtymä-sivulle, mutta Päätöksenteko-sivulle niitä ei ole päivitetty. Nyt vuosikatsaukset löytyvät myös Päätöksenteko-sivulta. Viime vuoden toimintakatsaus on jaossa Seurakuntien talon asiakaspalvelussa, ja molemmat ovat saatavissa viestintäpalveluista 4. kerroksesta. Katsaukset voidaan myös lähettää postilla pyynnöstä. 


Tuoreisiin pöytäkirjojen liitteisiin voi tutustua hallintopalveluissa, Seurakuntien talon 7. kerroksessa (Näsilinnankatu 26) virastopäivinä klo 9-15. Liitteita voi tiedustella hallintosihteeri Päivi Antilalta. Vanhat pöytäkirjat liitteineen on arkistoitu, mutta niihinkin pääsee tarvittaessa tutustumaan. Hallintosihteerilta voi kysellä tästä asiasta tarkemmin.


Seurakunnan rakenneuudistus on siinä vaiheessa, että Helsingin hallinto-oikeus on joulukuussa 2012 hylännyt asiasta tehdyt valitukset. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka ratkaisua asiassa odotetaan. Arviolta käsittelyaika on noin vuoden. Mikäli korkein hallinto-oikeus päättää, että valitukset eivät ole aiheellisia, alkuperäistä päätöstä neljän suuren seurakunnan mallista päästään valmistelemaan ja toteuttamaan. Toteutusaikataulusta ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa tietoa, eikä näin ollen ole varmuutta, miten ensi syksyn seurakuntavaalit käydään.


Jos vaalit käydään nykyisellä seurakuntarakenteella ja uusi seurakuntajako tulee voimaan kesken vaalikauden, uudet toimielimet on mahdollista valita ns. paperivaaleilla eli laskemalla vaalitulokset uudestaan uuden seurakuntajaon perusteella. Asiasta ei kuitenkaan ole tehty mitään päätöksiä.


Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Seurakuntien tervetulokirjeet muuttajille eivät tule perille

Hei, kuulin väkisinkin bussissa, kun eräs mies kertoi vieressään istujalle olevansa todella vihainen, kun olivat muuttanet Kalevaan ja hän sai tervetulotoivotuksen Kalevan seurakuntaan ja vaimo ei ollut saanut. Hänestä tuntui, että vaimoa pidettiin kuolleena. Tästä on jo jonkin aikaa, olimme itse myös muuttaneet Kalevaan. Nyt on jo muutama viikko siitä, kun mieheni ja lapseni saivat tervetulotoivotuksen kyseiseen seurakuntaan, mutta aika jännää itse en ole saanut vieläkään. Ei sillä, että kyseinen lappu olisi jotenkin mielenkiintoa herättävä, mutta, kun olen luullut kuuluvani edelleenkin ev.lut kirkkoon. Jos tämä on kovinkin yleistä niin pahaa mieltä herättää varmastikin. PS. Ottakaa mallia Pirkkalan tervetulokirjeestä. 

Nimi: Olenko seurakuntalainen?

Kiitos palautteestanne. Pahoittelemme teille aiheutunutta mielipahaa.

Kirkon uusi jäsentietojärjestelmä Kirjuri on parhaillaan käyttöönottovaiheessa eikä se valitettavasti vielä tällä hetkellä mahdollista kaikkia toivomiamme toimintoja, joihin mm. esille ottamanne asia kuuluu. Pyrimme muutokseen asiassa mahdollisimman pian. Halutessanne voitte ottaa asiaan liittyen yhteyttä allekirjoittaneeseen.

 

Ystävällisin terveisin

 

Timo Takala

yhteisen seurakuntatyön johtaja

PL  226 / Näsilinnankatu 26, 33101 Tampere

+358 500 638908, etunimi.sukunimi@evl.fi

Facebookin kirkolliskokousterveiset eivät tyydyttäneet

Palaute 1:Kävin Facebookissa Tampereen seurakuntien sivuilla lukemassa Sipolan ja Alajan raportit kirkolliskokouksen keskusteluista ja päätöksistä.Ei niistä paljon kostunut. Laittakaa joku journalisti asialle.
Palaute 2:Kirkolliskokousuutisia facebookista:
-"Kirkolliskokous alkaa olla kohta puolivälissä. Keskiviikkoaamun perinteeseen kuuluu edustajien jalkapallo-ottelu paikallisia futareita vastaan klo 7 Impivaaran hallissa. Siitä oli hyvä aloittaa tämä päivä, jolle tullee taas pituutta. ""Asioiden valmisteluun osallistuneena kirkkohallituksen täysistunnon jäsenenä seuraan hallintoprosessien etenemistä. Hidasta on. Ei ajeta harhaan, mutta ei myöskään pysytä oman yhteiskunnan eikä maailmanlaajojen muutosten tahdissa.""Kirkolliskokous käsittelee kirkon hallintoa ja koettaa sitä kautta vaikuttaa siihen, että asiat valtakunnallisesti ja paikallisesti kulkisivat paremmin hallinnon läpi. Tästä lähtökohdasta käsin on selvää, että kirkolliskokous ei aivan jokaista ihmistä kiinnosta. Emme käsittele toimintaan liittyviä asioita emmekä julistuksen asioita. Kirkon oppiin liittyviä kysymyksiä tulee ajoittain tänne hallinnonkin käsittelyyn.""Tällä hetkellä Turussa päätetään kirkon tulevaisuuden kannalta merkittävistä asioista. Esimerkiksi… niin siis mitä ne nyt taas olivatkaan? Ja mitä tekemistä päätöksillä on tavallisen kirkollisveronmaksajan kannalta? ""Tänään jatketaan muita asioita ja illalla menemme Paraisille tutustumaan ja vierailulle. Huomenna palataan kotiin likapyykin ja kymmenien keskustelujen kanssa. Siitä alkaa valmistautuminen jo ensi kevääseen valiokuntien kokouksissa."
Että sellaista uutisointia!
Hei,
Ymmärrän hyvin etteivät Tampereen seurakuntien Facebook-päivitykset Kirkolliskokouksesta tyydyttäneet uutisnälkäänne. Facebook-raportoinnin olikin tarkoitus tarjota vain pieniä katsauksia omien edustajiemme tunnelmista ja ajatuksista. Tämäkin idea syntyi vasta kirkolliskokouksen jo alettua, joten valmistelua ei käytännössä ollut ollenkaan. Ensi keväänä toivottavasti saamme kehiteltyä ideaa toimivammaksi, mutta uutisointiin resurssimme eivät silloinkaan riittäne. Varsinaiseen uutisoinnin kirkolliskokouksesta hoitaa Kirkon tiedotuskeskus ja aktiivisesti myös Kotimaa24-palsta verkossa.  Tänä vuonna paikan päältä lähetettiin myös suoraa lähetystä. 
Ystävällisin terveisin,Eva WäljasTiedostussihteeri


Iltakirkko ensimmäisenä adventtina

Ensimmäinen adventti - tahtoisin päästä kirkkoon laulamaan Hoosiannaa. Mutta aamutyövuoron takia en taaskaan pääse kirkkoon. Eikö edes tällaisena pyhänä voisi olla iltakirkkoa? Tuomasmessu ei ole minulle vaihtoehto: liian levoton, liian pitkä, vieraat laulut.

 

Ettekö vielä ehtisitte lisätä iltakirkon tavallisine virsineen? Keskusta? Kaleva? Messukylä?

Nimi: vuorotyöläinen


Palaute on lähetetty kirkkoherroille. Messukylän kirkkoherra Jari Nurmi ilmoitti, että Messukylän kirkossa on illalla perinteinen lasten Hoosianna-kirkko, jonne myös aikuiset ovat tervetulleita laulamaan Hoosiannaa.


Anna-Mari Martikainen, viestintäyksikkö

Aiotaanko leiririppikouluista säästää Tampereella?

Partiolaiset ovat saamassa aikaisempaa isomman laskun leirikeskusten käytöstä.
Miten on leiririppikoulujen laita Tampereella. Hämeenlinnassa ajetaan lehtitietojen mukaan leiririppikouluja alas kustannussyistä. Leiriosuus lasketaan neljäksi päiväksi. Onko Tampereella suunta sama?


Tampereella rippikoulujen leirijaksot kestävät 7 vuorokautta. Näköpiirissä ei ole sellaista ratkaisua, että rippikolujen leirijaksoa oltaisiin lyhentämässä. Talouden tiukentuessa mietitään toisenlaisia säästökohteita kuin rippikoulujen leirijaksojen lyhentäminen.


Jari Pulkkinen
Rippileiripastori, seurakuntien nuorisotyö

Uutisia kirkolliskokouksesta

Olisiko kirkolliskokous uutisoinnin väärti?

Kirkolliskokousta on seurattu seurakuntien Facebook-sivulla, jonne Antti Sipola, Olli-Pekka Silfverhuth ja Riitta Alaja ovat lähettäneet tietoa ja tunnelmia kokouksesta.

 

Anna-Mari Martikainen viestintäpalveluista

Leirikeskusten käyttöhinnat partiolaisille

Palaute 1: 

Seurakuntayhtymä lähestyi partiolippukuntia leirikeskusten hinnastolla. Tähän saakka leirikeskusten käyttö on ollut ilmaista, vain emännän palveluista on maksettu. Nyt omatoimipaikoistakin maksetaan 5,50 / € lapsi, 11 € / aikuinen. Pelkkä piha-alueen käyttökin on hinnoiteltu.

 

Eniten minua ihmetyttää aikuisille pistetty korkeampi hinta. Kyse on vapaaehtoisista, jotka lähtevät retkille töihin, eivät huvittelemaan. Toki retkilllä usein on hauskaa, ei sinne muuten mentäisi.

 

Lippukunnat luonnollisesti hinnoittelevat omat retkensä itse ja nämäkin aikuisten korotetut maksut menevät lasten ja heidän vanhempiensa maksettaviksi. Aikuiset johtajat pääsevät monissa lippukunnissa retkille ilmaiseksi tai alennetulla maksulla. Tuskin missään johtajat maksavat retkistä enemmän kuin osallistujat.

 

Vai maksavatko seurakuntien muissa tapahtumissa vapaaehtoiset ohjaajat enemmän kuin osallistujat?


Palaute 2:


Seurakuntien nykyinen päätös laskuttaa partiolippukuntia leirikeskuksista vaikka emäntää ei olisikaan on äärimmäisen lyhytnäköistä. Onko tarkoitus karkoittaa seurakunnan piirissä harrastavat nuoret pois seurakunnan tiloista omiin leirikeskuksiinsa ? Mahdollisuuden positiiviseen hengelliseen kasvattamiseen häviävät samalla.

 

Tosin Kukkolan myyntihän enteili tämäntyyppistä toimintaa.

 

Seurakunta ylläpitää paljon toimintaa joissa käy vähäinen joukko ihmisiä, mutta kasvava (!) partiolaisten joukko saa kutistuvaa palvelua. Yhteys seurakuntaan heikkenee jokaisen tämän tyyppisen päätöksen myötä.


Asiaa on käsitelty myös Aamulehden yleisönosastolla, tässä Aamulehteen lähetetty vastaus:


Seurakunnat tekee yhteistyötä partiolaisten kanssa

 

Olli Kutvonen ja Riitta Niemistö ihmettelivät seurakuntien leirikeskusten hinnoitteluperusteita (Al 31.10.). Kirjoittajien mielestä partiolippukunnilta perittävät maksut eivät ole kohtuullisia.

 

Kirjoittajat ovat oikeassa siinä, että seurakunnat ovat suurien taloudellisten haasteiden edessä. Kirkollisverot eivät riitä kattamaan nykyisiä toimintoja ja palveluita ja siksi tuloja on löydettävä muualta. Sen vuoksi joudumme pohtimaan uudelleen myös tiloista ja toiminnasta perittäviä maksuja.

 

Teemme kuitenkin jatkossakin parhaamme, että taloudelliset syyt eivät olisi este osallistua partiotoimintaan. Käymme parhaillaan neuvotteluja Hämeen partiopiirin ja Tampereen partiolaisten kanssa ja yritämme etsiä uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia.

 

Partio on arvokasta ja tärkeää toimintaa, jonka tukemisessa seurakunnat haluavat jatkossakin olla mukana.

 

Yhteisen seurakuntatyön johtaja

Timo Takala

Kauneimmat joululaulut saameksi

Olisi mukavaa, jos Tampereellakin järjestettäisiin tänä vuonna tilaisuus laulaa kauneimpia joululauluja saameksi kuten Helsingissä ja Jyväskylässä.


Seurakuntien vt. musiikkisihteeri Maiju Häyrynen toteaa, että ajatus on hyvä. Saamenkielen taitaja tarvittaisiin mukaan järjestelyihin, ja jos kysyntää on, tilaisuus voitaisiin järjestää esimerkiksi ensi vuonna. Tämän vuoden joululaulukalenteriin ei lisäys valitettavasti tässä vaiheessa enää ehdi.

Seurakuntalaisia koskevat asiat esille

Vaikka kantelu on kohdistettu tuomiokapitulin toimiin, niin ainakin KT24:n mukaan kyse on Tampereen seurakuntayhtymän hallintokäytänteistä.

"Kantelun allekirjoittaneiden asiamies, Hervannan seurakuntaneuvoston jäsen Timo Koivula kertoo, että kantelu ei liity seurakuntien lukumääräkeskusteluun, jota on käyty Tampereella viime vuosina."

"Meillä jokaisella on tietty status, olemme jokainen vähintäänkin oman seurakuntamme seurakuntaneuvoston jäseniä", kertoo Koivula.

"Kantelijoiden mukaan Tampereen seurakuntayhtymän organisaatio ja hallintokäytännöt ovat päässeet muotoutumaan sellaisiksi, että lain mukainen hallinto, päätösten valmistelu, päätöksenteko ja toimeenpano eivät ole yhtymän toimien ehdoton lähtökohta."

Kyllä tämä koskee seurakuntalaisia. Hieman tutkivaa journalismia, please!

 

On hienoa, että Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymältä ja sen viestinnältä odotetaan aktiivista otetta asioiden seuraamisessa ja julkituonnissa. Tutkiva journalismi ei ole perinteisesti kuulunut organisaation oman viestintäyksikön toimintaan, enemmänkin se on riippumattomien tiedotusvälineiden toimintatapa. Seurakuntalaisia koskettavista asioista pyrimme kyllä kertomaan - ensisijaisesti toki omasta toiminnastamme, kuten normaalistikin minkä tahansa organisaation viestintäyksikkö. Ajankohtaisia asioita seurataan ja niihin reagoidaan tilanteen mukaan yhteistyössä yhtymän johdon kanssa.

 

Kanteluasiasta on tulossa ensi viikolla ilmestyvään Tampereen Kirkkosanomiin juttua - Kirkkosanomat edustaa meillä tutkivaa journalismia siinä mitassa, kuin sellaista harjoitamme.


Kotimaa24:n uutinen aiheesta

 

Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut


Vielä kantelun uutisoinnista

Palautteeni: "uutisointia ei tässä vaiheessa ole katsottu aiheelliseksi", vastasi seurakuntien tiedotus kysymykseen luottamushenkilöiden kantelusta, joka kohdistui seurakuntien rakenneuudistuksen käsittelyyn Tampereen tuomiokapitulissa. Uutishiljaisuutta perusteltiin myös sillä, että kantelua ei oltu tehty seurakuntien nimissä, vaan kantelijat olivat luottamushenkilöitä.

 

Mielestäni uutisointiin olisi ollut syytä. Vaikka asian esillenostajat olisivat olleet tavallisia seurakuntalaisia, heillekin olisi ollut syytä kertoa asian vaiheista. Sekään, että kantelu ei mahdollista tehtyjen päätösten kumoamista, ei anna aihetta uutispimentoon. Avoimuus ja julkisuus seurakuntaan liittyvien asioiden käsittelyssä on mielestäni luottamusta herättävä asia. Hiljaisuuden maton alle lakaisu ei sitä ole.

 

Pyrimme jatkuvasti rakentamaan avoimempaa ja vuorovaikutteisempaa viestintää. Viestinnässä on esimerkiksi viime aikoina oltu aktiivisesti yhteydessä luottamushenkilöihin, jotka ovat olleet mukana tekemässä valituksia seurakuntajakopäätöksestä, jotta voisimme kertoa asioista avoimesti ja mahdollisimman tasapuolisesti. Tässä tapauksessa emme saaneet kantelun tehneiltä luottamushenkilöiltä sen enempää tietoa asiasta kuin toivetta kertoa heidän näkökulmaansa - emme edes tiedä, ketkä kaikki ovat olleet mukana kantelua tekemässä, emmekä tunne kantelun sisältöä Aamulehdessä mainittua tarkemmin.

 

Nykypäivänä onneksi asioita ei kerta kaikkiaan voi "lakaista hiljaisuuden maton alle". Seurakuntalaisilla ja tamperelaisilla on käytettävissään lukuisia kanavia ja yhteisöpalveluita, joissa voi nostaa esille asioita. Esimerkiksi Facebook-sivullamme kuka tahansa voi viritellä keskustelua ja esittää omia näkemyksiään asioista.

 

Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

 

Luottamushenkilöiden tekemän kantelun uutisoinnista

Oletteko seurakunnissa kuulleet, että "Yhdeksän luottamushenkilöä Tampereen yhdeksästä seurakunnasta on tehnyt kantelun oikeusasiamiehelle Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin toimista. "?

Välittäkää seurakuntalaisia koskevia uutisia!

 

Aamulehti julkaisi keskiviikkona 23.10. uutisen otsikolla "Tampereen seurakunnilta valitus oikeusasiamiehelle". Kun asiaa selviteltiin, tuli ilmi, että Tampereen tuomiokapitulin toimista eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun taustalla on yhdeksän yksittäistä henkilöä, jotka toimivat seurakuntaneuvoston jäseninä yhdeksässä eri seurakunnassa, ei siis seurakuntia tai suurta joukkoa luottamushenkilöitä, kuten uutisesta voi ymmärtää.

 

Kantelun tehnyt ryhmä oli lähettänyt lyhyen lehdistötiedotteen asiasta ainakin Aamulehteen, mutta seurakunnille tai seurakuntien viestintään tiedotetta ei ollut lähetetty. Asia varmasti koskettaa seurakuntalaisia, mutta koska kyseessä ei ole seurakuntien nimissä tehty kantelu eikä asia edes suoraan kosketa Tampereen ev.lut. seurakuntia vaan tuomiokapitulia, uutisointia ei tässä vaiheessa ole katsottu aiheelliseksi. Aamulehteen lähetimme asiasta oikaisupyynnön.

 

Seurakuntarakennepäätökseen kantelulla ei ole vaikutusta, sillä oikeusasiamies ei voi muuttaa tai kumota viranomaisten tai tuomioistuinten ratkaisuja.

 

Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Saavatko koirat tulla kirkkoihin?

Aamulehden tekstareissa oli tänä aamuna, että koirat pääset joihinkin  kirkkoihin, mutta joihinkin ei. Onko näin?

 

Jos näin on, niin voisiko Tampereen kirkot mitenkään näyttää mallia siitä, että ihminen on koiria tärkeämpi ja laittaa kirkkoihin koirankieltomerkit?

 

Koirat kirjastossa kohun aikana ajattelin, että onneksi ainakaan kirkkoihin koirat eivät pääse, mutta minä pääsen, mutta olinko väärässä?

 

Aamulehden tekstaripalstalla kysyttiin 24.10., miksi joihinkin kirkkoihin saa viedä koiria ja toisiin ei. Käytäntönä on, että Tampereen kirkkoihin saa tuoda pääsääntöisesti ainoastaan opaskoiria. Ihan kaikista kirkoista ja seurakunnista en vielä saanut vastausta asiaan, mutta varmistettuna on, että Aitolahden, Harjun, Härmälän, Messukylän,  Pyynikin ja Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoihin ovat tervetulleita ainoastaan opaskoirat.

