Kotikirkko kulkee ihmisen sydämessä

– Seurakunnan päättäjien unelmana oli rakentaa helposti saavutettava kotikirkko, jonka suojista löytyisi kaikille tilaa. Tämä tavoite on edelleen ajankohtainen, sillä elämme jälleen perheiden Viinikassa. Noin 40 prosenttia Viinikan seurakunnan jäsenistä on alle 30-vuotiaita, miettii Viinikan kirkkoherra Jussi Mäkinen Viinikan kirkon 80-vuotisjuhlan kynnyksellä.

Viinikan kirkko sisä


Viinikan kirkko valmistui toukokuussa 1932. Kirkkoherra Mäkinen on viime päivinä yrittänyt kuvitella, miltä sen ajan seurakuntapäättäjistä on tuntunut ja millaisessa maailmassa he ovat eläneet. 

– Päättäjiltä on vaadittu paljon rohkeutta, sillä aikaan liittyi paljon jännitteitä ja kahtiajakautumista.


Vuoden 1918 traagiset tapahtumat Tampereella olivat vielä ihmisten tuoreessa muistissa. Uskonvapauslaki vuonna 1923 aiheutti polarisoitumista väestössä. Viinikkaan syntyi kaupungin ensimmäinen lähiö ja siitä muodostui työväen kaupunginosa 1900-luvun alussa.  Lama koetteli Suomea taloudellisesti 1930-luvulla.

– Samoihin aikoihin Suomessa alkoi myös vaikuttaa pohjoismainen nuorkirkollinen liike, joka tuli Tanskan kautta Suomeen. Se innosti tamperelaisia seurakunta-aktiiveja uuden kirkon suunnitteluun ja rakentamiseen, kertoo Mäkinen. 

Arkikirkko palveli kaikenikäisiä

Liikkeen kannattajien työnäkynä oli rakentaa Viinikkaan kirkko, jossa olisi kaikille tilaa ja jonka suojissa nuoret voisivat harrastaa sekä osallistua kerhoihin ja pyhäkouluun. Yksi liikkeen puuhamiehistä oli Jaakko Gummerus, joka toimi Tampereen piispana vuosina 1923–1933.

Hän nimitti kirkkoa arkikirkoksi, koska se oli ensimmäinen suomalainen kirkkorakennus, jossa saman katon alle yhdistettiin kirkkosali, nuorten kerhotilat ja työntekijöiden asuntoja. Viinikan kirkon valmistumista pidetäänkin kirkollisen nuorisotyön voimistumisen aikana Tampereella.

urut
Viinikan kirkon urut.

– Kirkon suunnittelijoiksi ja taiteilijoiksi valittiin ennakkoluulottomasti nuoria aikuisia. Vaikka suunnittelussa oli modernia tulkintaa, kirkko on samalla vertauskuviltaan hyvin hengellinen ja Kristus-keskeinen. Toisaalta kirkko on arkinen, toisaalta symbolinen ja liturginen. Arki ja pyhä ovat vuorovaikutuksessa keskenään


kattomaalaus
Kattomaalaus
Kirkon Kristus-keskeisyys kertoo Mäkisen mukaan siitä, että Viinikan kirkko oli sovituksen symboli haavoittuneessa ja ristiriitojen repimässä kaupungissa.

– Toivon, että kirkko edelleen levittäisi samaa sovinnon sanomaa ja valaisi ihmisiin rohkeutta nykyajan haasteissa, muutoksissa ja turvattomuuden keskellä.      

Lähikirkko on henkinen asia  

Viinikan kirkko on edelleen perheiden talo ja läsnäolon kirkko Viinikan seudun asukkaille. Se toimii yhteistyössä ihmisten arjessa alueen muiden toimijoiden kuten koulujen kanssa.

– Nykypäivän suuri muuttoliike asettaa seurakunnille suuren haasteen. On kysyttävä, ketkä lopulta ovat nykypäivän viinikkalaisia. Olemme tulleet uuteen tilanteeseen, jossa hallinto ja seurakuntien rajat eivät enää merkitse ihmisille niin paljon kuin aikaisemmin, pohtii kirkkoherra.

Mäkisen mukaan kirkon läsnäolo merkitsee ihmisille turvaa ja pysyvyyttä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Seurakunnan jäsenyys ja lähikirkko voivat kuitenkin nykyisin olla henkistä sitoutumista. Paikallisuus on yksi osa seurakuntaidentiteetin kokemista.

– Ihminen voi kantaa mukanaan useita kotikirkkoja ja seurakunnan yhteisöjä, jotka ovat hänelle hengellisesti tärkeitä elämän matkan varrelta, miettii Jussi Mäkinen. 

Kirsi Airikka

Lue lisää Viinikan kirkon arkkitehtuurista.