Teiskon kirkko

Avoinna toiminnan mukaan.

Vahtimestari Eila Pajula p. 050 323 6776.

Osoite: Teiskon kirkkotie 114, 34260 Terälahti
Puhelin: 050 323 6776
Tilan koko: 700 henkilöä

Varaa tila
Tila on varattavissa numerosta (03) 219 0705.

kartta

Teiskon kirkko on tunnetun kirkonrakentaja Matti Åkerblomin huomattavin saavutus Tampereella. Kirkko on järjestyksessään Teiskon seurakunnan kolmas kirkko. Kirkko valmistui 1788, mutta se vihittiin ja otettiin käyttöön jo rakennusvaiheen aikana, elokuussa 1787, silloisen kirkon heikon kunnon vuoksi. Kellotapuli valmistui kymmenen vuotta myöhemmin.


Pohjamuodoltaan kirkko on risti, jonka sisäkulmat ovat viistetyt. Puurakenteisen kirkon monista korjauksista sen yleisilmeeseen ovat eniten vaikuttaneet ikkunoiden koon ja muodon muutostyöt vuonna1842 sekä sisätilojen korjaustyöt vuonna 1906.


Teiskon liityttyä Tampereen seurakuntayhtymään vuonna 1972 kaupunkiseurakunnat täydentyivät perinteisellä maaseutuseurakunnalla. Kirkon sijainti Kirkkojärven rannalla hautausmaan ympäröimänä muodostaa ehjän kokonaisuuden juhlavana näyttönä kansanomaisesta arkkitehtuurista ja tasasuhtaisena kasvaneesta suomalaisesta kulttuurimaisemasta.


Panoraamakuva kirkosta


Tutustu kirkkoon virtuaalikierroksella  Virtual Tampere -palvelussa.

Uudet hankinnat

Sakastin yhteyteen rakennettiin pieni toimituskappeli peruskorjauksessa 1960. Kirkko ja tapuli ovat paanukatteiset. 1900-luvun alussa ristikeskuksen ylle on lisätty aurinkoristi, rengastettu risti. Kirkon jokaisen sakaran ulkoharjaa täydentävät pienemmät rengasristit. Uusitut kirkonkellot on hankittu 1981 Hollannista. Vuonna 1884 valmistettujen urkujen tilalle hankittiin 1981 espoolaisen urkurakentamo Veikko Virtasen rakentamat uudet mekaaniset 20-äänikertaiset urut.

Maalaukset

Teiskon edellisen kirkon saarnatuoli, joka on peräisin 1600-luvun puolivälistä, on esillä kirkossa.

Saarnatuolin kaiteeseen maalatut evankelistojen kuvat on maalannut Pehr Sundberg. Gabriel Sveidel on maalannut alttaritaulun molemmin puolin seinälle sijoitetut taulut Paimenten kumarrus ja Taivaaseen astuminen sekä sakastin seinällä olevan maalauksen Ristiinnaulittu.

 

Alttaritaulu

Alttaritaulun on 1801-02 maalannut Pehr Sundberg, alun perin kaksiosaisena. Yläosa esittää Vapahtajaa Getsemanessa ja alaosa Pyhää Ehtoollista; alaosa on nykyisin sakastin seinällä.


Pehr Sundberg
Vapahtaja Getsemanessa
1801-1802
öljy kankaalle 

Kaappikello ja vaivaisukko

Kirkossa on esillä lahjoituksena takaisin saatu kaappikello, jonka koneisto ja kellotaulu ovat ilmajokelaisen Efraim Könnin tekemät. Kello oli 1840-luvulla huutokaupassa myyty Kulkkilan taloon.
Kirkon ulkoseinässä on tallella tämän ajan kirkoille tyypillinen vaivaisukko. Vanhojen 1800-luvulta peräisin olevien messukasukoiden lisäksi on viime vuosikymmeninä hankittu erilaisia kirkkotekstiileitä, täydennetty liturgisten värien sarjaa.