 

Päivitys 28.10.: Myöskään Pyynikin tai Teiskon seurakunnan kirkkoihin eivät pääse muut kuin opaskoirat.

 

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Vihdoin ohjelmaa aikuisille viikonloppuna

Jess.

Perjantaina konsertti Aleksanterin kirkossa ja lauantaina tunturimessu Messukylässä.

Toivottavasti näemme jatkossakin ohjelmaa aikuisille perjantai- ja lauantai-iltaisin.

Nimi: aiemmin pe-la iltoihin ohjelmaa toivonut

 

Kiitos positiivisesta palautteesta!

 

Anna-Mari Martikainen, viestintäpalvelut

Onko Tampereen kirkoissa tänä vuonna artistien joulukonsertteja?

Hei! Onkohan tulevana jouluna 2013 Tampereen kirkoissa artistien konsertteja? Pettymysekseni huomasin, että Tomi Metsäkedon Kuului laulu enkelten -kiertue ei tulekaan tänä vuonna Tampereelle. En löytänyt myöskään tapahtumakalenterista mitään vastaavaa, esimerkiksi Tarja Turusta. 


 

Tampereen kirkoissa ei valitettavasti ole  tänä vuonna Tomi Metsäkedon tai Tarja Turusen konserttia. Sen sijaan saamme nauttia muiden artistien konserttitarjonnasta.


 

Aleksanterin kirkossa on hyväntekeväisyyskonsertti 2.12, jossa esiintyy Elina Vettenranta. Konsertilla kerätään varoja Tampereen kristilliselle päiväkodille. Aleksanterin kirkossa esiintyvät myös Jarkko Ahola 5.12 Ave Maria -konsertissa ja Olli Lindholm 21.12. konsertissa Minun jouluni. Samuli Edelman puolestaan esiintyy Tuomiokirkossa 10.12. Hiljaisuuden valo- konsertissa.


 

Näiden konserttien lisäksi kirkoissamme on lukuisia muita joulukonsertteja, unohtamatta monipuolista kuorojen konserttitarjontaa.


 

Ystävällisin terveisin

Maiju Häyrynen

vs. musiikkisihteeri

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä

Kiitos nelivuotiaalle toimitetusta Lasten Raamatusta!

Saitte äidin liikutuksen kyyneliin!

 

Tulimme tänään kotiin nautittuamme koko perheen voimin hienosta syksyilmasta ja oven takana meitä odotti yllätys. Ovelle oli jätetty pian 4 vuotta täyttävän poikamme nimellä paketti. Koska lapset olivat mukanamme, emme hennoneet odotuttaa tulevaa syntymäpäiväsankaria, vaan hän sai avata lahjan heti. Paketista paljastui lapsen raamattu. Tässä vaiheessa äidiltä pääsivät liikutuksen kyyneleet. Kirja on hieno ja sitä varmasti tulee luettua monet kerrat, aloitimme sen lukemisen yhteisesti jo tänä iltana. Uskomattoman hieno ele, olen todella otettu tästä huomionosoituksesta, jonka ansiosta lapset pääsevät tutustumaan raamatun teksteihin jo nuorella iällä. Näin "tapauskovaisena" tuota opusta tuskin olisi itse tullut hankittua. Nöyrä kiitos ja aurinkoista syksyn jatkoa!

Suljetuista aikuisten toimintaryhmistä

Aikuisten toiminsta lähetyssä palautteessa on mainittu, että kaikkiin ryhmiin ei pääse mukaan, koska ne ovat suljettuja tai salaisia. Palautteen lähettäjä kertoi lisätietona, että Kalevan seurakunnasta on saanut tällaisen vastauksen, kun on kysellyt raamattu- tai keskusteluryhmistä aikuisille.
Kalevan seurakunnan vt. kirkkoherra Salla Häkkinen vastasi asiaan:
"Kyllä ryhmiin pääsee ja ryhmät ovat avoimia kaikille. Ryhmiä ja raamattuluentoja on tarjolla useita. Ainoastaan senioririparille on kutsuttu vuonna 1944 syntyneet. Kaikki muut ovat avoimia.
Jos erityisesti haluaa senioririparille, kannattaa ottaa yhteyttä Jyrki Pikkaraiseen, niin saa tietoa senioririparin jatkosuunnitelmista."
Ystävällisin terveisin Anna-Mari Martikainen seurakuntien viestinnästä

Onko myös oppi muuttunut, kun messuja on uudistettu?

"Kaikissa ehtoollisenvietoissa tulee käyttää Kirkkokäsikirjaa " 

Mutta ei ilmeisesti messun muissa osissa? Maallikon julistama synninpäästö ei taida olla käsikirjan mukainen? 
Ilmoitus siitä, että ylistys avaa sydämemme ottamaan vastaan Pyhän Hengen, ei kuuulosta oikein luterilaiselta, vaikka siihen ei käsikirja taidakaan kantaa ottaa.  
Uusimuotoisia messuja väitetään kirkkomme perinteen mukaisiksi - niissä muka on uudistettu vain musiikkia ja muotoja, mutta kyllä niissä myös sisältö on muuttunut. Oppia on otettu vapiden suuntien karismaattisista opetuksista. 

Kiitos viestistä ja terävästä kysymyksestä.


Vaikka kirkkokäsikirja antaa mahdollisuuden messun eri osien järjestyksen ja sanamuotojen  vaihteluun, tulee keskeisissä osissa (synnintunnustus ja -päästö, ehtoollisrukous) käyttää käsikirjan sanamuotoja. Jumalanpalveluksen oppaan (http://www.evl.fi/kirkkokasikirja/jp-opas.pdf) mukaan synninpäästön julistaa pappi.

Jumalanpalvelusta johtava pappi vastaa siitä että se toimitetaan oikein ja sanamuodot ovat kirkkomme opetuksen mukaisia.

Kiitos kiinnostuksesta messua kohtaan, ystävällisesti, Olli Hallikainen tuomiorovasti

Vielä toiminnasta aikuisille

Palautteeni: "Arvostamme toki myös niitä seurakuntalaisia jotka eivät osallistu aktiivisesti kirkon toimintaan mutta haluavat tukea sitä kuulumalla kirkkoon."

 

Tämä onkin oivallinen vastaus sille, joka tahtoisi osallistua toimintaan, mutta ei löydä toimintaa. Olen kuullut, että seurakunnissa on ryhmiä aikuisillekin, mutta niihin kuulemma mukana olevat kutsuvat tuttujaan eikä niistä ilmoiteta. Aika surkeaa, että mukaan päästäkseen täytyy ensin tuntea joku, joka kutsuu...

 

Palautteeni: Aikuisten toiminnasta

Edellä ihmeteltiin sitä, että Tampereen seurakunnat ei järjestä aikuisille toimintaa. Tuomiorovasti vastasi mm.  "Järjestämme iltaisin, myös viikonloppuisin erilaisia keskustelu-, musiikki-, futis-, vapaaehtois- ym. iltoja". Harrastuspiirejä siis on kuin kansalaisopistoissa, mutta hengellinen sektori on aivan näivettynyt. Miksi, arvoisat kirkon työntekijät?


 

Aikuisille ja työikäisille voisi toki olla enemmänkin toimintaa ja tilaisuuksia, mutta aivan olematonta aikuisille suunnattu toiminta ei Tampereellakaan ole. Ilta-aikaankin on useina päivinä toimintaa eri puolilla kaupunkia, ja hengellisyys on vahvasti läsnä.  Tähän on koottu esimerkkinä ensi viikon (30.9.-6.10.) aikuisille suunnatut, lähinnä iltaan ajoittuvat tilaisuudet:

 

  • Paavalipiiri 30.9.2013 klo 18 Hervannan kirkossa
  • Raamattu- ja rukousilta 30.9.2013 klo 18 Kaija ja Arvo Silventoisen kodissa Atalassa Pyydystäjänkatu 1 B 7 
  • Aitomiehet 1.10.2013 klo 17.30 alkaen Aitolahden kirkossa, ohjelmassa kuntosali, sauna, Raamatun tutkiskelua ja rukousta
  • lähetyspiiri 1.10.2013 klo 18 Hervannan kirkossa, lähetysasiaa ja seuraavan sunnuntain Raamatun tekstien tutkiskelua
  • sinkkuilta 1.10.2013 klo 18 Aleksanterin kirkon kryptassa
  • Ilta onnellisuudesta pariskunnille 1.10.2013 klo 18 Hervannan kirkossa, onnellisuusprofessori Markku Ojanen
  • Nepal kaikilla mausteilla -opintopiiri 2.10.2013 klo 18.00 Lielahden kirkossa
  • Miesten ilta Kuuselan Seniorikeskuksessa 2.10.2013 klo 18, aiheena "Miehen mitta", Pekka Kosonen. Sauna ja kahvitarjoilu (lähetystyön hyväksi), alustus illan aiheesta, keskustelua ja iltahartaus.
  • evankeliumin ilta 2.10.2013 klo 18.30 Hervannan kirkossa
  • rukouksen ja ylistyksen ilta 2.10.2013 klo 18.30 Aleksanterin kirkossa
  • kontemplatiivinen rukoushetki ja luettu messu 2.10.2013 klo 19-20 Aitolahden kirkossa
  • ehtoollishartaus 3.10.2013 klo 17 Aleksanterin kirkossa
  • Voimaannuttava vapaaehtoistyön kurssi 5.-6.10.2013 Iidesrannan seurakuntakodissa
  • Taizémessu 6.10.2013 klo 17 Pispalan kirkossa
  • iltamessu 6.10.2013 klo 17 Uudenkylän seurakuntatalossa
  • iltakirkko ja ehtoollinen 6.10. klo 18 Teiskon kirkossa, Gospelkuoro Pietari ja kalat

 

Suurella sydämellä -klubi on aloittelemassa toimintaansa , ja klubi-illoissa on sekä hengellistä, maailmankatsomuksellista että "maallista" sisältöä. Syksyn ohjelmassa maanantaisin ja perjantaisin teemat painottuvat auttamistoimintaan, tiistaisin monikulttuuriseen työhön ja keskiviikkoisin maailmankatsomukselliseen keskusteluun. Torstaisin klubilla vierailee tunnettuja julkisuuden henkilöitä. Sunnuntaisin klo 10 klubilla pidetään puolen tunnin messu. Tamperelaisten toiveet otetaan huomioon ohjelman suunnittelussa. 

 

Etsijöiden ja epäilijöiden keskusteluryhmä kokoontuu joka toinen keskiviikko klo 17-19 Seurakuntien talolla ja on tarkoitettu  kaikille etiikasta, elämästä ja uskosta kiinnostuneille pohdiskelijoille.


Torpan kurssikeskuksessä järjestetään säännöllisesti miesteniltoja.

 

Noi kerran kuussa sunnuntai-iltaisin Aleksanterissa pidettävä Tuomasmessu on yksi mahdollisuus aikuisille, jotka haluavat tulla kirkkoon ilta-aikaan. Tuomasmessujen ajankohdat

 

Kaikessa seurakunnan toiminnassa lähtökohtana on, että toiminta on avointa kaikille ja kaikki voivat tulla mukaan. Mikäli palautteen lähettäjällä on tarkempaa tietoa ryhmistä, joihin pääsee mukaan vain tuttujen kautta, niistä voi lähettää tietoa vaikkapa palautelomakkeella, niin voimme selvittää asiaa.

 

Yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takalaan voi ottaa yhteyttä, jos haluaa keskustella lisää aikuisten toiminnasta. Timo on mukana tuomasmessuissa tai hänelle voi laittaa sähköpostia osoitteella etunimi.sukunimi@evl.fi.

 

Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Martikainen seurakuntien viestinnästä

Mihin lähetystyö on piilotettu?

Miksi lähetystyö on diskattu ulos seurakuntientalon aulasta. Muualtakaan ei löydy lähetyksen toimi- ja infopistettä. Hävettääkö lähetystyö?


Seurakuntien taloon avataan lokakuun alussa Hyvien tekojen kauppa. Yli puolet siellä olevista tuotteista on lähetyksen hyväksi myytäviä. Myymälän tila laajeni aiemmasta lähetysmyymälä Taskusta ja siksi laajensimme myös tuotevalikoimaa. Tarjolla on jatkossa myös kansainvälistä diakoniaa ja paikallista diakoniaa tukevia tuotteita. Auttaminen yhdistää.

 

Muilta osin lähetystyö on jo aiemmin siirtynyt kokonaan paikallisten seurakuntien toiminnoiksi. Seurakuntien talo on tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntakoti ja siihen liittyen Seurakuntien talolla järjestetään erilaisia lähetysaiheisia tapahtumia ja myyjäisiä jatkossakin. Tuomiokirkkoseurakunnan lähetyssihteerin työpiste on myös seurakuntien talossa.

 

Matti Helin

diakoniajohtaja

Miksi aikuisille ei ole toimintaa?

Erosin juuri kirkosta. 
Kirkko mainostaa nykyään lähinnä hyväntekemistä kirkkoon kuulumisen syynä. Jos annan kirkollisveroni suuruisen summan rahaa varsinaiseen hyväntekeväisyyteen ja/tai lähetystyhön, sillä tehdään paljon enemmän hyvää kuin kirkollisverolla. 


Muut syyt kuulua kirkkoon ovat osaltani loppuneet. Mikään toive kirkon toiminnasta ei johda mihinkään. Nuorten aikuisten toimintaan tuntuu riittävän resursseja, mutta aikuiset eivät kuulemma "ehdi" osallistua. Olettko ihan varmoja, että aikuyiset eivät EHDI osallistua - vai olisiko kyse siitä, että aikuisille ei ole tarjolla mitään heidän toiveidensa mukaista eikä varsinkaan heille sopivina aikoina? Toimintasivuja kun katsoo,  niin keskellä päivääon vaikka mitä, mutta varsinkin perjantai- ja lauantai-illat loistavat tyhjyyttä. 

Hyvä kirkosta eronnut.
Kiitos viestistä ja palautteesta. Kiitos myös siitä että haluatte tukea kirkon diakonia- ja/tai lähetystyötä vaikka ette kuulukaan kirkkoon.


Olen pahoillani että toiveenne teille sopivasta kirkon toiminnasta ei ole toteutunut. Kuten totesitte, aikuisten saaminen toimintaan on haasteellista. Lokakuun alussa aloitamme yrityksen tavoittaa työssä käyviä, nuoria aikuisia ja opiskelijoita avaamalla Suurella Sydämellä -klubin Seurakuntien talon ykköskerroksessa, os. Näsilinnankatu 26. Järjestämme iltaisin, myös viikonloppuisin erilaisia keskustelu-, musiikki-, futis-, vapaaehtois- ym. iltoja joihin kaupunkilaiset voivat tulla kiinnostuksensa mukaan. Illoissa on vieraita eri elämän alueilta. Tarkoitus on tarjota matalan kynnyksen tila tutustua ja keskustella kirkon asioista. Tästä toiminnasta tulee seurakutien sivuille tarkempaa tietoa lähiaikoina.


Arvostamme toki myös niitä seurakuntalaisia jotka eivät osallistu aktiivisesti kirkon toimintaan mutta haluavat tukea sitä kuulumalla kirkkoon.  

Ystävällisesti 
Olli Hallikainen
tuomiorovasti

Löydetäänkö uutisaiheita?

Kotimaa24 18.09.2013: "Kirkon työntekijät sokeita kiinnostaville uutisaiheille"

(Palaute viittaa seuraavaan Kotimaa24:n uutiseen: Kirkon työntekijät sokeita kiinnostaville uutisaiheille.)


Olen tiedotussihteerinä täsmälleen samaa mieltä kanssasi. Aivan liian usein tulee vasta jälkikäteen huomattua monet hyvät juttuaiheet, jotka arjen kiireessä ovat jääneet noteeraamatta.

 

Kirkon viestinnän yksi tärkeimpiä tehtäviä tulisi olla juuri vaikuttaminen siihen, millaisia aiheita media nostaa esiin.

 

Kovasti kuitenkin yritämme, vaikka parannettavaa toki onkin.

 

Lähetämme aina maanantaisin medialle juttuvinkkikirjeen, johon pyrimme nostamaan uutiskynnyksen ylittäviä aiheita. Mukavasti media on niitä ottanutkin vastaan ja antanut meille hyvää palautetta vinkeistä.

 

Lisäksi räätälöimme eri medioille omia juttuvinkkejä. Pidämme myös listaa hyvistä haastateltavista, joita on helppoa tarjota haastateltaviksi eri medioihin. ”Hyvät tyypit” auttavat kehystämään kirkollisia aiheita ja antamaan aiheille lähestyttävämmät kasvot.

 

Hyvät henkilökohtaiset suhteet paikallisiin toimittajiin ja toimitustyön tuntemus helpottavat juttuvinkkien läpimenoa.

 

Seuraamme myös itse aktiivisesti mediatarjontaa ja sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja. Usein niistä nousee esiin mielenkiintoisia juttuvinkkejä.

 

Otamme myös avosylin vastaan juttuvinkkejä ja hyviä uutisaiheita. Seurakuntalaisilla on ainutlaatuinen näköala omaan toimintaympäristöönsä ja olisikin hienoa saada juttuvinkkejä juuri siitä näkökulmasta käsin. Juttuaiheita voi laittaa esimerkiksi osoitteella eva.waljas(at)evl.fi.

 

Ystävällisin terveisin,

Eva Wäljas

Tiedotussihteeri 

Viestintään uutta otetta

Palautteeni: Kirkon viestintäpäivät ovat meneillään.

 

On todettu esim.: "Yhden yhtenäisen viestin aika kirkossa on auttamattomasti ohi."

 

"Tsunamin ja kouluampumisten tapaisissa kriiseissä olemme olleet taitavia auttajia, osaamme järjestäytyä hyvin ja meillä on toimintavalmius olemassa. Mutta kun kriisit tulevat sisältäpäin, siinä meillä on petrattavaa."

 

Vaikka Eva Wäljas Tampereelta noin sanoo, niin Tampereella ei viestintään ole herätty.

 

Kotimaassa 5.9.2013 todetaan, että "Seurakuntalehti usein viestinnän suurin rahareikä". Suurelta osin se on myös turhin - ainakin eroan_kirkosta-ajatuksen kanssa painivien mielestä.

 

Koska Tampereella ryhdytään kirkon sisäisen kriisin käsittelyyn esimerkiksi näillä verkkosivuilla? Kun kommentti_ja_vastaus-sivuja lukee löytää lupauksia. Ne ovat osoittautuneet toistaiseksi katteettomiksi.


Kiitokset mielenkiinnosta viestintämme kehittämistä kohtaan.


Viestintäkanavien muutokset ovat nykyisellään nopeita, ja parhaimmillaan tamperelaiset itse avaavat keskustelun sinne, missä  se heistä itsestään tuntuu luontaisimmalta. Nyt onkin käynyt niin, että Tampereen seurakuntien Facebook-sivulla vaihdetaan mielipiteitä sekä yksityisviestein että julkisin kommentein seurakuntien toiminnasta, kirkosta yleisesti ja myös uskonkysymyksistä. Tähän keskusteluun ollaan parhaillaan etsimässä lisää resursseja työntekijöistämme. Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja nostamaan esille sinulle tärkeitä teemoja!


Seurakuntalehtemme on uudistumassa ensi vuoden alkupuolella, ja tähtäämme siihen, että lehti on nykyistä selkeämmin osa viestinnän kokonaisuutta ja tuo kirkon Tampereella esille uusista, raikkaista näkökulmista. Lehden kustannukset pienenevät uudistuksessa. Painopistettä on samalla tarkoitus siirtää sähköisen viestinnän suuntaan.  Vuorovaikutus ja keskustelu tamperelaisten kanssa verkossa tai muulla tavoin edellyttää myös tiivistä yhteistyötä seurakuntayhtymän sisällä - viestinnän työntekijöiden lisäksi mukaan tarvitaan monen eri osa-alueen tuntijoita.


