Siirry sisältöön
Rekisteröidy

Virsi nyt! -festivaali 20.10.–1.12.2024 Tuomiokirkkoseurakunnassa 

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun ensimmäinen luterilainen virsikirja, Etlich Cristlich lider, niin kutsuttu Achtliederbuch, julkaistiin (tammikuussa 1524).

Juhlimme virren merkkivuotta ja luterilaisen kirkon virsiperinnettä Tuomiokirkkoseurakunnassa Virsi nyt! -festivaalilla. Festivaali alkaa reformaation päivänä eli uskonpuhdistuksen muistopäivänä 20. lokakuuta  Virsimessulla Aleksanterin kirkossa ja päättyy ensimmäisen adventin Hoosianna! -konserttiin 1. joulukuuta Tuomiokirkossa.


Virsivihkonen oli menestys

Martti Lutherin ja Paul Speratuksen julkaisema kahdeksan virren vihkonen oli menestys. Stä laulettiin hyvin nopeasti laajasti ympäri Eurooppaa, ja niinpä jo heti samana vuonna julkaistiin toinenkin ”virsikirja”, Ehrfurt Enchiridion, jossa oli 26 virttä. 

Laulukokoelman painoksessa vuodelta 1525, sen esipuheessa, Luther lausuu laulujen merkityksestä kristillisessä seurakunnassa: ”Se että meidän on hyvä ja mieluinen Jumalalle laulaa hengellisiä lauluja, on mielestäni totuus, josta yksikään kristitty ei voi olla tietämätön; sillä ei ainoastaan ​​Vanhan testamentin profeettojen ja kuninkaiden esimerkki (jotka ylistivät Jumalaa laululla ja musiikilla, runoilla ja kaikenlaisilla kielisoittimilla), vaan myös koko kristikunnan samanlainen käytäntö on alusta alkaen, erityisesti psalmien suhteen, hyvin tiedossa: niin, pyhä Paavali määrää myös saman (1. Kor. 14.) ja käskee kolossalaisia ​​kolmannessa luvussa laulamaan hengellisiä lauluja ja psalmeja sydämestä Herralle, jotta sen sanaa, Jumalaa ja kristillistä oppia edistetään ja harjoitetaan kaikin tavoin.”

Lutherin virret ovat kuin saarnoja

Näiden ensimmäisen Lutherin laulukokoelmien merkitys oli suuri, sillä ne viitoittivat tietä omalla kielellä lauletuille virsille ja sen myötä ylipäätään uskon ilmaisun omakohtaisuudelle. Nykyisessä suomenkielisessä virsikirjassa on edelleen 13 Lutherin virttä – yleisesti niistä voi sanoa, että ne ovat kuin saarnoja. Lutherin tarkoituksensa olikin, että saarnat opettavat selkokielellä elämän tärkeintä asiaa, uskoa ja Jumalan pohjatonta armoa langennutta ihmistä kohtaan. "Ei tuomita nyt laki saa, kun Kristus meidät armahtaa ja armo synnit peittää." (Virsi 262:4)

Virsi elää ajassa!

Luther tuskin aavisti, että vielä viidensadan vuoden jälkeen hänen virtensä palvelevat seurakuntalaisia eri puolella maailmaa. Uusia virsiä syntyy uudenlaisiin tarpeisiin – tästä hyvä esimerkki on suomalaisen virsikirjan lisävihko, joka julkaistiin vuonna 2015. 

Sen esipuheessa todetaan näin: ”Virsi on yhteislaulu. Lisävihko rohkaisee ottamaan tästä vielä yhden askeleen eteenpäin kohti yhteisöllistä laulua. Virsilaulu ei ole vain yksilön hengelliseen elämään keskittyvää virsikirjan lukemista, vaan ensisijaisesti yhteistä olemista Jumalan edessä, hengittämistä ja vuoropuhelua toinen toistemme kanssa.”