Anna-Mari Martikainen seurakuntien viestintäpalveluista


Iltamessua toivotaan

Palaute 1:

Vastahan tässä noin 8 vuotta olen toivonut sunnuntai-iltaan tavallista messua virsineen ja perinteisine liturigioineen. Ehkä ne vuonna 2020 saadaan?


Palaute 2:

Hei :)


Kaipaan luterilaiselta kirkolta ILTAPAINOTTEISIA esim MESSUJA tai samankaltaisia "kevennettyjä tilaisuuksia", joihin on helppo tulla.


Olen käynyt iltamessuissa (muilla paikkakunnilla) ja niissä on ollut paljon väkeä.


Sunnuntaisin messut täällä Tampereella ovat klo 10:00. Näin eläkeiässä haluaa nauttia aamuista ja aamuheräämisistä kaikessa rauhassa, eikä heti aamusta lähteä "liikenteeseen", kun sitä on pitänyt koko ikänsä tehdä, ensin lapsena kouluun ja sitten työelämässä töihin.


Muutenkin itse olen ns iltapainotteinen, nautin illalla ulkoilusta ja vireystasoni on aina ollut iltaisin eloisa. Luoja on vain minut sellaiseksi luonut ja uskon että kanssasisaria ja -veljiä löytyy.


"Iltamessun" ei tarvitsisi olla jokailtaista, ei mitenkään "kaavoihin kangistunutta", kunhan voisi tulla kirkkoon illan hämärtyessä, rauhoittua, kuulla vaikka vain lyhyesti Jumalan Sanaa ja urkumusiikkia.


Kaipaan myös katolilaista ripittäytymismahdollisuutta. Tällainen voisi hyvinkin toimia "iltamessun" jälkeen. Siitä voisi olla pelastus monelle ihmiselle, joka illan tullen miettiin, että mihinkähän tästä lähtisin tuon yksinäisyyteni kanssa, menisinkö kapakkaan ja vetäisin pääni täyteen, jotta hetkeksi unohtaisin tämän yksinäisyyden.


Ilta on minusta otollisinta aikaa kirkon taholta tarjota auttavaa kättä ja kohdata niitä ihmisiä, jotka kaipaavat kosketusta ja läheisyyttä.


Olen kiitollinen, jos ottaisitte ehdotukseni vakavasti.


Löysin muutaman iltamessun sivustoiltanne, mutta niitä oli vain Vuoreksessa, Uudessakylässä ja Nekalassa.


Tampereen keskusta kyllä kaipaa kipeästi vastaavanlaista toimintaa.


Olen käynyt Tuomasmessuissa, mutta ne eivät ole sellaisia tilaisuuksia, missä syvällisesti saisi rauhoittua. Tuomasmessu on ehkä tarkoitettu luonteeltaan iloiseksi ja riemulliseksi, jota edustaa mm se kristillinen tanssiryhmä. Tuomasmessun laulutkin ovat aivan outoja minulle.

Kirkko on kyllä aina täynnä, mutta itse en sieltä löydä sitä, mitä messulta odotan.


Lämpimin ja ystävällisin terveisin

62-v illanvirkku.


Kirkkoherrojen kokous ei viime perjantaina 6.9.2013 pitämässään kokouksessa nähnyt mahdolliseksi toteuttaa toivetta. Tärkeimpänä perusteluna on Kalevan seurakunnan kokemus yli 20 vuoden ajalta: iltamessut on aina jouduttu lopettamaan vähäisen osallistujamäärän takia. Vapaamuotoiset iltatilaisuudet, mm. Tuomasmessu sen sijaan ovat säilyneet Tampereella suosittuina.


Härmälän seurakunnan kirkkoherra Antero Eskolin, kirkkoherrojen kokouksen puheenjohtaja

Saarnoihin valmistautumisesta ja niiden arvioinnista vielä

Tuomiorovasti vastasi esitettyyn kysymykseen.

 

Ihmetyttää, että saarnaan valmistautuminen ja sen arviointi jälkikäteen on noin hataralla pohjalla. Olen todennut, että ei-palvelutehtävässä olevia pappeja ei juuri jumalanpalveluksessa näy. Se merkitsee sitä, että papit eivät tiedä toistensa saarnoista mitään. Mitään organisoitua palautetta ei myöskään seurakuntalaisilta pyydetä. Tuskin missään muussa yhteisössä perustehtävää suoritetaan ilman seurantaa. Palautteen anto ja sen vastaanotto opetetaan jo koulutuksessa.

 

Eikö tämä ole välinpitämättömyyttä! Miten saarnaaja voi kehittyä, jos hän ei saa palautetta???


Kiitos terävästä kysymyksestä joka osoittaa kiinnostusta saarnaa kohtaan.

 

Syy siihen että papille ei anneta saarnasta järjestelmällistä palautetta saattaa piillä siinä miten ymmärrämme saarnan. Onko saarna opetuspuhe, julistustapahtuma, papin kokemusten esittelyhetki vai arkinen tarinatuokio? Mitä tarkoitamme kun puhumme saarnasta Jumalan sanan välittämisenä?

 

Mielestäni hyvä saarna luo siltaa Raamatun tekstin ja seurakunnan elämäntilanteen välille. Saarnan muoto voi vaihdella ja esim. keskustelusaarna voi olla virkistävä keino tuoda Jumalan sanaa eläväksi.

 

Pappi on saarnan ammattilainen. On hyvä jos seurakuntalaiset antavat palautetta saarnaajalle jotta hän voisi kehittää taitojaan. Tärkeää mielestäni on että niin saarnaaja kuin seurakuntalainen asettuvat kysymään, mitä Raamatun tekstillä on sanottavaa juuri minulle ja meille.

 

Ystävällisesti

Olli Hallikainen

Saarnojen arvioinnista

Ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää saarnojen arvioinnista. Arvioivatko esimiehet kollegat saarnoja etu-/jälkikäteen? Miten pappien jatkokoulutus asian tiimoilta on järjestetty?

 

Kiitos viestistä ja kiinnostuksesta saarnoja kohtaan.

 

Saarna on puhetilanne jonka arvioiminen etukäteen on ongelmallista. On hyvä jos seurakuntalaiset, kollegat ja esimiehet antavat palautetta pidetystä saarnasta koskien äänen käyttöä, rakennetta ja sisältöä. Järjestelmällistä saarnan arviointia lienee harvassa seurakunnassa.

 

Kirkko järjestää papeille saarnakoulutusta jossa käydään läpi saarnan valmistusta ja sen pitämistä. Kollegat ja kouluttajat antavat palautetta puhetilanteesta ja sisällöstä. Tärkeää on nähdä saarna myös viestinnän näkökulmasta. Mikä ja millainen viesti saarnasta välittyy? Miten Raamatun teksti tulkitaan kuulijalle häntä puhuttelevasti?

 

Koulutus ja kokemus ovat tärkeitä saarnaamisessa. Mielestäni kuitenkin parhaat saarnat syntyvät niin että pappi itse joutuu painimaan Raamatun tekstin kanssa ja kysymään mitä Jumala tahtoo sen kautta nyt puhua.

 

Saarnaterveisin,
Olli Hallikainen
tuomiorovasti

 

Saarnat olisi hyvä julkaista verkossa

Palautteeni: Kysymys saarnan keskeyttämisestä lienee saanut alkunsa imatralaisen jumalanpalveluksen tapahtumista.

 

Haluaisin osallistua keskusteluun kommentillani:

 

Olli Hallikaisen vastaus esitettyyn kysymykseen on mielenkiintoinen. Olen useiden vuosien ajan haastanut Tampereen seurakuntien kirkkoherroja siihen, että jumalanpalvelusten saarnat julkaistaisiin seurakuntien nettisivuilla. Ajatukseen on kuitenkin suhtauduttu torjuvasti. Tällä hetkellä tosin Tuomiokirkosta julkaistaan tuomiorovastin saarnat, ei muita. Messukylän saarnoja voi kuunnella äänitallenteina. Viinikan saarnat ovat luettavissa ja kommentoitavissa. Tuomasmessun saarnat löytyvät yhteisön sivulta. Piispan saarnat on luettavissa tuomiokapitulin sivuilla. Yhdeksän seurakuntaamme ei julkaise saarnojaan.

 

Olen perustellut saarnojen julkistamisen toivetta juuri keskustelun mahdollisuudella. Keskustelu avaisi uusia näkökulmia asiaan. Saarnan kuulijoilla on erilaisia elämäntilanteita, jolloin aiheen tarkastelu useista näkökulmista on perusteltua. Näin saarnaajankaan ei tarvitse sanoa jo saarnassaan kaikkea.

 

Toisena perusteluna julkistamistoiveelle olen käyttänyt sitä, että puhutusta/kuullusta tekstistä yleensä vain 7 prosenttia jää mieleen. Mahdollisuus jälkeenpäin "märehtiä" saarnan ajatuksia olisi hienoa. Tietysti saarnalla kirkossa kuultuna on etunsa. Audiovisuaalinen (kuultu ja nähty) puhe välittää viestin paremmin kuin pelkkä kuultu (esim. radiopuhe). Seurakunnan kokoontuminen yhteen on myös arvo sinänsä. Kuitenkin yli 90 prosentin jääminen kaikuna kirkon holveihin on valitettavaa.

 

Kolmanneksi olen perustellut julkistamista sillä, että kaikilla ei ole mahdollisuutta tulla kirkkoon. Syitä on monia: liikuntarajoitteisuus, kesäaika (kuten nyt), ajankäyttö yleensä, oleskelu kotipaikkakunnan ulkopuolella jne. Netti on matala kynnys myös niille, jotka arkailevat ylittää kirkon kynnystä.

 

Saarnaajan keskeyttäminen kommentilla itse jumalanpalveluksessa ei mielestäni voi tulla tavaksi. Useissa kirkoissa kuitenkin jumalanpalveluksen jälkeen kokoonnutaan "kirkkokahville". Siellä olisi tietysti mahdollisuus palata saarnaan, mutta niin ei ole tapana. Tavan muuttaminen ja keskustelun aloitus edellyttäisi kuitenkin esimerkiksi tehtävään valmistettua seurakuntalaisen avauspuheenvuoroa.

 

Jouko Salonen

 

Saako saarnan keskeyttää?

En tiedä tohdinko tällaista kysyä.

 

Jos kommentoin saarnaa ääneen sen kestäessä, mitkä ovat seuraukset?

- sakko

- keskustelusaarna

- ulos talutus

 

Jospa joku, jonka liperi ei kamalasti kiristä, vastaisi.


Saarnan ääneen kommentoinnin seurauksista laitan rastin vaihtoehdon "keskustelusaarna" kohdalle. Mielestäni on vain hyvä jos saarna herättää kysymyksiä tai jopa vastaväitteitä. Jos kirkkosalissa niitä ei voida käydä läpi, saarnaaja voi keskustella messun jälkeen seurakuntalaisten kanssa saarnasta.

Uskon että jokainen saarnaaja on iloinen voidessaan keskustella saarnan herättämistä kysymyksistä.

 

Saarnaterveisin

Olli Hallikainen

tuomiorovasti

Toiveissa iltamessu edes kerran kuussa

Palautteeni: Miksi Tampereen kokoisessa seurakuntayhtymäsä ei ole resursseja/halua järjestää perinteistä (=tavallista, käsikirjan mukaista) iltamessua vaikka kerran kuussa sunnuntaisin?

 

Miksi oletusarvo on se, että perinteistä messua kaipaava tahtoo tulla messuun aamulla  tai aamupäivällä ja iltamessua kaipaavat haluavat myös uudentyyppisen messun? Kesällä on Kivikirkon messu ja Lielahden messu - mutta talvella ei mitään.

 

Olen puhunut asiasta usean yhtymän papin kanssa. Kaikki ovat todenneet, että varmaan tarvetta tähän olisi, mutta... Yhtään selitystä tällaisen messun puuttumiseen en ole saanut - mutta en myöskään yhtään lupausta yrittää tehdä asialle jotakin, vaikka tarve myönnetään.

Nimi: iltaihminen 

Kiitos palautteesta ja kysymyksestä.

 

Nostit esille tärkeän kysymyksen. Viikolla on mahdollisuus osallistua viikkomessuun Aleksanterin kirkossa torstaisin klo 17 ja Hiljaiseen iltakirkkoon Viinikan kirkossa torstaisin kaksi kertaa kuussa klo 19. Totesit että sunnuntai-iltaisin ei tavallista messua ole juuri tarjolla kuin kesäaikana. Aleksanterin kirkossa on toki Tuomasmessu joka kolmas sunnuntai ja erityismessuja eri puolilla kaupunkia, esim. Taize-messu Pispalan kirkossa kerran kuussa ja Iltamessu Uudenkylän seurakuntakodissa kaksi kertaa kuussa.

 

Kaikissa ehtoollisenvietoissa tulee käyttää Kirkkokäsikirjaa ja sen mukaisesti toimittaa ehtoollinen. Raamatuntekstit määräytyvät kirkkovuoden mukaan. Muuten messuissa voidaan käyttää erilaista musiikkia, hiljaisuutta ja vapaamuotoisia rukouksia.

 

Otamme asian esille kirkkoherrojen kokouksessa ja katsomme miten voimme vastata toiveeseesi.

 

Ystävällisesti

Olli Hallikainen

tuomiorovasti

Voisivatko Kalevan kirkon yökonsertit alkaa aikaisemmin?

Toivoisin Kalevan kirkon yökonserttien alkamisaikaa aikaisemmaksi esim klo 21. Kävisin mielelläni konserteissa mutta aamulla on noustava aikaisin töihin niin ei jaksa valvoa kovin myöhään. Luulisin kävijöitäkin olevan runsaammin, jos alkamisaikaa muutettaisiin, nimi voisi olla "iltakonsertti".


Kiitos palautteesta koskien Kalevan kirkon Yökonserttien alkamisaikaa klo 22.

Kyseinen Yökonserttisarja alkoi vuonna 1987. Aloitettuani  maaliskuussa Kalevan seurakunnan urkurin tehtävissä mietin kovasti Kalevan kirkon mahdollisuuksia konserttien järjestämisen suhteen, koska Tampereella tapahtuu niin paljon, joka paikassa ja kaikenlaista.  Päällekkäisiä tilaisuuksia samoihin aikoihin tulisi pyrkiä välttämään.


Siten päädyin tähän kello 22 Yökonsertti-aikaan, joka on toiminut erinomaisesti. Valitettavasti emme saa kirkontäyteistä yleisöä järjestämillämme korkeatasoisilla konserteilla, olivatpa nämä konsertit kellon aikaan katsottuna mihin aikaan tahansa. Valitettavasti emme voi täyttää kaikkia toiveita. Toivottavasti konserttiemme tarjonta ja laatu tyydyttävät kuulijoitamme ja auttavat jaksamaan jopa sinne seuraavaan päiväänkin. Tervetuloa jatkossakin Yökonsertteihin Kalevan kirkkoon.


Ystävällisin terveisin Eliina Lepistö, dir.mus. Kalevan srk

Tampereen Kirkkosanomien sisällöstä

Miksi Kirtkkosanomat on pelkkää "sosiaalifoorumia"? Kirkon julistus ja ilmeisesti myös toiminta on kunnan sosiaalityön sivujuonne. Miksi evankeliumi on kokonaan poistettu?


Hyvä lukija!

Kiitos palautteesta. Jokainen lehden numero on erilainen. Seuraamme sekä kirkon asioita että sitä monipuolista maailmaa, jossa elämme. Lehden rikkaus taitaa olla juuri siinä, että lehti tarjoaa joka kerta erilaisia uutisia, tapahtumia ja hengellistä aineistoa. Myös vuodenajat vaikuttavat sekä lehden sisältöön että ulkoasuun.


5. kesäkuuta ilmestyneen Tampereen Kirkkosanomien kesänumeron pääaiheita olivat seurakuntien saavutettavuus, Viinikan Hiljainen polku, pelastuslaitoksen musiikkiharrastus yhteistyössä seurakuntien kanssa, omaishoitajien vaikea tilanne ja siihen saatava tuki sekä vapaaehtoistyö seurakunnissa.


Pienempiin aiheisiin kuuluivat lasten virsimerkki, seurakunnat partioleirillä ja Tuomasmessun kuulumiset.

Ison osan kesälehdestä valtasivat luonnollisesti kesän tapahtumat. Tapahtumissa oli mukana myös Tampereen sosiaalifoorumi, johon seurakunnat osallistuu yhtenä tapahtumajärjestäjänä. 


Hengellisempää antia edustavat sivun 5 Ajassa ja hengessä -tekstit sekä Saarnavuoro-palsta (kesälehdessä sivulla 14).


Kirkkosanomien yhtenä tehtävänä on tarjota lukijoille vinkkejä seurakuntien tilaisuuksista, jumalanpalveluksista, hartauksista tai paikoista, joissa jokainen voi saada hengellistä sisältöä ja virikkeitä omaan elämäänsä. Jumalan sanaa pääsee kuulemaan tänäkin kesänä lukuisissa virkistävissä tilaisuuksissa ympäri kaupunkia.

  

Haluamme olla myös hengellinen lehti. Se on meille toimittajille tärkeä asia. Jos emme pitäisi esillä hengellisiä asioita, lehtimaailma olisi paljon köyhempi.


Ehdotuksia lehden sisällöstä ja uudistamisesta otetaan mielellään vastaan osoitteeseen tampereenkirkkosanomat@evl.fi. 


Nautitaan Luojan kesästä!


Marja Rautanen

Päätoimittaja

Kirsi Airikka ja Asta Kettunen

Toimitussihteerit

Tampereen Kirkkosanomat


Suomen ev.lut. kirkon kirkkolain 2. pykälän mukaan kirkko tunnustuksensa mukaisesti julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.


Kirkkohallitus on vuonna 2010 hyväksynyt Suomen ev.lut. kirkon diakoniaan ja yhteiskunnallisen työn linjauksen (Meidän kirkko – Välittävä yhteisö), jonka mukaan Kirkon diakoninen ja yhteiskunnallinen tehtävä on toteuttaa lähimmäisenrakkautta, oikeudenmukaisuutta ja ympäristövastuuta kristillisen uskon mukaisesti. Kirkko muodostuu jäsenistään. Seurakuntien toimintaan ovat tervetulleita muutkin kuin jäsenet.

Kirkon yhteiskunnallisena tehtävänä on pyrkiä synnyttämään ja vahvistamaan sellaisia yhteisöjä ja rakenteita, jotka edistävät hyvinvointia, yhteenkuuluvuutta ja oikeudenmukaisuutta. Ajatellaan, että yhteiskunta rakenteineen on olemassa siksi, että Jumalan hyvät teot ja lahjat, elämän perustarpeet, tulisivat kaikkien niitä tarvitsevien osaksi. 

Tämä kaikki perustuu Jeesuksen opetukseen lähimmäisyydestä.  Kultainen sääntö (Lk. 6:31), vertaus laupiaasta samarialaisesta (Lk. 10:25–37) ja rakkauden kaksoiskäsky (Lk.10:27) ovat kaikki keskeisenä osana Jeesuksen opetusta ja sitä kautta kirkon sosiaalieettisen työn peruspilareita.  


Ilkka Hjerppe

Yhteiskunnallisen työn johtaja


Jatkoa evankelioimisasiaan

Tässä vielä edelliseen kysymykseen jatkoa:

Palautteeni: Jussi Mäkiselle: Kiitos vastauksestasi. Kommentoisin sitä linkillä http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/3483/kirkko_ilman_jeesusta_on_hyvantekevaisyyslaitos.

Diakonia on diakoniaa, jos se sisältää sekä työtä/rakkautta että sanaa. Evankeliointi on evankeliointia, jos se sisältää sekä sanaa että työtä/rakkautta. Diakonia tavoittaa sekä tekijöinä että kohderyhmänä osan kaupunkilaisistamme. Kaikki eivät vain ole mummonkammarilaisia. Etsivä työ / evankeliointi / lähetys on seurakunnan perustoimintaa. Seurakunnan puhdistaminen evankelioinnista / Jeesuksen nimen sanomisesta on seurakunnan olemassaolon kieltämistä.

Milloin Tampereen seurakunnat ryhtyy avoimeen evankeliointiin?

Seurakuntien verkkosivut väittää, että "Tampereen seurakunnat tunnetaan dynaamisena toimijana". 
Mielestäni Tampere on pudonnut dynaamisen toiminnan kelkasta muiden kuin yhteisten työmuotojen osalta. Esimerkiksi Tursussa toteutettiin kaupunkimissio, jonka puitteissa kirjattiin 100 000 mitattua kontaktia. Tampere on diakonia korosteinen, mutta evankeliointi vastainen.
Milloin Tampereen seurakunnat ryhtyy avoimeen evankeliointiin? YKN:n puheenjohtaja Mäkinen.


Kiitän haastavasta kirjeestä!


Meillä on tapana keskustellessamme seurakunnan elämästä eritellä eri toimintoja ja joskus jopa arvottaa niitä. Joku korostaa kristillisen palvelun tärkeyttä ja vetoaa julkisuudessakin usein esitettyihin arvioihin, että moni kuuluu kirkkoonkin juuri diakoniatyön aktiivisuuden vuoksi. Toinen toteaa, että luterilainen kirkko on aina ollut sanan kirkko. Evankelioimistyötä pidetään usein kaiken sananjulistuksen kärkenä. Kuvaamillani linjauksilla tarkoitetaan hyvää ja ilmeisesti pyritään terävöittämään seurakunnan toimintaa. 


Haluan kuitenkin palauttaa mieliimme mahdollisen vaaran, joka kätkeytyy seurakunnan toiminnan erittelemiseen. Tämä toteutuu arkielämässä usein juuri eri työaloja vertailemalla ja arvottamalla.


Kirkon olemukseen kuuluu syvimmiltään sanan ja teon luovuttamaton yhteen kuuluminen. Toinen ei ole toista alkuperäisempi tai erityisesti Raamatun arvovallalla vahvistettu. Jo Raamatun alkulehdiltä luemme, miten Jumala sanoi ja tapahtui niin! Jeesuksen elämässä ja toiminnassa sana ja teko olivat aidosti yhtä. Hän oli itse Sana, jonka Isä lähetti ihmisten maailmaan. Näin kirkon syvin kriisi on siinä, jos sana ja teko irtaantuvat toisistaan.


Esitit haasteen avoimeen evankeliointiin. Eikö avointa evankeliointia voisi olla myös rohkea toiminta, jossa edetään kristillinen palvelu edellä? Olen vakuuttunut siitä, että seurakuntiemme diakoniassa ei Sana ole jäänyt unohduksiin. Paljon tapahtuu myös avointa ihmisten kohtaamista ja rohkeaa evankeliumin tarjolla pitämistä kaikessa hiljaisuudessa, niin paikallisseurakunnissa kuin yhteisessäkin diakoniassa. Kirkon elämä ei ole ensisijaisesti kampanjointia, vaan myötäelämistä ihmisten arjessa ja juhlassa. Entistäkin tärkeämmäksi on tullut etenkin kaupungeissa elävien ihmisten elämäntavan hahmottaminen niin, että seurakunnan sanoma tavoittaisi heidät aidosti. Näin sanoessani ymmärrän kyllä evankelioimistapahtumienkin mahdollisuuden. Näyttää kuitenkin siltä, että niiden syvävaikutus seurakuntaelämään ei ole ollut viime aikoina vakuuttavaa. Toinen kiistaton tosiasia on se, että etenkin suurissa kaupungeissa järjestettävät tapahtumat ovat käyneet hyvin kalliiksi toteuttaa. Yleisen huomion saaminen on entistä vaativampaa. 


Kuvaamieni näköalojen keskellä emme menetä kuitenkaan työintoamme. Evankelioimistyötä tarvitaan. Siitä rohkaisevana merkkinä on tulevana vuonna kevättalvella Tampereella järjestettävä koko kirkkomme seminaari, jossa etsitään yhteisvoimin tämän ajan evankelioimistyön muotoja ja mahdollisuuksia. Toivon, että seminaarin anti rohkaisee myös meitä Tampereen seurakunnissa. Mukaan vaan; ensin seminaariin ja sitten innovoimaan uutta!


Jussi Mäkinen
kirkkoherra


Mustan Lampaan huoltopiste on hyvä asia

Hei!

Heräsin viime viikolla ikävään radio-ohjelmaan, jossa radiojuontajat pähkäilivät seurakuntanne perustamaa huoltopistettä. Miesjuontajat olivat sitä mieltä, että mitään näin naurettavaa ei ole ikinä ollutkaan ja kun Romaniassa sana ilmaisesta terveyspalveluista kiirii, tulevat ne KAIKKI loputkin tänne Suomeen.

Täytyy sanoa, että oli enemmän kuin ikävää aloittaa päivä kuulemalla tällaista asenteellista katkeruutta. Juontajilla oli homma hukassa ja pahasti. Huh.

En ole koskaan kuulunut kirkkoon, mutta nyt on sellaista toimintaa josta voisin sitä kuuluisaa kirkollisveroa maksaa! Hyvä kotipaikkakuntani seurakunta, olen teistä ylpeä!

 

Ajattelin ensin laittavani palautetta radiojuontajille, mutta sittenpä päätin mielummin jakaa hyvää mieltä tätä kautta.

 

Oikein aurinkoista Juhannusta!

Mitä rukousillassa puhuttiin 12.5.?

Palautteeni: Edellä toivoin juttua rukousillasta Tuomiokirkossa 12.5.2013. Aamulehti uutisoi tänään 13.5.2013 sellaisen pidetyn. Helsingissä pidetystä illasta M.O.T.-ohjelma nosti esille puheen sisällön. Aamulehti ei julistuksen sisällöstä kertonut mitään, vaikka pointti oli juuri siinä. Esitän, että Kirkkosanomat tekee referaatin Hallikaisen ja Jalovaaran puheiden sisällöstä joko Kirkkosanomiin tai näille seurakunnan netin uutissivuille.


Kiitos viestistä.

 

Puhuin Tuomiokirkon esirukousillassa kuormien kantamisesta. Elämä antaa toisille raskaamman, toisille kevyemmän kuorman kannettavaksi. Jos taakkaa voi jakaa toisen kanssa, on kevyempi kulkea ja elää. Viittasin Tuomiokirkon Haavoittunut enkeli -freskoon jossa pojat kantavat enkeliä jonka silmillä on side ja siivessä verijälki.

 

Totesin että esirukous on lähimmäisen ja hänen kuormansa kantamista. Tähän Paavali meitä kehottaa Herramme Kristuksen esimerkin mukaan (Gal. 6:1): "Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain."

 

Pirkko Jalovaaran puheen teema oli 1. Kor. 13:sta:

"Niin pysyvät nämä kolme, usko, toivo ja rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus."

 

Jalovaara totesi että  tärkeintä on ottaa vastaan Jeesuksen rakkaus ja välittää sitä toisille. Hän sanoi eläneensä vaikeita aikoja kevään kohun aikana. Hänelle toivoa ja lohdutusta ovat antaneet monet kannustavat viestit. Erityisesti hänen mielessään ovat olleet ristin ryövärin sanat Jeesukselle (Luuk. 23:2): "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi."

 

Väkeä rukousillassa oli 450. Ihmiset saivat tuoda elämänsä taakkoja alttarille. Pirkko Jalovaara ja kymmenet vapaaehtoiset sielunhoitajat ja myös me paikalla olleet papit rukoilimme heidän puolestaan.

 

Ystävällisesti

Olli Hallikainen

tuomiorovasti

Kiitos Vatialaan

Palautteeni: Kävin vaimoni kanssa 9.5 Vatialan hautausmaalla laittamassa kukat molempien äitien haudoille, ja olimme todella iloisesti yllättyneitä siitä, kuinka hienosti oli uurnalehdon pensaistot leikattu ja haudat muutenkin erittäin hyvin siivottu, kiitos paljon huolenpidosta. Hyvää kesää kaikille.

Seurakuntien jäsenmäärät prosentteina

Palautteeni: Aamulehti julkaisi uutisen Hervannan ja Tuomiokirkkoseurakunnan jäsenmääristä prosentteina. Mistä saisi kaikkien Tampereen seurakuntien jäsenmääräprosentit?

Kiinnostaisi myös jäsenprosentit ikäluokittain koko Tampereen alueella.

Voisiko luvut kertoa tällä palstalla? Tai jos ne ovat jossakin luettavissa, saisiko linkin?

 

Jäsentilasto löytyy Keskusrekisterin sivuilta pdf-muodossa. Tilastosta löytyvät myös jäsenosuudet seurakunnittain.

 

Mitä seurakunta tarjoaa työikäisille?

Palautteeni: Kommentti kysymykseen miesten messusta.
Suurempi ongelma kuin miesten/naisten messut on se, että toimintaa ei ole. Esimerkiksi Tuomiokirkkoseurakunnan aikuisten toimintaa ei ole lainkaan.
Seurakunnan sivuilta näkyy, että
Lapset ja perheet toiminnan järjestää lapsi- ja nuorisotyö Nuorten toiminnan järjestää lapsi- ja nuorisotyö Nuoret aikuiset- toiminnan järjestää verso-toiminta
Tuomiokirkko-srk järjestää toimintaa
-Aikuiset toimintaa ei ole
-Ikäihmiset eläkeläisille puolen päivän aikaan
-Musiikki poikakuoro ja kirkkokuoro illalla
-Diakonia sama sisältö kuin ikäihmisten
-Lähetystyö kaksi kertaa kuussa á 2h
 
Mihin ihan oikeasti työikäiset (miehet ja naiset) voivat mennä. Jumalanpalvelus on ainoa mahdollisuus. Järjestetty toiminta on pienen piirin puuhastelua. Kyllä seurakunnallinen toimintaympäristö täytyy etsiä muualta kuin seurakunnan ns. toiminnan piiristä.


Kiitos hyvästä kysymyksestä!
Tampereen seurakunnat kertovat toiminnastaan varsin kattavasti verkkosivuillaan ja useilta osin myös Kirkkosanomissa. Yhteinen tavoitteemme varmasti on, että seurakunnan toimintaan kohdistuvat odotukset ja toisaalta se, mitä seurakunnilla on tarjota, kohtaisivat mahdollisimman hyvin. Kokemuksen pohjalta tämä usein onnistuu parhaiten, kun asiasta keskustellaan kasvotusten lähemmin. Silloin vältymme pettymyksiltä. Aikuisten toimintaan voi kohdistua niin monenlaisia odotuksia, että on hyväksi puhua niistä lähemmin. Aika monenlaisiin odotuksiin löytyy tarjontaa. Voimme tietysti mahdollisuuksien mukaan harkita myös uuttakin.
Allekirjoittaneeseen voi hyvin olla yhteydessä asian tiimoilta. Tervetuloa myös Tuomas-messuun. Siellä messussa ja sen jälkeen teejatkoilla on paikalla runsaasti aikuisia tamperelaisia, joiden kanssa voi juttusille halutessaan hakeutua. Lähempää infoa löytyy osoitteesta www.tuomasmessu.net
Ystävällisin terveisin
Timo Takala 
yhteisen seurakuntatyön johtaja

 

Jatkoa samaan aihepiiriin:

 

Palautteeni: Olen aivan samaa mieltä toisen kirjoittajan kanssa siitä, että aikuisille ei juurikaan mitään toimintaa messujen lisäksi ole. Ja jos sitä onkin, siitä tiedotetaan erittäin vähän ja epäselvästi. Tilaisuuden luonne ei käy ilmi ilmoituksista. On tärkeä tieto uutta toimintaa etsivälle, onko kyse yksittäisestä tilaisuudesta, uudesta ryhmästä vai jo vuosia kokoontuneesta ryhmästä.

 

Olen itse toivonut jo vuosia - ja myös puhunut asiasta useiden työntekijöiden kanssa - että perjantai- tai lauantai-iltaisin olisi jotakin tapahtumia. Esim. konsertit ovat lähes aina sunnuntai-iltaisin, poikkeuksena Lielahden perjantaikonsertit. Työsskäyvien ihmisten olisi helpompaa osallistua pe- ja la-iltana, kun aamulla ei ole työhön menoa. Muutenkin moni ihminen kaipaa juuri viikonlopuksi jotakin ylimääräistä menoa. Monesti kun katsoo seurakunnan tapahtumista lauantain tiedot, siellä on vain jotkut myyjäiset tai lasten/perheiden tapahtuma päivällä.   Ainakaan itselleni Tuomas-messu ei ole ratkaisu. Minä pidän perinteisestä messusta ja virsistä. Toivoisinkin, että edes joskus olisi tarjolla myös perinteinen messu ilta-aikaan. Nimi: perinteinen aikuinen   Kiitos ajatuksistasi ja ehdotuksistasi - palautteesi on lähetetty kirkkoherroille tiedoksi. Anna-Mari Martikainen, viestintäyksikkö
Miksi seurakunta auttaa alkoholisteja?

Palautteeni: Meillä on paljon vanhuksia jotka tarvitsevat apua miksi hyysätään apua alkoholisteille jotka ei viitsi tehdä mitään kun kirkko auttaa jossain pitäisi herätä Miettiessäni tätä asiaa taidan erota kirkosta

 

Kiitos palautteesta!

 

Kirkon diakoniatyössä katsomme, että jokainen ihminen on samanarvoinen. Siksi auttamismielessä emme voi laittaa vastakkain vanhuksia ja päihteiden käyttäjiä, vaan pyrimme toimimaan niin, että kaikki apua tarvitsevat tulisivat autetuiksi. Teemme sekä paikallisten seurakuntien diakoniatyössä että Mummon Kammarin toiminnassa paljon työtä vanhusten auttamiseksi Tampereella. Tässä työssä tarvitsemme myös jatkuvasti uusia vapaaehtoisesta auttamisesta kiinnostuneita ihmisiä.

 

Tähtäämme auttamistyössämme siihen, että avun tarvitsija itse, jos vain kykenee ja heti kun kykenee, ottaa itse vastuuta omasta elämästään.  Siksi päihdetyön tulee olla luonteeltaan kuntouttavaa, jolloin emme ylläpitäisi asiakkaittemme päihdeongelmia. Päihdeongelman taustalla voi olla monenlaisia sosiaalisia syitä tai sairauksia, joihin ongelmiin joutunut itse ei useinkaan kykene vaikuttamaan vaikka haluaisikin. Kuitenkin on niin, että ketään ihmistä ei voi auttaa, jos hän ei itse halua olla asiassa aktiivinen ja tulla autetuksi.

 

Matti Helin

diakoniajohtaja 

 

Miesten messu - syrjintääkö?

Palautteeni:

"Miesten messussa mukana mm. Mooseksen parta! "

 

Miespappien johtamia messuja ei saa pitää, että naispappeja ei syrjitä - mutta miesten messuja saa pitää, se ei ole naisten ssyrjimistä?

Ja arvaan kyllä, että tähän vastataan, että saa sinne naisetkin tulla - mutta sitä ei lue missään. Kun miesten piiriin tai naisten piiriin ei saa toinen sukupuoli tulla (vai saako?), niin samalla analogialla...

Samassa yhteydessä voisi kysyä sitäkin, miksi tämän sivuston toiminta-osiosta löytyvät miesten piirit jopa kahdesta eri paikasta, mutta naisten piirejä ei mistään?

http://www.tampereenseurakunnat.fi/toimintaa/aikuiset/miehet

http://www.tampereenseurakunnat.fi/toimintaa/aikuiset/piirit_ja_ryhmat

 

Nimimerkki: nainen 


Nuorten aikuisten toiminnasta vastaava pastori Timo Pöyhönen kertoo, että Miesten messun tarkoituksena on ollut rohkaista miehiä mukaan usein erittäin naisvaltaiseen seurakunnan toimintaan. Tapahtumailmoituksissa on kuvattu tilaisuutta "miesten messuksi, johon naisetkin ovat tervetulleita". Myös itse messussa naiset toivotettiin tervetulleiksi, ja osallistujista noin puolet olikin naisia. Kyse ei siis ole ollut naisten syrjinnästä, vaan miesten rohkaisemisesta.

 

Lisää viestejä Miesten messuun liittyen:

Alkuperäisen palautteen lähettäjä kyseli vielä nettisivuasian perään - miksi ei naisten piirejä tai toimintaa löydy nettisivuilta? Aikuisten kokoomasivulle on alun perin ollut ajatuksena nostaa esille kaikki aikuisille suunnattu toiminta seurakunnista, mutta kaikkea ei sieltä valitettavasti tällä hetkellä löydy. Sen sijaan useimpien seurakuntien sivuilta tietoa juuri naisille suunnatusta, varsin monipuolisesta toiminnasta kyllä löytyy. Pääsääntöisesti nämä tiedot löytyvät jokaisen seurakunnan omilta sivuilta kohdasta Toimintaa > Aikuiset. Miehet omana ryhmänään on nostettu esille, koska seurakuntatoiminnassa on huomattu tarve miesten omalle toiminnalle. Yhtä lailla sivuilla voisi olla naisille oma osionsa, ja voimme sellaisen myös luoda.

 

Anna-Mari Martikainen, viestintäyksikkö

 

Palautteeni: Miesten messu - syrjintääkö Kannattaa avata Pirkanmaan miestyö ry:n työstämisvaiheessa olevat sivut. Suosittelen!

Miehet omalla aktiivisuudellaan kannustavat toisiaan hengellisten asioiden pariin.

 

Mainio linkkivinkki - seuraamme sivuston kehittymistä ja voimme linkittää sen myös omalle sivustollemme.

 

Vapautus kirkollisverosta

Palautteeni: Yksi YKN:n tehtävä on myöntää hakemuksesta vapautus kirkollisverosta. Suomi 24 kirkko kuulolla palstalla keskustellaan tästä asiasta, mutta kirkon taholta ei asiaan ole vastauksia saatu.

Mikä on tilanne Tampereen srk-yhtymässä? Kuinka monta tällaista hakemusta tulee vuodessa - tai montako on tullut vaikkapa 10 viimeisen vuoden aikana? Kuinka monta hakemusta on hyväksytty ja kuinka monta hylätty? Millaisilla perusteilla hakemus joko hyväksytään tai hylätään?

Vastauksen toivon ainakin tälle sivustolle. Ei varmasti ole haittaa, jos vastaatte myös kirkko kuulolla-foorumille - tai sitten minä kopioin vastauksenne täältä sinne.

Nimi: keskustelija 


Hallintojohtaja Matti Ilveskoski kertoo, että yhteisen kirkkoneuvoston tehtäviin kuuluu kirkollisverovapautuksesta päättäminen. Vapautus kirkollisverosta voidaan verolainsäädännön mukaan myöntää ainoastaan erillisestä anomuksesta, muuten noudatetaan kunnan verovapautuspäätöksiä. Tampereella ei ole tiettävästi tehty yhtään anomusta kirkollisverosta vapauttamisesta eikä vapautuksia myöskään näin ollen ole myönnetty. Vapautuksen perusteina voisivat olla sosiaaliset perusteet, ja vapautuksen myöntämistä harkitaan tapauskohtaisesti. Mikäli anomuksia tehdään enemmän, myöntämiskriteerit täytyy määritellä tarkemmin. Tällä hetkellä sosiaalisin perustein myönnetään mm. vapautuksia varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön maksuista, esim. leirimaksuista, sekä annetaan diakonia-avustuksia.

Enkelit ja demonit -keskustelun satoa


Palautteeni: Olli Hallikainen esitti kantanaan Aamulehden Enkelit ja demonit paneelissa, että kirkossa ei demoneista saa opettaa. Mielestäni salaileva ja peittelevä toimintatapa on väärä. Se ruokkii virheellisiä mielikuvia ja ohjaa ihmiset hakemaan tietoa kirkon ulkopuolelta esimerkiksi muista aatesuunnista ja uskonnoista.