Virsi nyt! -festivaalin ohjelma: 

  • su 20.10. klo 10 Oi iloitkaa te kristityt – Reformaation päivän virsimessu Aleksanterin kirkossa. Vierailijana messussa sekä kirkkokahveilla Hymnologian ja liturgiikan seurasta Lasse Mäki sekä Aija-Leena Ranta

Tuomiokirkko

  • Tuomiokirkko
    Tuomiokirkko
  • Alttaritaulu: Ylösnousemus, Magnus Enckell
    Alttaritaulu: Ylösnousemus, Magnus Enckell
  • Tuomiokirkko kirkkosali 3
    Tuomiokirkko kirkkosali 3
  • Tuomiokirkko alasali 2
    Tuomiokirkko alasali 2
  • Tuomiokirkko
  • Alttaritaulu: Ylösnousemus, Magnus Enckell
  • Tuomiokirkko kirkkosali 3
  • Tuomiokirkko alasali 2

Avoinna joka päivä klo 11—17.

Osoite: Tuomiokirkonkatu 3b, 33100 Tampere
Puhelin: 040 804 8765
Tilan koko: 1850 henkilöä

  • Induktiosilmukka kirkkosalissa

  • Kirkkosali ja katutason tilat ovat esteettömiä.

  • Esteetön sisäänkäynti Rautatienkadulta. Luiska käytettävissä tilaisuuksien aikana ja tarvittaessa.

  • Esteetön wc sijaitsee kirkkosalin takaosassa, vasemmalla puolella pääovelta katsottuna. Koko n. 1,7 x 1,7 m.

  • Pistekirjoitusvirsikirjan saa henkilökunnalta.
  • Isotekstiset virsikirjoja on telineissä kaikilla ovilla

Varaa tila
Tila on varattavissa numerosta (03) 219 0705.

Liikuntarajoitteiset Liikuntarajoitteiset Kuulokojeet Kuulokojeet Inva WC Inva WC Pistekirjoitus Pistekirjoitus

Tuomiokirkkoseurakunnan kolmesta kirkosta keskeisin on Jussinkylään, Kyttälän puolelle koskea 1902-1907 rakennettu Johanneksen kirkko. Sen nimi muuttui Tuomiokirkoksi, kun Tampereesta 1923 tuli piispankaupunki. Teollistuva Tampere kasvoi ja vaurastui 1850-­luvulta alkaen. Tammerkosken rannalla sijaitsevien tehtaiden läheisyyteen muodostunut Kyttälän työläis­esikaupunkialue liitettiin Tampereen kaupunkiin 1877. Asemakaavattoman esikaupunkialueen uudistaminen alkoi ja Kyttälään muuttivat kauppiaat, käsityöläiset ja virkamiehet.

Vanha kirkko (1824), Finlaysonin kirkko (1879) ja Aleksanterin kirkko (1881) sijaitsivat kosken länsipuolella. Uudelle itä­puolen kirkolle oli tarve, sillä kantakaupungin kirkko täyttyi pyhäisin myös kyttäläläisistä. Kirkon suunnittelukilpailu julistettiin 1899 ja sen voitti Lars Sonck (1870–1956). Yksi suunnittelun ansioista on Johanneksen kirkon sopiminen ympäristöönsä. Kirkon rakennustyö alkoi hätäaputyönä. Taloudellinen tilanne oli katovuosista johtuen huono ja valtakuntaa kuohuttivat kenraali­kuvernööri Nikolai Bobrikovin venäläistämistoimet.

Tampereen tuomiokirkko on Suomen kansallisromantiikan merkittävimpiä edustajia ja yksi arkkitehti Sonckin tärkeimmistä töistä. Kevytrakenteiset tornit ovat tyyliltään uusgoottilaisia, mutta niissä on yksityiskohtaisia jugendpiirteitä. Kirkko on rakennettu luonnonkivestä. Julkisivujen ja sisätilojen ornamentiikan suunnitteli arkkitehti Valter Jung (1879–1946). Sisätiloissa jugendin koristeleikkauksia on pylväissä, saarnatuolissa ja penkeissä. Johanneksen kirkosta tuli Tuomiokirkko, kun Tampereelle saatiin piispanistuin 1923.

Tampereen tuomiokirkko on yhtenäistaideteos

Tampereen tuomiokirkko nähdään kokonaisuutena, jonka rakensivat ammattimiehet ja -naiset. Tamperelaiset lapset ja aikuiset olivat malleina kirkon maalauksissa.