Terve, Raamattuun pohjautuva opetus estää virhetulkinnat ja ahdistavien mielikuvien synnyn. Pitäisi toimia "REILUSTI KRISTITTYNÄ".


Palautteeni: Olli Hallikainen ei srk:n nettiuutisen mukaan usko enkeleiden eikä demonien olemassaoloon. Kuulemma hän ei pidä hyvänä ideana, että aiheesta seurakunnassa opetetaan.

Uutisen mukaan rukouskokous on myös peruttu tuomiokirkossa.

Ei enkeleitä, ei demoneja, ei rukousta so. yhteyttä Kristukseen. Lakkauta siis kirkko! vai mitä Olli Hallikainen?


Kiitos kysymyksestä.

Demonit eivät ole uskomme keskeisimpiä asioita. Emme usko henkiin tai henkivaltoihin vaan elävään Jumalaan joka on luonut kaiken mitä on ja joka pitää yllä elämää. Kristus on voittanut kuoleman ja pahan vallan. Pyhä Henki ohjaa meitä hyvään ja oikeaan.

 

Luther opetti että saatana on Jumalan rakkikoira. Se räksyttää ja saa aikaan pahaa mutta Jumala on sen yläpuolella.

 

Evankeliumeissa kerrotaan että Jeesus vapautti ihmisiä pahojen henkien vallasta. Tuon ajan käsityksen mukaan monet sairaudet olivat riivaajien aiheuttamia. Nyt emme ajattele näin vaan lääketiede on selvittänyt monien niin ruumiillisten kuin henkisten sairauksien syyt. Siksi demoneja ei pidä yhdistää sairauksiin.

 

Ihmisten puolesta tulee rukoilla ja näin kantaa taakkoja joita heillä on. "Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain." (Gal. 6:2)

 

Ystävällisesti

Olli Hallikainen

Kiitokset Vatialan hautausmaan työntekijöille

Palautteeni: Haluan kiittää Vatialan hautausmaan henkilökuntaa saamastani täydellisestä ja lämminhenkisestä, nopeasta palvelusta. Näin täydellisesti ja hyvin hoidettua työpalvelua ei juurikaan enää saa.

 

Palvelu koski metsähautausmaalla sijaitsevaa F. Turusen hautaa. Tarvitsin pikaisesti valokuvan hautakivestä, mutta siinä päällä oli aimo kerros lunta. Työntekijänne hoisivat puhdistamisen mallikkaasti.

 

Kuva hautakivestä liittyy Amurin kansakouluun, jossa F. Turunen toimi ensimmäisenä johtajaopettajana. Nyt suomenkielinen opetus siellä loppuu, kestettyään 59 vuotta. Teetän taulun koululle muistoksi, jossa on ko. olevan henkilön kuva ja kuva tuosta hautakivestä. Kuvassa ne sulautetaan yhteen. Päätösjuhla on 2.5, johon taulun vien. Ympyrä kohdallani sulkeutuu. Olin ensimmäinen ikäluokka ko. koulussa ja esiinnyin avajaisissa. Nyt esiinnyn päätösjuhlassa. Siksi vaivasin teitä. Siis lämmin suurkiitos kuuluu Vatialan hautausmaan työntekijöille, jonka sinne välittänette.

 

Palautteen julkaisukanavista

Palautteeni: Kommentoija kysyi tapahtuman sisällöstä. Palaute julkaistiin "Kysymyksiä ja vastauksia" sivulla. Asiasta esitettiin jatkokysymys "kirkkokäsikirjasta". Nyt kysymys julkaistiin "Kommentointia"-palstalla ilman vastausta.

 

En näe mitään logiikkaa siinä, että kysymyksiä heitellään milloin minnekin enkä siinä, että selkeään kysymykseen ei anneta vastausta. Jos jokin johtopäätös pitäisi tehdä se on:"Seurakuntalaiset, älkää häiritkö!"

 

Kiitos vinkistä, nyt kommentti vastauksineen on siirretty oikeaan paikkaan tälle sivulle.

 

Olemme etsineet palautteen nettijulkaisemiseen sopivia tapoja, mutta ilmeisesti emme ole vielä onnistuneet löytämään parasta mahdollista ratkaisua. Tämän sivun tarkoituksena on ollut alun perin tarjota vastauksia sellaisille palautteen antajille, jotka eivät ole halunneet liittää mukaan yhteystietojaan antaessaan palautetta lähinnä sellaisissa tilanteissa, joissa seurakuntien tai työntekijöidemme toiminta ei ole vastannut odotuksia. Toinen tavoite tälle sivulle on ollut julkaista sellaisia kysymyksiä ja vastauksia, joita kysellään useasti ja joilla sitä kautta on yleistä informaatioarvoa. Kommentoi-sivun tarkoituksena puolestaan on antaa mahdollisuus vapaamuotoisemmalle kommentoinnille. Jos sinne "eksyy" kysymyksiä, ne toki pitäisi sieltä poimia vastattavaksi.

 

Palautteen runsaus ja nettijulkaisun toivomisen suosio on yllättänyt, emme osanneet varautua näin suureen määrään julkaistavaa palautetta. Siksi julkaisukanavatkin laahaavat jäljessä, ja tuntuvat kenties kömpelöiltä. Palautteen käsittely ja vastausten etsiminen tai pyytäminen muilta työntekijöiltä hoidetaan tällä hetkellä viestintäyksikössä, ja tehtävää hoitavat vuorotellen useammat työntekijät työtilanteen mukaan. Siksi aina ei huomata seurata, liittyykö uusi kysymys johonkin aiempaan asiaan.

 

Pahoittelen, jos tästä kaikesta jää sellainen kuva, että palautetta ei kaivata.  Palaute on enenemmän kuin tervetullutta - se toimitetaan aina sille taholle, jota asia koskee, ja monet yleisluontoisista palautteista julkaistaan myös intranetissamme tiedoksi ja "opiksi" työntekijöille. Henkilökohtaisesti vastataan aina, jos palautteessa sellaista pyydetään. Pyrimme parantamaan ja kehittämään myös tätä nettijulkaisuamme, jotta sillä voitaisiin vastata seurakuntalaisten tarpeisiin omalta osaltaan.

 

Anna-Mari Martikainen, viestintäyksikkö.

Lähetysmäärärahat ja Lähetysseura

Kysymys 2.4.2013

Kysyisin tuomiorovastilta: Syksyllä Tampere jakoi lähetysmäärärahoja. Tuomiorovasti kritisoi eräiden seurakuntien jakopäätöksiä julkisuudessa vastuuttomiksi. Hänen mielestään Lähetysseuran tulee saada enemmän.  Taustalla hiersi lähetysjärjestöjen ns. vanhoilliset raamatuntulkinnat.

Nyt on jälleen nostettu esiin Suomen Lähetysseuran työyhteisössä esiintyneet lasten hyväksikäyttötapaukset, pedofilia. Onko tällaisella toiminnalla mitään tekemistä "luotettavan järjestön" uskottavuudelle rahansaajana? Tukeeko Tampereen seurakunnat välillisesti pedofiliaa ?

 

Suomen Lähetysseura kantaa suurimman vastuun kirkkomme lähetystyöstä ja tekee yhteistyötä kaikkien seurakuntien kanssa. Lähetysseura noudattaa kaikessa kirkkomme päätöksiä koskien mm. naispappeutta ja suhtautumista seksuaalivähemmistöihin. Siksi on perusteltua osoittaa suurin osuus seurakuntien talousarviomäärärahoista juuri Lähetysseuralle.

 

Lasten hyväksikäyttö ei missään olosuhteissa ole hyväksyttävää. Kaikki epäilyt lasten hyväksikäytöstä on saatettava poliisin tietoon. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan näin on Lähetysseurassa toimittukin 1990-luvun tapahtumien yhteydessä. Nyt esille nostetut kysymykset on otettava uudelleen tutkintaan jos aihetta ilmenee. Luotan poliisin ja sitä valvovien viranomaisten toimintaan ja arviointiin tässäkin tapauksessa.

 

Ystävällisesti

 

Olli Hallikainen

tuomiorovasti

 

Tarkkuutta tiedotukseen!

Palautteeni: Täällä http://www.tampereenseurakunnat.fi/kirkko_tampereella/uutiset_ja_media/uutiset/palmusunnuntain_menovinkit.9167.news kerrotaan että maailmojen messu on klo 13. Sivulla kerrotaan myös Viinikan Markus-näytelmästä.

 

Tapahtumakalenterin mukaan Maailmojen messu on klo 10 ja Viinikan näytelmää ei ole siellä ollenkaan. Itse katson yleensä tapahtumat nimenomaan tapahtumakalenterista, mutta nyt siis toiseen kiinnostavaan olisin ilmeisesti menossa väärään aikaan (tai ehkä kuitenkin oikeaan... kumpi noista on oikea???) ja toisen olisin missannut kokonaan.

 

OIKEA ja hyvin hoidettu tiedotus on A ja O siinä että seurakuntalaiset löytävät tilaisuuksiin. Itse mietin nyt, viitsinkö alkaa arpoa tuota Härmälän kellonaikaa.

 

Toivottavasti palautteen lähettäjä pääsi oikeaan aikaan Maailmojen messuun - se järjestettiin klo 10.

 

Emme voi koskaan olla liian tarkkoja tilaisuuksien tietojen kanssa, ja niitä pyritäänkin tarkistamaan ja päivittämään jatkuvasti. Joskus kuitenkin valitettavasti käy niin, että virheitä jää tekstiin tai jokin tapahtuma ei näy tapahtumakalenterissa. Näissä tilanteissa palautteen saaminen on tärkeää, jotta voimme korjata tietoja ja miettiä, mistä virhe johtui ja miten se voitaisiin tulevaisuudessa välttää.

 

Anna-Mari Martikainen, viestintäyksikkö

 

Ruoka-avun löytäminen nettisivuilta

Palautteeni: Ruoka-avustukset sivuille oma kohta pääsivuille ?

Monet nähdään nälkään kun ei tiedetä koska jaetaan !

Nimi: saaada ruokaa

 

Nettisivuilta tietoa ruoka-avusta löytyy Tukea ja apua -pääotsikon alta kohdasta Toimeentulo-ongelmia. Tampereella seurakunnan ruoka-apua ei jaella yhdestä paikasta, vaan RuokaNysse kiertää kaupunkia oman aikataulunsa mukaisesti, ja RuokaNyssestä ruokaa saavat diakoniatyöntekijöiden kautta asiakkaiksi tulleet vähävaraiset.

 

RuokaNyssen aikatauluista ei tiedoteta julkisesti. Jos on jo RuokaNyssen asiakas eikä muista aikataulua, kannattaa ottaa yhteyttä oman seurakunnan diakoniatyöntekijään.

 

Samoin jos on toimeentulovaikeuksia ja tuntee tarvitsevansa ruoka-apua, ensin kannattaa ottaa yhteyttä oman seurakunnan diakoniatyöntekijään. Jos ei tiedä, minne tai kehen pitäisi ottaa yhteyttä, voi myös lähettää nettilomakkeella yhteydenottopyynnön diakoniatyöntekijälle.

 

Anna-Mari Martikainen, viestintäyksikkö

Kysymyksiä Lähetyshiippakunnasta

Kysymys 1: Suomeen on perustettu uusi rekiusteröimätön yhdistys, Lähetyshiippakunta nimeltään. Sen kanssa toimivat papit erotetaan kirkkomme pappisvirasta.

 

Seurakuntalaisena olen ymmälläni. Kuulun eräisiin kristillisiin yhdistyksiin. Yhdistyksillä ei ole selvää  "kirkko-opillista ja kirkko-oikeudellista asemaa.

 

Onko nyt odotettavissa, että minut erotetaan ev.lut kirkosta? Jos kuitenkin saan olla veronmaksajana mukana, saanko osallistua luottamustehtävien hoitoon ev.lut. seurakunnassani? Saanko käydä ehtoollisella?

 

Onko kirkolla olemassa luettelo sellaisista järjestöistä ja yhdistyksistä, joiden jäsenenä seurakuntalainen ei saa olla?


Kysymys 2: Ovatko ev.lut kirkon piispat tunnustaneet Lähetyshiippakunta-yhdistyksen johtajan piispuuden?


Tuomiorovasti Olli Hallikainen vastaa

Kiitos kysymyksestä.

Lain mukaan henkilö ei voi kuulua useampaan rekisteröityyn kirkkokuntaan yhtä aikaa. Låhetyshiippakunta ei ole tällainen oma uskonnollinen yhteisö joten sen kannattajat voivat olla luterilaisen kirkkomme jäseniä.

 

Kirkolla ei ole omaa listaa sellaisista yhteisöistä joihin kirkon jäsen ei voi kuulua. Jäsenyys erilaisissa kirkollisissa tai muissa yhdistyksissä ei muuta mitenkään kirkon jäsenen asemaa. Hän on tervetullut osallistumaan jumalanpalveluksiin, kirkon pyhiin toimituksiin ja muuhun toimintaan.

 

Eri asia on että Låhetyshiippakunta on luonut kirkon sisälle oman rakenteensa piispoineen ja pappeineen. Tämä sotii kirkkomme järjestystä vastaan. Siksi olisi reilua Lähetyshiippakunnalta rekisteröityä omaksi kirkkokunnakseen.

 

Ystävällisesti

Olli Hallikainen, tuomiorovasti

Tarkempi kuvaus tapahtumista

Saisiko noista pääsiäisen tapahtumista sivuille tarkempaa luonnehdintaa? Ovatko kaikki kiiraistorstain, pitkäperjantain ja pääsiäisyön  messut ns. perinteisiä messuja vai onko jossain vapaamuotoinen liturgia tai virsien sijasta muita lauluja tai bändi soittamassa tms? Miten urkumessu eroaa tavallisesta messusta?

 

Ihan vaan kun tahtoisin tietää minkälaiseen tilaisuuteen olen menossa. Nykyisin kun ei voi olla ollenkaan varma.

Nimi: perinteisen messun kannattaja


Vastaus:

Kiitos kysymyksestä.

Kaikissa kirkkomme messuissa noudatetaan kirkkokäsikirjaa. Se antaa monia erilaisia mahdollisuuksia jumalanpalveluksen eri osien järjestykseen ja vaihtuviin osiin. Näitä ovat virret, rukoukset ja musiikki. Toteutukset vaihtelevat messun sisällön mukaan.

 

Kiirastorstaihin ehtoollinen liittyy olennaisena osana. Pitkäperjantaina ei juurikaan vietetä ehtoollista vaan sanajumalanpalvelus on karu ja urutkin saattavat vaieta. Pääsiäisyönä ja pääsiäisen messuissa on iloa, valoa ja ylistystä. Ylösnousemussanoma täyttää jumalanpalvelukset.

 

Urkumessussa urkumusiikkia käytetään rikkaasti korvaamaan messun eri osia. Mukaan mahtuu toki virsiäkin.

 

Lämpimästi tervetuloa pääsiäisajan messuihin ja jumalanpalveluksiin.

Olli Hallikainen

tuomiorovasti


Tervetuloa Messukylän kirkkoon kiirastorstaina klo 19. Vakuuttaisin, että hyvin perinteinen.

T. Jari Nurmi

 

Kirkkokäsikirja käytössä?

Mikä on kirkkokäsikirja? Virsikirja on tuttu, mutta löytyykö kirkkokäsikirjakin kirkon hyllystä?

 

Evl.fi-sivustolta löytyy kuvaus, jonka mukaan "kirkkokäsikirja on yleisnimitys Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen hyväksymille kirjoille, joissa määritellään ja annetaan ohjeet siitä, miten jumalanpalveluselämää seurakunnissa vietetään." Kirkolliskokouksen hyväksymä kirkkokäsikirja jakautuu kolmeen osaan: Jumalanpalvelusten kirja (2000), Evankeliumikirja (1999) ja Kirkollisten toimitusten kirja 1-3 (2003).

 

Käsikirja on jatkuvasti käytössä seurakunnissa, ja siitä löytyy verkkoversiokin, josta kiinnostuneet voivat katsoa tarkempaa tietoa esimerkiksi pääsiäisen ajan jumalanpalveluksista Evankeliumikirjan Kirkkovuoden pyhäpäivät -kohdasta.

 

www.evl.fi/kirkkokäsikirja

 

Yhteisen fontin käyttöönotto

Koska Martti-fontti, yläristi ja muu kirkon visuaalisen ilmeen liittyvät seikat tulevat käyttöön Tampereella?

 

Graafikko Valpuri Tauriainen vastaa:

 

Asiasta ei ole keskusteltu laajemmin tai yleisesti Tampereen seurakunnissa. Kun fonttia lanseerattiin kirkon taholta, päädyttiin käyttämään sitä yhtymän virallisen graafisen ilmeen rinnalla.  Malliesimerkkinä mm. kaste-esitteet, jotka päivitettiin viime kesänä.

 

Martti on tehty avuksi niille seurakunnille, joilla ei omaa visuaalista tunnusta ole ollut. Tampereella oli, joten kirkon luoman ilmeen käyttöönotto ei kaikessa visuaalisessa viestinnässä ole Tampereella välttämätöntä, vaan tapauskohtaisesti harkittava. Kuten Sakastissa ohjeistetaan "seurakunta voi käyttää edelleen omaa tunnustaan ja sen rinnalla kirkon yhteistunnusta" http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content2F4849

 

Martti ei ole täydellinen paketti vaan kehittyy edelleen. Martissa ei esim. ole toimivaa kirjaisinleikkausta leipätekstiin, joten se on toimiva vain otsikoissa. Leipätekstileikkaus on tilattu suunnittelijalta.

Onko paraneminen riippuvainen sairaan uskosta?

Kun Jeesus paransi, hän sanoi monelle ihmiselle: sinun uskosi on sinut parantanut. Onko parantuminen siis riippuvainen sairaan uskosta?

 

Sairaalasielunhoidon johtaja Antti Sipola vastaa:

 

Jeesuksen toiminta tapahtui omana aikanaan ja oman uskonnollisen elämän keskellä. Hänen toimintansa ihmisten keskellä odotettuna Messiaana ja Lunastajana tarvitsi tuekseen konkreettisia tekoja, joilla vahvistui hänen asemansa odotusten täyttäjänä. Jeesuksella oli oikea valta ja mahdollisuus parantaa ihmisiä, koska hän oli Jumalan Poika. Kun ihmiset tuon ajan hyvin konkreettisen ja tekoihin perustuvan uskonnollisuuden keskellä ilmaisivat uskovansa, totesi Jeesus sen riittävän. Paraneminen oli osa uskonnollista eheytymistä ja näyttö mekanistisen, tekoihin, uskonnollisiin suorituksiin ja maksuihin perustuvan uskonnollisuuden keskellä oikeasta ja riittävästä uskon ilmauksesta.

 

Myös meidän aikanamme uskonnollinen eheytyminen edellyttää uskoa ja on siten uskonelämän alueella tapahtuvan paranemisen edellytys. Sen sijaan meidän aikamme ei enää usko sairauksien olevan joidenkin henkivaltojen aiheuttamia, kuten 2000 vuotta sitten oli.

 

Me tiedämme toki, että rasittava elämäntilanne voi edesauttaa sairauksien syntyä tai pahenemista, mutta paranemista ja hoitoa antaa terveydenhuolto ei hengellinen valta. Kirkko on monin tavoin tukemassa sairauden kriisissä olevaa ja häntä hoitavia rukouksen, sielunhoidon ja muiden välineiden avulla, muttei kysy tuettavan vakaumusta.

 

Jokainen ihminen on Jumalan kuvana ja Hänen luomanaan korvaamattoman arvokas myös hoidettavana.

Hyvät esirukoustoiminnasta ja maallikkosaarnaajista palautetta lähettäneet!

Kiitos palautteista! Nostatte esille tärkeän kysymyksen, miten huolehtia siitä, että sielunhoidossa noudatetaan toisen kunnioittamista. Sielunhoidon lähtökohtana tulee olla esirukousta pyytävän tarpeet. Ihmisen hädän kohtaaminen sekä lohdun ja armahduksen tarjoaminen ovat kirkon tärkeimpiä tehtäviä.


Toivommekin, että otatte suoraan yhteyttä tuomiorovasti Olli Hallikaiseen, yhteisen seurakuntatyön johtajaan Timo Takalaan tai oman seurakuntanne kirkkoherraan. Heidän kanssaan voitte keskustella kipeistä kokemuksistanne ja seurakunnan toimintaan liittyvistä asioista. Heitä voi lähestyä suoraan sähköpostitse tai puhelimitse.


Yhteystiedot:

Olli Hallikainen:  etunimi.sukunimi@evl.fi, puh. 050 544 7111

Timo Takala:  etunimi.sukunimi@evl.fi puh. 0500 638 908

Kirkkoherrojen yhteystiedot löydätte yhteystietosivuilta tai seurakuntien omilta sivuilta.


Uutinen Pirkko Jalovaaran rukousilloista Tuomiokirkossa

Palautteeni: Tuossa esirukoustoiminnassa ei ole kyse vain Jalovaarasta, vaan myös suuresta määrästä maallikkoavustajia ihan seurakuntien omissakin rukousilloissa. Täällä on paljon maallikoita, joiden rukousperinne on peräisin NokiaMissiosta, jossa myös ajetaan ulos riivaajia, kaivellaan apua hakevien salaisia syntejä - puhutaan jopa sukukirouksista ja niistä vapautumisesta.

 

Miten konkreettisesti seurakunnissa aiotaan toimia, että tällaista ei tapahdu? Miten aiotaan toimia, että tällaista kokeneet voisivat helpommin tuoda kokemuksensa seurakunnan tietoon ja myös tulla kuulluksi ja uskotuksi? Ei rohkaise kertomaan, kun seurakunnan työntekijä vastaa, että ei usko tuollaista tapahtuneen.


Palautteisiin uutisesta "Tuomiokirkossa ei ole ajettu ulos riivaajia" on tuomiorovasti Olli Hallikainen vastannut kootusti. Vastaus on palautteiden alla.


Palautteeni: )Mistä Hallikainen tai kukaan muukaan pappi tietää, mitä esirukoilija rukoilee kahden kesken apua hakevan kanssa? Mistä tiedetään, että siinä ei ajeta ulos riivaajia?

 

Olen itse ollut aikoinani rukousilloissa, joissa julkinen opetus oli aivan asiallista, mutta esirukoilijat kahden kesken käskivät riivaajia poistumaan ja vaativat sairaita tilille heidän "salaisista synneistään", jotta Jumala voisi heidät parantaa.


Palautteeni: "Tuomiorovasti Olli Hallikainen sanoo, että Jalovaara on yhä tervetullut Tampereen tuomiokirkkoon, kunhan saarna pysyy sovituissa raameissa."

 

Siis se riittää että saarna on okei - sillä ei ole väliä, että ihmisistä ajetaan ulos riivaajia kahden kesken  rukoillessa? Ja sitähän ei kukaan pysty valvomaan tai estämään. Taitaa olla aika minunkin erota kirkosta, kun selvästi Tampereen seurakunnat hyväksyvät tämän.

 

Olen keskustellut Tampereella parinkin papin kanssa asiasta ennenkin, ja saanut vastaukseksi että asioita nähdääm miin monella tavoin. Jos hengellinen väkivalta on kirkon mielestä vain yksi tapa nähdä asioita, en halua kuulua kirkkoon.


Palautteeni:  Tampereella on pidetty kursseja seurakunnan toimesta, joissa on opetettu riivaajien karkotusta sairaista.

 

Näilläkin sivuilla mainostettiin tapahtumia.

 

Nyt sitten julkisesti hyssytellään "ei meillä", ja totuus on kuitenkin toinen. Olisi hyvä itse tulla julkisuuteen tämänkin asian suhteen, ennenkuin jää kiinni. Ei nimittäin anna rehellistä kuvaa puhua toista tomittajien edessä ja sitten joutua selitttelemään kun totuus paljastuu....


Kirkon pitäisi tehdä selkeä ero Jalovaaran julistukseen.  Ihmeellistä, että kirkon johdossa olevat henkilöt eivät tunnut tietävän, mitä kirkoissa tehdään ja tapahtuu.  Ilmeisesti seurakunnissakaan ei tiedetä, kenelle tiloja annetaan.  Vaikea maksaa enää veroja ja ylläpitää kirkon tiloja tällaista huuhaata varten.  Samoin kaiken maailman iskelmälaulajia varten.


Vastaus:

Nostatte esille tärkeän kysymyksen, miten huolehtia siitä että yksityisessä sielunhoidossa noudatetaan toisen kunnioittamista eikä syyllistytä hengelliseen vallankäyttöön. Vääränlaisen hengellistämisen vaara on lähellä jos sairauksia tai mielen vammoja selitetään henkivaltojen aikaansaannoksiksi. Sielunhoidon lähtökohtana tulee olla esirukousta pyytävän tarpeet, eivät spekuloinnit henkivalloilla.

 

Pirkko Jalovaaran kohdalla toiminta on perustunut luottamukseen että hän ja hänen illoissaan mukana olevat sielunhoitajat ymmärtävät ihmisen haurauden ja erityisen herkkyyden tarpeen vaikeuksissa olevien kohtaamisessa. Kirkon tehtävä on kannatella ja tukea sairauden kanssa kamppailevaa ihmistä.

 

MOT ohjelman jälkeen luottamus Jalovaaran toimintaan ei ole entisellään. On tarpeen keskustella hänen ja rukousiltojen järjetäjien kanssa onko luottamus mahdollista palauttaa. Juuri nyt tämä näyttää vaikealta.

 

Ystävällisesti.

Olli Hallikainen


Uutisten kommentointi ja laskuri

Palaute1: Olisi hienoa jos uutisia voisi kommentoida. Kehittäkää sivuja edelleen.

Palauttei2: Kun rakennatte uusia keskustelusivustoja laittakaa niihin myös laskurit. Laskuri on hyvä myös uutis-, blogi- ja muilla kommenttisivuilla.


Vastaus:

Kiitos palautteesta. Ikävä kyllä tällä hetkellä julkaisujärjestelmässä ei ole uutisten kommentointi mahdollisuutta. Jos tällainen ominaisuus tulee julkaisujärjestelmään, niin otamme sen käyttöön, jotta keskustelu ja kommentointi verkkosivuilllamme helpottuu. Myös laskurin lisääminen on hyvä idea, kiitos vinkistä.


Virve Jylhäsalo, verkkotoimittaja

Viestintä


Viestinnän rooli korostuu

 

"Muutostilanteissa viestinnän rooli korostuu", kirjoittaa päätoimittaja Tuulia Matilainen hiippakuntalehti Kumppani 1/2013 pääkirjoituksessa.

Linkki Kumppani-lehteen

Kirkollisen median merkitys

 

Jotain on pielessä, me ei olla onnistuttu?

Linkki Seurakunta-lehden kolumneihin

 

Vinkki Tampereelle

 

Tehkää Tampereellakin jotain tällaista!!!!!!!!!!!!!!
www.kirkkojakaupunki.fi/uutiset/jasenet-kehittavat-kirkon-toimintaa


Vastaus:

Kiitos palautteesta! Tässä on kysymys erittäin merkittävästä asiasta, jossa Tampereellakin tehdään jotain ja suunnasta johon myös seurakunnat täällä ovat kulkemassa. Olemme seuranneet läheisesti myös Helsingin avauksia kohti jäsenlähtöisempää otetta kaikessa seurakuntien työssä. Heidän tapaansa haluamme käydä entistä enemmän kohti keskustelua tamperelaisten kanssa ja kuulla heidän ajatuksiaan ja ideoitaan sekä vastata tamperelaisten toiveisiin ja tarpeisiin.

 

Tästä esimerkkinä kehitämme jatkuvasti kattavaa palautejärjestelmää. Keräämme palautetta vuorovaikutuksesta seurakuntalaisten kanssa esimerkiksi kasteperheiltä ja suuntaamme toimintaamme sen mukaan. Tämän vuoden aikana järjestelmä laajenee kirkollisiin vihkimisiin. Näiden täsmäpalautteiden lisäksi työn alla on entistä helpommin lähestyttävä järjestelmä, jolla seurakuntalainen voi pyytää tukea, apua ja turvaa seurakunnista. Vuorovaikutuksellisuus on myös avainsanana kehitettäessä seurakuntien työtä verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Seurakuntien facebook-sivulla voi käydä keskustelua kaikesta seurakunnan toimintaan ja kirkon sanomaan liittyvästä.

 

Tänä vuonna käynnistetään myös kolme kärkihanketta, joissa seurakuntalaisten kanssa käyty dialogi on merkittävässä roolissa. Uudet jaot-kärkihankkeen ensimmäinen tavoite onkin tamperelaisten kuuleminen. Tästä ja kahdesta muusta kärkihankkeesta, bränditakomosta ja nuorista aikuisista järjestetään kaikille avoimet työpajat maaliskuussa: 6.3. klo 18 Näsin salissa keskitytään bränditakomoon ja vuorovaikutukselliseen viestintään. 13.3. klo 18 Näsin salissa Uudet jaot- teemaan, eli hyvään liittymiseen ja 14.3. klo 18 Kalevan kirkon alasalissa  Nuorten aikuisten kysymyksiin. Lisätietoja, keskustelunaiheita ja ilmoittautumiset tilaisuuksiin voi lähettää suoraan minulle sähköpostilla jussi.laine@evl.fi.

 

Jussi Laine
Kärkihankekoordinaattori
Tampereen seurakunnat

Millaista on yhteistyö kristillisten seurakuntien kesken?

Olisi hyvä osallistua Tampereella kirkolliseen keskusteluun tamperelaisesta näkökulmasta. Esimerkiksi TT Päivi Jussilan ajatuksia ekumeniasta on Kotimaa24 sivulla ”Luterilainen kirkko esiintyy ylimielisesti ekumeenisilla foorumeilla”.

Tampereella on runsaasti ns. vapaiden suuntien seurakuntia ja yhteiskristillisiä yhdistyksiä. Tavalliset seurakuntalaiset eivät vierasta osallistumista heidän toimintaansa. Myös vapaiden suuntien seurakuntalaiset osallistuvat ev.lut. seurakuntien toimintaan jopa vastuunkantajina.

Miten paljon ja millaista on "virallinen" yhteistoiminta. Saarnaavatko papit ristiin toistensa seurakunnissa; onko se edes sallittua ev.lut.-papille? Onko yhteisiä tilaisuuksia? Onko yhteisiä leirejä tms. ruohonjuuritason toimintaa?


Tuomiorovasti Olli Hallikainen vastaa:
Tampereella toimii aktiivisesti Suomen ekumeenisen neuvoston alainen ekumeeninen työryhmä, jonka puheenjohtajana on Harjun seurakunnan kirkkoherra Veli-Pekka Järvinen. Työryhmän toimintaan osallistuvat kattavasti Tampereella toimivat  kirkkokunnat ja kristilliset yhteisöt. Kirkkoherra Järviseltä voi tarkemmin kysyä työryhmän toiminnasta (veli-pekka.jarvinen@evl.fi).

 

Tammikuun lopulla ekumeeninen työryhmä järjesti kirkkovaelluksen jonka osallistujat vierailivat ja viettivät rukoushetket eri kirkkokuntien kirkoissa Tampereen keskustassa.

Seurakuntien johtajat ja kirkkoherrat kokoontuvat myös toistensa vieraina ja jakavat iloja ja huolia rukouksen ja keskinäisen kunnioituksen hengessä.

Kirkkosanomiin juttua?

Kysyin ekumeenisesta toiminnasta Tampereella. Tuomiorovasti vastasi. Voisiko Kirkkosanomiin tulla asiasta juttu. Kirkkoherra Veli-Pekka Järvinen on tuomiorovastin mukaan vastuuhenkilö asiassa.


Vastaus:
Kiitos palautteesta! Kirkkosanomissa oli viime vuoden puolella aiheesta sivun juttu.

Juttua pääsee lukemaan tästä linkistä:

Ekumeeninen työ etsii uskon yhteistä ydintä.

Mihin tehtäviin edellytetään kirkon jäsenyyttä?

Mihin kaikkiin seurakunnan kesätöihin vaaditaan seurakunnan jäsenyyttä? Mihin kesätöihin voi hakea myös kirkkoon kuulumaton?
 
Miksi keittiöapulaisen työhön on niin matala yläikäraja kuin 20 v? Miksi useimmat opiskelijat on suljettu pois tämän tehtävän hakemisestä yläikärajan takia? 

 

Vastaus:

Kiitos kysymyksistä!
Kirkon jäsenyys vaaditaan vain varhaiskasvatuksen tarjoamiin töihin. Muissa tehtävissä toivotaan kokemusta seurakunnan toiminnasta.  
Ikäraja perustuu haluumme tarjota nuorille mahdollisuus työhön.  Alle kaksikymppisillä on kovin vähän työkokemusta ja siksi eivät pääse myöhemmin työn syrjään kiinni.

 

Minna Muurinen, henkilöstöpalvelusihteeri

Linkit eri sivustoille hukassa

Hienoa, että lähetys sai oman blogisivustonsa.

Sen löytäminen vaan oli hankala, jos ei heti yrittänyt uutisessa olevan linkin avulla. Mistään en löytänyt seurakunnan sivuilta sille linkkiä.

Sama ongelma oli nuorisotyön sivujen löytämisessä. Tampereen ev.lut seurakunnat sivustolta ei löydy selkeää linkkiä.

Uusi Verso-, Mummon kammari-, Tuomasmessu-sivustoille ei myöskään löydy linkkejä.

 

Tulee tuntu, että sivustot ovat vain sisäpiiriläisille. Onko niin?


Vastaus:

Hei ja kiitos palautteesta.

Ainakaan tarkoituksemme ei ole, että sivustot ovat vain "sisäpiiriläisille" vaan päin vastoin. Keräämällä eri toimintamuotojen sivuja yhteiseen palveluun toivome, että toiminnasta saisivat kaikki tietoja. Nyt sivut ovat hajalaan useilla eri palvelimille ja siksi niiden löytäminen on joskus hankalaa.

Mukava, että tykkäsit lähetysblogista, yritämme mainostaa sitä.

Lisäämme myös muusta toiminasttamme linkkejä useaan paikkaan, vaikka niitä on jo, joskus vaan etsijöiden ja sivujentekijöiden logiikat eivät kohtaa. Ainakin me sivujen tekijät toivomme, että tiedot löytyvät helposti


Kirkon osallistuttava keskusteluun elämänarvoista

Kotimaa24: "Kirkon tutkimuskeskuksen vt. johtaja Hanna Salomäki on havainnut suomalaisessa uskontokeskustelussa kiinnostavan jännitteen.

Hän siteeraa Gallup Eccleastica 2011 -tutkimusta, jonka mukaan puolet suomalaisista katsoo, että kirkon pitäisi osallistua aktiivisesti mediassa käytävään keskusteluun ja myös elämänarvoista käytävään keskusteluun. Vain kymmenesosa on vastakkaista mieltä."

Milloin Tampereen seurakuntien verkkosivut järjestävät hyvän keskustelupalstan elämänarvoista yms. käytävää keskustelua varten. Seurakuntarakenteen uudistuksesta käytävä keskustelu on ihan toinen asia.


Palaute on laitettu tiedoksi Hengellinen elämä verkossa työryhmälle.

Kiitos saarnoista netissä!

Kiitos Messukylän seurakunnalle jumalanpalvelussaarnoista, jotka voi kuunnella seurakunnan nettisivuilta.

Miten vainottuja kristittyjä voisi auttaa?

Seurakunnat kyseli aiheita Suomi24-sivuston keskustelunavauksiksi. Miten olisi aihe kristittyjen vainoista islamilaisissa ja hindu-maissa. Miten voisimme vainottuja kristittyjä (n. 200 miljoonaa vuosittain) auttaa ja rukoilla heidän puolestaan? 


Vastaus:
Palautteen lähettäjän teema on todellinen ja monipolvinen.
Kun kysymyksen esittäjä liittää kysymykseensä ison arvion vainottujen kristittyjen lukumäärästä, hän mahdollisesti kaipaa kirkon (tai Suomen valtion kristittynä maana) lisäävän vaikutustoimintaa, jotta uskonnonvapauden kysymykset ko. kulttuurien keskuudessa nostettaisiin paremmin esille.
 
Kun asiaa miettii ilman tuota isoa lukua, siirtyvät ajatukset niihin yksittäisiin ihmisiin, joista lähetystyössä jatkuvasti kuulemme viestejä. Kristitty tai kristityksi haluava kohtaa ko. kulttuurien parissa usein vastustusta mielipiteensä vuoksi lähipiirin tai jopa viranomaisten taholta. He joutuvat kokemaan jopa väkivallan tekoja tai vankilatuomioita. Näiden ihmisten puolesta rukoileminen on mahdollista. Toivon, että ryhdyt siihen välittömästi lukiessasi tätä. Vainoista kärsiviä kristittyjä voi tukea käytännöllisesti kaikkien kirkkomme lähetysjärjestöjen kautta, joilla on toimintaa ko. alueilla. Tarkempia keinoja löytyy, kun otat yhteyttä suoraan järjestöihin. Lähetysjärjestöjen lisäksi vainottujen kristittyjen tueksi on syntynyt kristillisiä yhdistyksiä. Ne ovat usein monikansallisia ja osa niistä toimii Suomessakin.

 

Jyrki Pikkarainen

Lähetyssihteeri

Miten käy yhteisten työmuotojen?

Tuomasmessut kuuluvat yhteisen seurakuntatyön alle, eli ts. yhtymän alle, vaikka yhteistyötä tehdäänkin yhden seurakunnan kanssa. Yhtymä hoitaa myös laajasti yhteiskunnallista työtä, osaa diakoniasta ja lapsi- ja nuorisotyöstä - ja kaikkea yhteistyössä eri seurakuntien kanssa.

 

Jos muodostetaan neljä seurakuntaa, miten näiden työmuotojen kävisi? Jäisivätkö ne edelleen yhtymän työksi? Yksi Tampereen ongelma on epäselvät johtosuhteet, kun samoilla työntekijöillä on esimiehiä ja työtehtäviä sekä yksittäisessä seurakunnassa että yhtymässä. Tätä ongelmaahan ei seurakuntien väheneminen kymmenestä neljäksi poista, jos osa työmuodoista edelleen jää seurakuntien työksi ja osa yhtymän. Tämän ongelman ratkaisisi yhden suomalaisen seurakunnan malli.
Nimim. 1+1 malli on paras

 

Tuomas-messut ovat seurakuntien yhteistä toimintaa. Laaja vapaaehtoispanos mahdollistaa niiden toteuttamisen. Vapaaehtoisia on eri puolilta Tampereen seurakuntayhtymän aluetta sekä myös muista lähialueen seurakunnista. Yhteistyö on erityisen tiivistä Pyynkin seurakunnan kanssa, koska messut pidetään Aleksanterin kirkossa.

 

Seurakuntarakenteen mahdollisesta muuttumisesta tulee päätös sitten, kun sitä koskevat lopulliset ratkaisut valitusten käsittelyn osalta on tehty. Tämä kestää arviolta vielä noin vuoden. Seurakuntarakenteella on merkitystä nykyisiä yhteisiä työmuotoja ja muita yhteisiä palveluita koskevien päätösten osalta. Näiltä osin päätökset tekee aikanaan yhteinen kirkkovaltuusto. Esimiessuhteita on tarpeen selkiyttää. Myös työtapoja ja toimintakulttuuria olemme suuntaamassa entistäkin enemmän jäsenlähtöiseksi. Alueellisesti toteuttavan ja toisaalta yhteisesti toteutettavan seurakuntatyön välinen yhteys on tärkeä varmistaa kaikissa rakennevaihtoehdoissa. Tämä kysymys ei automaattisesti ratkeaisi siinäkään tapauksessa, että suomenkielisiä seurakuntia olisi ainoastaan yksi.

 

Timo Takala,
Yhteisen seurakuntatyön johtaja

Tuomas-yhteisön asema seurakunnissa

Jäi mietityttämään Tuomas-yhteisön asema seurakunnissa. Mikä elin tekee sitä koskevat päätökset toiminnasta ja budjetista eli minkä yksikön alainen se on?


Vastaus:

Tuomas-messuun talousarviossa varatut varat kuuluvat yhteisen seurakuntatyön toimialaan. Yhteinen seurakuntatyö kokonaisuudessaan on yhteisen kirkkoneuvoston alaista toimintaa. Tuomas-messun toteuttaminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä Pyynikin seurakunnan kanssa. Toiminnassa keskeistä on laajamittainen vapaaehtoispanos. Tarvittavat ratkaisut tehdään vastuuryhmässä, joka nimetään vuosittain Tuomas-väen kokouksessa. Tuomas-väen seuraava kokous on Seurakuntien talossa Näsilinnankatu 26  kokoushuone Emmauksessa maanantaina 27.5.2013 kello 17. Sitä ennenkin on monenlaisia messutoimintaan liittyviä kokoontumisia, joissa myös voi vaikuttaa. Niistä ja messuista saa koko ajan päivittyvää  tietoa osoitteesta www.tuomasmessu.net  Lähempiin tiedusteluihin vastaa mielellään yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takala.

 

Timo Takala

Yhteisen seurakuntatyön johtaja

Kirkkosanomien pitkä ilmestymisväli

Miksi kirkkovuoden ehkä vilkkaimpana aikana Kirkkosanomilla on yli puolen toista kuukauden ilmestymistauko 5.12.2012-25.1.2013. Kyllä joulunajasta ja alkaneesta uudesta vuodesta olisi löytynyt juttujen aineksia.

Toinen pitkä tauko on sitten kesällä. Toivottavasti netin käyttöä opitaan printtimedian sijalle. Kesällähän toiminnat ovat lähes pysähdyksissä lomien ja lasten ja nuorten leirien vuoksi. Säät ja luonto suosisivat kuitenkin seurakunnan toimintaa kesällä kaupungissakin.


Vastaus:

Tampereen Kirkkosanomien ilmestymistaukojen syynä ovat säästöt. Vuosina 2006-2008 lehti ilmestyi 22 numeroa vuodessa, mutta sen jälkeen olemme pystyneet tekemään vain 20 numeroa vuodessa.

 

Jutun aiheita kyllä löytyisi, mutta lehdentekijöiden lomien ajaksi ei ole mahdollisuuksia palkata sijaisia. Isoja kulueriä ovat myös taitto, paino ja jakelu.

Lehtiuudistuksen myötä ilmestymisaikatauluakin on tarkoitus muuttaa.

 

Lehtiuudistuksen toteuttaminen on valitettavasti hieman myöhästynyt: uuden oloinen lehti tulee lukijoille ensi vuoden alusta lähtien. Toivomme edelleen ideoita ja palautetta lehden sisällöstä ja ulkoasusta.

 

Seurakuntien internet-sivuja kehitetään jatkuvasti, ja kaikkia pyritään rohkaisemaan niiden käyttöön. Myös lehden ja nettisivuston sisällön nykyistä tiiviimpi yhteensovittaminen on kehitteillä.

 

Kaikki Kirkkosanomien joulutauonkin aikana tehdyt uutiset löytyvät osoitteella www.tampereenseurakunnat.fi/kirkko_tampereella/uutiset_ja_media/uutiset.

 

Asta Kettunen

Toimitussihteeri

Tampereen Kirkkosanomat

Miksi sateenkaarimessu puuttui nettisivuilta?

Hei,

Posti toi Pirkanmaan Setan jäsenpostin, jossa mainittiin, että Sateenkaarimessu olisi seuraavan kerran Finlaysonin kirkossa la 19.1. Vaan eipä löytynyt Tampereen ev.lut. seurakuntien omilta sivuilta minkäänlaista mainintaa sateenkaarimessuista. Joten mene ja tiedä, onko seurakunta hylännyt jälleen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja heittänyt heidät kirkosta ulos...?

No, äskeinen oli retorinen huomautus, eikä siihen tarvitse ottaa kantaa, mutta ihan vakavastikin haluan kysyä, miksi Tampereen ev.lut seurakuntien sivuilta saa etsimällä etsiä tietoa tulevista sateenkaarimessuista?

Itselläni olisi halu osallistua messuihin - nimenomaan sateenkaarimessuihin - mutta jos joskus satun aamulla lehdestä huomaamaan, että kas, tänään olisikin messu, en todellakaan vaivaudu enää päivän suunnitelmiani muuttamaan.

Eikös kirkonkin olisi aika herätä tarjoamaan ajoissa tietoa tapahtumista? Ei luulisi olevan vallan vaikeaa, kun muut jumalanpalvelukset osaatte kyllä ilmoittaa kuukausikaupalla etukäteen.

Ai niin, kaikki sateenkaarimessussa käyvät eivät suinkaan asu Tampereella saati edes saa käsiinsä kirkkosanomia (vai mikä sen lehden nimi onkaan).


Vastaus:

Kiitos palautteestasi. Hienoa kuulla, että olet kiinnostunut järjestämistämme sateenkaarimessuista. Päivitämme nettisivuillemme tiedot myös sateenkaarimessuista, mutta tällä kertaa oli tapahtunut jokin tekninen virhe, kun messutietoa ei Tampereen seurakuntien sivuilta löytynyt. Messu oli kyllä syötetty tapahtumakalenteriin, mutta se ei näkynyt syytä tai toisesta.  Kiitos, että laitoit viestiä tästä asiasta. Ilmoittelemme näistä messuista myös mm. Aamulehden menopalstalla netissä ja painetussa lehdessä. Kevään toinen sateenkaarimessu on muuten 13. 4.klo 18 Finlaysonin kirkossa. Voit merkitä senkin jo kalenteriisi! Jumalan siunausta päivääsi!

Ystävällisesti, 

Sari Peltonen
Yhteiskunnallisen työn diakoni

Tilaisuuksista selkeämmät tiedot

15.1.2013

"Ulkopuoliselle ei avata tilaisuuksien luonnetta, tavoitetta, kohderyhmää."

 

Olen tästä AIVAN samaa mieltä. Pelkkä paikka, aika ja tilaisuuden nimi eivät kerro sopivaa toimintaa etsivälle mitään niistä asioista, jotka ainakin itse haluaisin tietää jo etukäteen:

- onko kyse yhden illan tilaisuudesta, säännöllisesti toistuvasta kaikille avoimesta tilaisuudesta joka ei vaadi sitoutumista vai ryhmäst, johon osallistujan toivotaan sitoutuvan (suht) säännöllisesti

- onko tilaisuuden kohderyhmä (yksittäiset tilaisuudet) nuoret, nuoret aikuiset, aikuiset, eläkeläiset; miehet, naiset vai molemmat

- jos kyse on ryhmästä, onko ryhmä kokoontunut kauan, onko siinä ollut kaiken aikaa sama porukka joka on jo hitsautunut yhteen vai onko siihen tullut uusia; sa moin tässä ikärakenne, sukupuolirakenne jne.

- onko kyse tilaisuudesta, jonne voi tulla takapenkkiin kuuntelemaan vai odotetaanko tulijalta aktiivista osallistumista

- onko kyse ns perusseurakunnan toiminnasta vai onko toiminta esim jonkun herätysliikkeen tai järjestön kanssa yhdessä toteuttamaa - tai onko kenties ryhmän kyseessä ollessa ryhmän vetäjä sitoutunut selkeästi johonkin tiettyyn järjestöön tai liikkeeseen

 

Muutama esimerkki:

- Aitolahdessa on "Olohuone" - kuulostaa nuorten toiminnalta, mutta missään ei lue, onko se nuorten toimintaa - vai olisiko Aitolahti keksinyt avointen toiminnan aikuisillekin?

- Hervanna onm "Paavalipiiri". Onko se kaikille avoin raamattupiiri, jossa luetaan Paavalin kirjeitä? Vai viittaako Paavali siihen, että kyse on miesten piiristä vaikka sitä ei selvästi sanotakaan? Vai olisiko kenties sittenkin Paavalipiirillä jokin yhteys Paavalin synodiin...?

- ensimmäistä kertaa toimintaa etsivä voi joutua melkoisesti ihmettelemään tätäkin: "Varikon sisäänajot uusille varikkolaisille Sisäänajot ovat rento illanvietto, jossa pääsee tutustumaan paremmin toisiin varikkolaisiiin ja uudet varikkolaiset saavat samalla infoa siitä, millainen seurakunta Varikko on. " Mikä ihmeen seurakunta? Ei Tampereella tuon nimistä seurakuntaa näytä olevan...

- HETI? Heti mulle kaikki nyt? Kellonaika kyllä viittaa joko eläkeläisiin tai kotiäiteihin...

 

Kyllähän nämä sisäpiiriläisille vielä aukeavat ja lisätietoakin osaa etsiä, jos seurakunta on jo valmiiksi tuttu, mutta ensimmäisiä kertoja seurakunnan toimintaa etsivä voi olla aika pihalla.

Ja ihan tosi - vaikka en ihan pihalla seurakunnasta olekaan, niin kyllä siitä Hervannan Paavalipiiristä itselleni tuli ensimmäiseksi mieleen nimenomaan se Paavalin synodi.

 

En toivo yhteydenottoa vaan nimenomaan julkaisua ja avointa keskustelua!


Vastaus:

Palautteen lähettäjä on aivan oikeassa siinä, että tilaisuuksista viestitään moninaisesti, usein liian suppeasti ja sellaisilla termeillä, jotka eivät aukea toimintaa tuntemattomalle. Nykyään odotetaan, että verkosta löytyy kattavasti tietoa, ja tähän odotukseen meidän pitää myös vastata. Täydellisesti tilaisuuden luonnetta ei voine etukäteen kuvata, mutta erityisesti ns. matalan kynnyksen tilaisuudet pitäisi nostaa esille, jotta uusienkin olisi helppo tulla mukaan. Pidämme näitä ajatuksia esillä tapahtumatiedoista vastaavien työntekijöiden kanssa.

Verkkokeskustelu Suomi24:ssä

9.1.2013

Suomi24-sivuston paikkakuntakohtaiseen keskusteluun osallistuminen on hieno asia. Lisää aiheita esiin!


Vastaus:

Hyvä kuulla, että tällaiseen ollaan tyytyväisiä. Koitamme laittaa aktiivisesti keskusteluita vireille, jos on jotakin ajankohtaista asiaa. Ja toki myös olemme mukana, jos joku muu aloittaa seurakuntiin liittyvää keskustelua. Jos tulee mieleen jokin keskusteluteema eikä itse halua aloittaa, idean voi lähettää meille palautelomakkeella.

Vielä joulun sanomasta ja verkkosivuista

Lähetetty 21.12.2012, julkaistu 9.1.2013

Sivujen ylläpitäjän vastaus kysymykseen 19.12.2012  joulun sanoman puuttumisesta verkkosivuilta ihmetyttää.

 

"Kävijätutkimuksen mukaan valtaosa etsii tietoa tapahtumista ja toiminnasta." Mitäpä muuta, koska muuta ei ole edes tarjolla!

 

"Joulua emme osanneet erityisesti ajatella hengellisen sisällön kannalta." Mitä seurakunnan julistama joulu on, jos se ei sisällä hengellistä antia?

 

Seurakuntien nettisivut ovat yhtenäiskulttuurin ajalta, jolloin seurakunnan vaikutusta voitiin mitata tilaisuuksissa kävijöiden määrillä. Nettisivut ovat edelleen lyhytsanaista printtimedian tiedotusta: tilaisuus siellä ja toinen täällä kello silloin ja silloin.

 

Seurakuntien nettisivut ja muu tiedotus kohdentuu pienelle aktiiviselle sisäpiirille. Ulkopuoliselle ei avata tilaisuuksien luonnetta, tavoitetta, kohderyhmää.

Vastaus:
Kuten jo todettu, verkkosivuille on luotu entisiä sivuja enemmän hengellistä sisältöä ja sitä tuotetaan lisää ajan mittaan. Verkkosivusto on luonteeltaan kehittyvä kokonaisuus, jota rakennetaan koko ajan käyttäjien toiveiden, työntekijöiden ideoiden ja verkkomaailman yleisen kehityksen ja suuntausten pohjalta. Jos verkkosivujen vierailijoilla on toiveita tai ajatuksia siitä, millaista hengellistä sisältöä verkkoon halutaan, viestiä voi lähettää vaikkapa nettisivujen palautelomakkeella.
Seurakuntatoiminnan tulee olla avointa kaikille halukkaille ja tämän pitää näkyä myös toiminnasta kertomisessa. Uutena ei ole helppo tulla mukaan - kynnyksen pitää olla mahdollisimman alhainen. Asiaa on jatkuvasti muistuteltu niille, jotka toiminnan tiedotuksesta vastaavat. Nykyisillä nettisivuilla on Toimintaa-otsikon alla kerrottu eri kohderyhmille suunnatusta toiminnasta, samoin useiden seurakuntien sivujen alla on toiminnasta kerrottu kohderyhmittäin. Toiminnan sisältöä on kuitenkin kautta linjan tarpeen avata nykyistä paremmin.
Pienestä sisäpiiristä seurakuntien toiminnassa ei kuitenkaan voitane puhua, sillä toiminta eri muodoissaan koskettaa päivittäin lukuisia, arviolta tuhansia,  tamperelaisia esimerkiksi lasten kerhoissa, kirkkomuskareissa, nuorten illoissa, kirkontuvissa, ruokailuissa, vapaaehtoistyössä, konserteissa ja messuissa. 

Lisää keskustelua nettisivuille

Lähetetty 21.12.2012, julkaistu 9.1.2013

Palautteeni: Keskustelu seurakuntien verkkosivuilla olisi mielenkiintoista. Asiaa vaikeuttaa kuitenkin se, että keskustelu- ja kommenttipaikat on hajautettu sivuille sen eri kohtiin pitkien hakukanavien päähän. Vuorovaikutteisuus on näin lähes torjuttu. Palautemahdollisuus on oltava paremmin esillä - jos oikeasti interaktiivisuutta halutaan.
Toinen osallistumista hankaloittava seikka on se, että päivitystahti on toivottaman hidas. Asian ajankohtaisuus menee ohi ennenkuin vastausta saadaan. Keskustelun verkkosivuilla on oltava nopeaa. Päivitykset vähintään useasti päivässä tai kommentti heti esiin ilman moderointia.


Vastaus:

Koitamme jatkuvasti kehittää verkkosivujemme vuorovaikuttaisuutta ja yhteydenotto- ja palautekanavia. Palautelomakkeen linkki kyllä löytyy jokaiselta sivulta, mutta julkaistujen palautteiden sijainti voisi olla näkyvämpikin. Mietimme, miten voisimme kehittää vuorovaikutteisuutta ja tuoda sitä näkyvämmäksi sivuillamme.


Mitä tulee päivitystahtiin, teemme parhaamme.  Välillä verkkoon laitetut vastaukset viivästyvät - kuten tämäkin - esimerkiksi lomien tai kiireellisempien työtehtävien takia. Suurin osa saamistamme palautteista ja yhteydenotoista on sellaisia, joita ei täällä julkaista - ne ovat henkilökohtaista vastausta vaativia kysymyksiä tai kommentteja toiminnastamme tai palveluistamme ja niihin vastataan aina mahdollisimman nopeasti.

Miksi kirkkoon liitytään?

7.1.2013

On hieno asia, että seurakuntiin on v 2012 liittynyt rtunsaasti henkilöitä. Eronneita on kuitenkin rutkasti enemmän.
Onko selvitetty, miksi kirkkoon on liitytty? Mitä liittyjät toivovat kirkolta ja mitä he haluavat antaa kirkolle?
Miten liittyjät toivotetaan tervetulleiksi. Ei kai vaan vain sillä virallisentylsällä muuttotoivotuspaketilla postista!


Vastaus:
Käytäntömme mukaan kirkkoon liittyneisiin pyritään ottamaan henkilökohtaisesti yhteyttä. Yhteydenotosta vastaa se seurakunta, johon uusi jäsen liittyy. Toki jokainen kirkkoon liittyvä saa myös henkilökohtaisen kirjeen seurakunnastaan.

Jokaisella kirkkoon liittyneellä on oman valintansa mukaan mahdollisuus kertoa kokemuksistaan ja odotuksistaan tai antaa palautetta asiaan liittyen. Halukkaat saavat myös asiaan liittyvän pienen materiaalipaketin.


Juha Kauppinen julkaisi  vuonna 2008 tutkimuksen: Takaisin kirkkoon. Tutkimus aikuisena kirkkoon liittyneistä Tampereella 1996-2006. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 104.  Tutkimus antaa laajan kuvan kirkkoon liittymisestä. Tämän tutkimuksen mukaan elämänkaareen liittyvät syyt kattoivat kirkkoon liittymisistä 60 %. Tällaisia syitä ovat mm oman lapsen syntymä ja kaste, kummiksi pyytäminen, rippikoulu, kirkollinen vihkiminen sekä vakava sairaus tai kuoleman läheisyys. 


Henkiset ja henkiset syyt kattoivat liittymisistä kolmanneksen. Tällaisia syitä ovat mm siirtyminen toisesta uskonnollisesta yhteisöstä, uskon selkiytyminen, paluu uhmakasta eroa katuen, tuki kirkon arvoille ja työlle sekä yhteisöllisyyden kaipuu.  Loppuosa liittyneistä koostuu erilaisista arkielämän syistä kuten vaikka kirkolta saadusta avusta tai maahanmuutosta.


Timo Takala

Yhteisen seurakuntatyön johtaja

Kalevan kirkon esteettömyydestä

19.12.2012

Kirjoitan näkövammaisen ystäväni puolesta.

Kalevan kirkossa käydessä on jatkuvasti hankalaa liikkua, koska lattiapinnan vaihteluita on paljon. Varsinkin rappusia. Yhden värinen rappunen on vaarallinen liikkua, kun sitä ei huomaa. Rappusten reunat olisi merkittävä paremmin. Kelta-musta huomioteippi tai portaan kanssa eriväriä oleva liukuesteteippi palvelee varmasti muitakin.

 

Vielä yksi yksityiskohta Kalevan kirkosta. Sen pääovelle johtaa asfalttipihalta pyörätuoliluiska, mikä on hyvä asia. Luiskan asfaltin ja laatan välissä on kuitenkin melko iso kynnys. Se pitäisi korjata viimeistään kesällä. Kävellen kulkeva näkövammainen ystäväni on siihen kompastunut ja varmasti se on hankala myös pyörätuolilla rullaaville.

 

Nimimerkki Esteettä


Vastaus:

Käytännön kokemukset esteettömyysongelmista ovat meille erittäin arvokkaita, sillä niiden avulla saamme tietoa asioista, jotka ehkä muuten jäisivät huomaamatta. Meille on tärkeää, että kirkot ja muut tilamme ovat kaikkien saavutettavissa. Tampereen seurakuntiin on laadittu esteettömyysohjelma, jonka toteutumista tarkastelemaan on asetettu seurantaryhmä. Meillä on varmasti vielä paljon kehitettävää toimintamme, palveluidemme ja tilojemme esteettömyydessä ja saavutettavuudessa, mutta pyrimme jatkuvasti parempaan. Tämä palaute on lähetetty seurantaryhmän sihteerille, kiinteistöpalveluihin ja Kalevan seurakuntaan.

 

Saavutettava seurakunta - esteettömyysohjelma

Joulun sanoman näkyminen verkkosivuilla

19.12.2012

Joulusanoma on unohtunut seurakunnan nettisivuilta. Jouluisia juttuja otsikon alla on vain mainoksia tilaisuuksista.


Hengen ravintoa otsikon alla  Hiljentyminen - osiosta ei joulun ajasta puhuta mitään. Sama juttu on Kutsu rukoukseen- osiossa ja Kirkkovuosi- osiossa.

 

Onhan tilaisuuksien mainostaminen ihan hyvä asia niille, joille lähtö onnistuu. Mutta jos ei onnistu. Eikö seurakunta tarjoa mitään kotiin?


Vastaus:

Nettisivujemme kävijätutkimuksen mukaan valtaosa sivujemme käyttäjistä etsii nimenomaan tietoa tapahtumista ja toiminnasta. Sen lisäksi haluamme tarjota myös hengellistä sisältöä, jota on uusille, kohta vuoden käytössä olleille sivuillemme pyritty tuottamaan. Joulua emme kuitenkaan ole vielä tänä jouluna osanneet erityisesti ajatella hengellisen sisällön kannalta, mutta hyvä ajatus laitetaan muistiin ja ensi vuonna huolehdimme, että sisältöä löytyy niillekin, jotka eivät pääse tapahtumiin mukaan.

 

Kirkon yhteisiltä sivuilta osoitteesta evl.fi löytyy hengellistä sisältöä, esim. päivän sana, hartauksia ja kirkkovuoden tekstit. Myös Jouluradion nettikanavat voivat ilahduttaa niitä, jotka viettävät joulun aikaa omassa kodissaan.

Kirkkosanomien uudistus ja seurakuntien viestintä

Nämä palautteet ovat tulleet Uudistus-sivuston kautta.

 

5.11.2012
Tampereen Kirkkosanomat kertoo uudistuvansa. Jos ajattelemme, että Kirkkosanomat on seurakunnan perussanomaa viestivä lehti strategian mukaisesti, sen toimituksen kokoonpano on ongelmallinen. Toimituksessa ei ole lainkaan teologista osaamista. Helsingin Kirkko ja kaupunki-lehti, Espoon Esse puhumattakaan Kotimaasta ovat aina huolehtineet siitä, että toimituskunnasta löytyy teologeja. Kirkkosanomien sivumäärää ja ilmestymiskertoja ollaan vähentämässä. Tarvitaanko nykyisen kokoista toimitusta. Toisaalta onko varaa pitää seurakunnan lehdessä toimitusta, josta puuttuu hengellisten asioiden asiantuntijuus?

 

Teologinen asiantuntemus on tärkeää kirkollisen lehden tekemisessä, ja Tampereen Kirkkosanomissa onkin aina useita teologien kirjoittamia tai heidän haastatteluihinsa perustuvia tekstejä. Lehden toimitussihteerit ovat aktiivisesti yhteydessä pappeihin ja teologeihin lehteä tehdessään.

 

Lehden toimitus muodostuu kahdesta toimitussihteeristä, jotka myös kirjoittavat itse juttuja, sekä päätoimittajasta, joka on myös yhtymän viestintäpäällikkö. Osa jutuista tilataan palkkiotoimisilta avustajilta. Jos lehti alkaa ilmestyä harvemmin, avustajien tekemiä juttuja tarvittaneen vähemmän, koska toimitussihteerit ehtivät itse kirjoittaa enemmän.

 

 

6.11.2012
Otin kantaa Uudistus 2013-sivulla seurakuntayhtymän viestintätoimintaan, erityisesti Kirkkosanomien strategian mukaiseen tehtävään ja provokatiivisesti Kirkkosanomien sivu- ja julkaisukertojen vähentämiseen.

Sain Kirkkosanomien toimitukselta palautteen henkilökohtaiseen sähköpostiini. Siinä kerrottiin, että viestini ei liity seurakuntauudistukseen ja siksi sitä ei julkaista siellä. Olisin toivonut keskustelun aukeamista. Mutta toivottavasti viesti menee kuitenkin uudistustyötä tekevien tietoon, vaikka se ei näemmä ylitäkään avoimen viestinnän ehtoja.
Toimituskunta oli huolissaan kohdasta, jossa kysyin, tarvitaanko jälkeen kerran supistuvan lehden toimittamiseen entisen laajuista toimituskuntaa.

Ehkä on syytä laajentaa kommenttiani. Mielestäni seurakuntayhtymän viestintää ei ole päivitetty tämän päivän haasteisiin vastaamaan.
1. Sähköinen media on kasvanut voimakkaasti.
2. Kirkollinen keskustelu maassamme on vilkasta hallinnollisista kysymyksistä.
3. Kirkolliskokouksen avauksessa: "Puheessaan arkkipiispa kiinnittikin huomiota keskeisiin käsitteisiin, jotka liittyvät kirkkona olemiseen, oppiin, perinteeseen, toimintaan ja rukoukseen. "

Näihin haasteisiin ei ole seurakuntayhtymässä ole varauduttu.

Erityisesti kolmas kohta on se, jolla viestitään seurakunnan perustehtävästä. Jos siihen ei panosteta, ei ole ihme, että väki vähenee. Hengellinen tarjonta verkossa (kohta 1) on Tampereella niukkaa. Keskusteluun osallistumista uskon peruskysymyksistä ja muista ajankohtaisista hengellisistä aiheista ei keskustelupalstoilla ole. Verkkosivuilla ei ole aktiivisia tamperelaisia keskustelupalstoja. Mielestäni se johtuu siitä, että ei ole keskustelun avaajia. Teologit eivät osallistu. He eivät osallistu, koska se ei kuulu heidän virkatehtäviinsä. Tamperelainen seurakunta ei vielä näe, että verkko on tärkeä interaktiivinen  "saarnastuoli" väestön keskuudessa.

Mielestäni seurakuntayhtymän viestintää on lisättävä. Sen mahdollisuutta toteuttaa yhtymän strategiaa on varmistettava. Viestintää on suunnattava enemmän "hengellinen elämä verkossa"-periaatteiden mukaisesti. Tällä hetkellä viestintä on rakennemallissa hallinnon osa. Sen pitäisi olla osa yhteisiä työmuotoja.  Tarvitsemme hengellisten asioiden toimittajaa. Seurakunnan työntekijä, jolla ei ole toimittajataitoja, ei Kirkkosanomien tai verkkosivujen freelance-avustajana selviä. Tarvitaan asian osaava ja vastuutettu (teologi-)toimittaja.

Viestinnän asema, tehtävä ja resurssit seurakunnissa on mietittävä uudelleen. Se on UUDISTUS-kysymys. Viestinnän sisällä tapahtuvat uudistukset ovat uudistuksia pienellä kirjaimella. On isojen kirjainten aika.


Vastaus:

Viestinnän asema, tehtävä ja resurssit seurakunnissa on mietittävä uudelleen, toteaa palautteen antaja. Näin on, sillä viestintä on keskeistä niin sanomamme välittämisessä, toiminnastamme kertomisessa, vuorovaikutuksen kehittämisessä kuin kirkon ja sen tekemän työn pitämisessä yleisemmin tamperelaisten tietoisuudessa. Viestinnän suuntaaminen ja kehittäminen ovat jatkuvasti läsnä, kun johtohenkilömme päättävät tulevasta.

 

Verkon keskeisyys nykyihmisten elämässä myös hengellisyyden toteutumisen ja etsimisen paikkana on tiedostettu niin koko kirkossa kuin Tampereen seurakunnissakin. Pian päättyvässä, palautteessakin mainitussa kirkon Hengellinen elämä verkossa (HEV) -hankkeessa on etsitty ja löydettykin kirkon tapoja olla mukana verkossa. Tampereella yhtymän johtoryhmä on nimennyt kuusihenkisen työryhmän suunnittelemaan HEV-toiminnan jatkoa ja käytännön toteutusta Tampereella. Verkossa tehtävä työ ollaan ottamassa entistä enemmän huomioon myös osana seurakuntien työntekijöiden tekemää "tavallista" työtä.

 

Verkkouudistuksen yhteydessä ja sen jälkeen hengellistä sisältöä verkkosivuilla on määrätietoisesti lisätty. Hengelliselle sisällölle luotiin kokonaan oma osio, Hengen ravintoa, jollaista aiemmilla sivuilla ei ollut. Sivuston sisältöä kehitetään jatkuvasti - kaikki ajatukset siitä, millaista hengellistä sisältöä kaivataan, ovat tervetulleita. Yleisesti ottaen emme ole juuri saaneet tähän liittyviä toiveita tai palautteita.

 

Saarnoja on alettu julkaista äänitteinä Tuomiokirkon jumalanpalveluksista sekä kirjoitettuina, jos papit ovat olleet tähän halukkaita. Saarnojen julkaisemiseen liittyy monenlaisia kysymyksiä, esimerkiksi se, että osa papeista pitää saarnaa ainutkertaisena tapahtumana, joka toteutuu tiettyyn aikaan tietyssä paikassa tietyn joukon kesken, eikä sitä näin ollen voida julkaista erillisenä tekstinä tai tallenteena. 

 

Kirkko ja Suomi24

Kuinka te voitte mainostaa keskusteluavun ja vertaistuen sivulla suomi24-kirkko kuulolla -palstaa? Ei kai Tampereen seurakunnat  - ja siis välillisesti myös minä - tue tuota foorumia taloudellisesti?  Tuota foorumia pahempaa kirkon, kristinuskon ja kristittyjen mollauspalstaa saa netistä etsiä. Apua ja vertaistukea sieltä ei kyllä saa - ateistien ja muihin kirkkokuntiin kuuluvien pilkkaa ja ivaa sitäkin enemmän sekä neuvoja erota kirkosta. 

Vastaus:
Kirkon työ keskustelufoorumilla on sijoitettu Kirkko kuulolla -osioon, jossa jossa voi kysyä kirkon työntekijöiltä uskoon ja elämään liittyvistä asioista. Kirkon työntekijät keskustelevat elämän käännekohdista; kasteesta, kummiudesta, häistä ja hautajaisista, mutta myös muut aiheet ovat tervetulleita. Kirkko kuulolla-palstalla on mukana pappeja, nuorisotyönohjaajia, diakoneja ja muita kirkon työntekijöitä. Palvelua ylläpitää Suomen ev.lut. kirkko, ei suoraan Tampereen seurakunnat.
Suomi24 lienee maan suosituin nettikeskustelufoorumi, ja vaikka keskustelu - tai toisinaan kinastelu - Suomi24:ssä on monesti kärkevää - nimimerkkien takaa on helppo "huudella" - on kuitenkin tärkeää, että kirkko on läsnä siellä, missä ihmisetkin ovat.

Myös netissä. Jokaisella on oikeus ilmaista mielipiteensä ja ajatuksensa, kirkon ja kristinuskon puolesta ja sitä vastaan. Näitä ajatuksia on myös kirkossa hyvä kuulla ja ymmärtää - sekä olla paikalla vastaamassa asiallisesti kysymyksiin, ottamassa osaa keskusteluun ja levittämässä kristinuskon sanomaa.

Kolehtien kohteet

1.11.2012

Olin 14.10 messussa Kalevan kirkossa.Sansan vieraileva julistaja piti hyvän ja selkeän saarnan eikä mitenkään ylikorostanut omaa järjestöään. Olin ymmärtänyt Kotimaa lehdestä, että pyhän lähetyskolehdin kohteen srk saa päättää ja pidin luonnollisena, että kohde on Sansa, jonka vierailija jatkoi vielä lähetystystilaisuudessa, johon en tosin osallistunut. Kun sitten liturgi ilmoitti että kolehti kannetaan Lähetysseuralle olin vaimoni kanssa ihmeissäni: tähänkö sota lähetysrahoista on johtanut. Loukkaavaa toimintaa vierailijaa kohtaan Kalevan srkn taholta. 


Vastaus:

Hei, kiitos palautteesta.

Seurakunnan kolehdeista päättää kolme tahoa: Kirkkohallitus päättää ensin vuodelle tietyt kolehtikohteet tietyille pyhille ja sen jälkeen tuomiokapituli päättää tietyt kolehtikohteet tietyille pyhille ja lopuille pyhille seurakunnan seurakuntaneuvosto päättää kolehtikohteet.

Valitettavasti lähetyskolehti ei 14.10. ollut Sanansaattajille. Kirkkohallitus oli määrännyt 14.10. kolehdin lähetystyölle jonkin kirkon lähetysjärjestön kautta. Kalevan seurakunnan seurakuntaneuvosto päätti keväällä 2012, että lähetysjärjestö on Suomen Lähetysseura. Vasta myöhemmin vahvistui Juha Auvisen vierailu Kalevan seurakuntaan ja saarna messussa 14.10. sekä lähetystilaisuuden järjestäminen messun jälkeen.

14.10. messun jälkeen kahveilla ennen lähetystilaisuutta oli mahdollista antaa vapaaehtoinen kahviraha Medialähetys Sanansaattajille. Näin lähetyspyhänä kaksi lähetysjärjestöä sai kolehdin.

Medialähetys Sanansaattajien medialähetysjohtaja pastori Juha Auvinen on hyvä saarnaaja ja on hienoa, että hän tuli 14.10. saarnaamaan Kalevan kirkkoon sekä osallistumaan lähetystilaisuuteen messun jälkeen. Kalevan seurakunnalla on hyvä yhteys Sanansaattajiin ja olemme tehneet ja teemme monipuolista yhteistyötä. Kalevan seurakunnan nimikkokohteena on Medialähetys Sanansaattajien arabiankielinen mediatyö.

Kalevan seurakunnalla on hyvä yhteys kirkkomme lähetysjärjestöihin ja teemme yhteistyötä lähetysjärjestöjen kanssa. Lähetystyö on seurakunnan perustehtävä ja kutsumus. Lähetystuki jakautuu Kalevan seurakunnalta eri lähetysjärjestöille.

Ensisijainen toive on aina kerätä kolehti vierailijan edustamalle taholle, mutta jos se ei onnistu messussa niin usein esim. kahvikolehtina. Kalevan seurakunnan lähetystyölle, nimikkoläheteille ja -kohteille, kerätään vuoden aikana muutama kolehti Kalevan seurakunnan seurakuntaneuvoston päätöksellä.

Siunattua syksyä,

Yst.terv. Salla Häkkinen
vt. kirkkoherra
Kalevan seurakunta

Seurakuntien monikulttuurinen toiminta

23.10.2012

Haluaisin tietää miksi kirkko on lähtenyt niin suurella voimalla mukaan kristillistä kulttuuria, hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavaan monikulttuurihullutukseen?
Kyseinen ideologia on vaarallisuudeltaan ja tuhoisuudeltaan lähinnä kommunismiin ja natsismiin verrattava asia ja on viemässä Eurooppaa kovaa vauhtia kohti islamistista intifadaa sekä matalan intensiteetin sisällissotien jatkumoa. Silti kirkko tukee, palvoo ja lähes pyhittää moista islamismin ja yhteiskunnallisen epävakauden levittämistä sekä suodaan että monien alajärjestöjensä kautta. Miksi?


Vastaus:
Kiitos yhteydenotostasi ja kysymyksestäsi.  Siitä oli osin hieman vaikea yksilöidä, mitä mahdoit tarkoittaa ”monikulttuurihullutuksella”.  Lähtökohtaisesti kirkko on maailmanlaajuinen ja monikulttuurinen, ts. kirkon sisällä on eri kansoihin ja kulttuureihin kuuluvia kristittyjä ja kirkon julistama evankeliumi on tarkoitettu kaikille kansoille.

 

Monikulttuurinen työ Suomen ev.lut. kirkossa ja Tampereen seurakunnissa kohdistuu ensinnäkin maahamme muuttaneisiin ja muuttaviin kristittyihin, jotka tulevat eri kulttuureista.  Yhtenä osana tätä työtä on mm. ylläpitämämme kansainvälinen jumalanpalvelusyhteisö, joka järjestää viikoittain englanninkielisiä jumalanpalveluksia Tampereen Vanhassa kirkossa. Seurakunnissamme järjestetään myös monenlaista muuta toimintaa eri kirkkokunnista ja kulttuureista tuleville kristityille.

 

Kysymyksessäsi käytät myös ilmaisua ”islamismi”, jolla viittaat ilmeisesti kirkon toimintaan muslimien parissa.  Kirkon perustehtävä on julistaa evankeliumia kaikille kansoille ja tätä on perinteisesti tehty lähetystyönä eri puolilla maailmaa. Nykyisin ”lähetyskenttä” on kuitenkin ihmisten lisääntyneen liikkuvuuden myötä tullut meidän keskellemme siten, että maahamme muuttaa eri perustein jatkuvasti myös muita kuin kristittyjä.  Perustehtävänsä mukaisesti kirkko pyrkii viemään evankeliumin sanoman myös näiden ihmisten ulottuville.

Tämä ei tarkoita ihmisten ”käännyttämistä”, vaan kirkon sanoman ja toiminnan tunnetuksi tekemistä kaikille maahanmuuttajille. 

 

Jeesuksen opetuksen mukaisesti näemme jokaisen ihmisen kansallisuudesta, uskonnosta, kulttuurisesta taustasta tai mistä muusta erottavasta tekijästä riippumatta lähimmäisenämme. Jeesus opetti kohtelemaan myös muukalaista lähimmäisenä ja siksi kirkon tehtävänä on antaa henkistä, hengellistä ja joissain tapauksissa myös taloudellista apua niille, jotka sitä tarvitsevat.  Tällä tavoin kirkko julistaa evankeliumia siten kuin Jeesus opetti Matteuksen evankeliumin 25 luvussa, jossa hän sanoo: ”Minkä olette tehnyt/jättänyt tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette tehneet/jättäneet tekemättä minulle” (Jakeet 40 ja 45 yhdistettynä).

 

Ilkka Hjerppe
Yhteiskunnallisen työn johtaja, vs. diakoniajohtaja

Seurakuntauudistuksen sivut

19.10.2012

Kysymys:

Huomasin, että UUDISTUS-sivut on poistettu. Mistä se kertoo? TAVOITTEENA PALVELLA HYVIN ei onnistu, jos ei edes tiedetä missä mennään ja minne. Viime vuosikymmenen palveluhankkeina luetellaan diakonian hankkeita. Mitä seurakunnissa on tavoitteena?

 

Vastaus:

Seurakuntauudistuksen sivuja ei suinkaan ole poistettu, vaan ne on toistaiseksi siirretty Seurakuntayhtymä-otsikon alle. Kieltämättä tämä saattaa johtaa käyttäjiä harhaan. Uutisoimme kyllä uudistukseen liittyvistä asioista sitä mukaa, kun asiat etenevät, ja nostamme myös hankkeen oman osion paremmin esille, jos aihetta on.

Linkki Uudistus-sivuille

Kynttilälyhdyt hautausmaalla

2.5.2012

Palaute:

Kävin pitkästä aikaa lapseni haudalla.  Haudalta oli viety pois lasinen kynttilälyhty.  Miksi?  Olen vienyt sen aina seuraavana talvena sinne uudestaan ja siihen useasti vienyt uuden kynttilän.  Ymmärrän, että muoviset lyhdyt kerätään pois, mutta miksi lasiset?  Lapseni hauta ei ole seurakunnan hoidossa eli hoidan itse sinne kukat ym.  Myöskään talvisin sinne ei mielestäni ole muilla asiaa.

 

Vastaus:

Ensimmäinen siivouskerta keväällä käsittää kaikki haudat. Omaisille on kerrottu ilmoitustauluilla, että talven aikana tuodut kynttilälyhdyt ym. tavarat olisi vietävä pois ennen 28.4.2012, jolloin kevätsiivous alkaa. Tämä toistuu vuosittain. Kokemuksesta tiedämme, että jollemme poistaisi näitä talvella tuotuja lyhtyjä haudoilta, olisivat ne hyvin monella haudalla vielä syksylläkin. Hautausmaan yleisen siisteyden vuoksi joudumme tekemään keväällä aluksi "suursiivouksen". Pahoittelen aiheuttamaamme mielipahaa.

 

Jyrki Lehtonen

hautaustoimen päällikkö