Taidemaalarit Hugo Simberg (1873–1917) ja Magnus Enckell (1870–1925) toteuttivat Tampereen tuomiokirkon sisätilojen koristelutyön. Alttari- ja holvimaalaukset toteutettiin fresko- ja seccomaalauksina. Taiteilijat valitsivat teostensa aiheet ja tekniikan itsenäisesti. Rohkeat ja yllättävät ratkaisut, kuten käärme kattoholvissa ja alastomat köynnöspojat, herättivät laajaa aikalaiskeskustelua.

Alttaritaulu

Magnus Enckell
Ylösnousemus
1907
fresko

Maalaukset

Holvin maalaukset

Simberg maalasi kirkkosalin pääholvin laelle nahkasiipisen käärmeen. Pienten siipien vyöhyke, ikään kuin enkelivartio, ympäröi käärmettä ja vangitsee sen tiiviiseen kehäänsä. Käärme on synnin vertauskuva.

Elämänköynnös

Simberg sommitteli teräväpiikkisen orjantappuran kiertämään lehterin reunusta. Elämänköynnöstä kantaa 12 alastonta poikaa. Lapset on tulkittu Jeesuksen opetuslasten vertauskuvaksi.

Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha

Simberg on toteuttanut Haavoittunut enkeli- ja Kuoleman puutarha -teoksista useita toisintoja eri tekniikoilla. Tuomiokirkon Haavoittunut enkeli -freskomaalaus sijaitsee etelälehterin päätyseinässä. Tehtaanpiipuista voi huomata maalauksen sijoittuvan Tampereelle. Haavoittunut enkeli on Suomen rakastetuimpia taideteoksia. Kuoleman puutarha sijaitsee pohjoislehterin alapuolella, lähellä saarnastuolia. Kuolema esitetään hienotunteisena hahmona, joka hoitaa hellästi sadunomaisia kasvejaan.

Raamatun aiheet elävät värilasi-ikkunoissa

Simberg suunnitteli lasimaalaukset pyöröikkunoihin ja kansallisromantiikalle tyypillisiin tylppäkaarisiin ikkunoihin. Pieniä värilasi-ikkunoita sijaitsee myös kirkkosalissa, sakaristossa ja eteisissä.

Kirkon muu sisustus,  ja ehtoollisastiat

Simbergin suunnittelemaa saarnatuolia peittää orjantappuramainen verkkokuvio, jossa on valkoisia siipiä. Pylväitä kirkkosalissa on mahdollisimman vähän, jotta saarnatuoli näkyy ja saarna kuuluu esteettömästi. Holvin riippuvat valaisimet ovat oletettavasti Simbergin suunnittelemia. Kirkon pylväs-, seinä- ja kattovalaisimien metallipinta on kuparinpakotustyötä. Alttaripöydän ristinmuotoiset kuparivalaisimet ovat hopeoituja ja niissä valoa antavat sekä sähkölamput että kynttilät.

Taidetakoja, koristetaiteilija Eric O. W. Ehrström (1881–1934) on suunnitellut kirkon hopeiset ehtoollisastiat.

Kirkkotekstiilit

Liturgisia värejä toistavat kirkkotekstiilit on suunnitellut tekstiilitaiteilija, professori Päikki Priha. Ne valmistuivat Tuomiokirkon 100-vuotisjuhlavuonna 2007.

Urut

Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli kirkon alkuperäisten, 50-ääni­kertaisen urkujen julkisivun. Urut laajennettiin 68-äänikertaisiksi vuosina 1928–1929, 23-äänikertaiset barokkiurut pohjoislehterille asennettiin 1981.

Kellotapuli

Tuomiokirkon kolme pronssikelloa valettiin saksalaisessa Franz Schillingin valimossa. Kellot sijaitsevat 64 metriä korkeassa päätornissa. Ne muodostavat yhdessä H-duurin kolmisoinnun: h, dis, fis.

Kirkon alasali muutettiin toimituskappeliksi 1960. Kirkkoa on perus­korjattu 1980-luvun alussa ja 2006–2007.

Kansainvälisesti ja kansallisesti kiinnostava kirkko

Tuomio­kirkkoseurakunnan pääkirkko on kaupungin, hiippakunnan ja valtakunnallisten jumalanpalvelusten ja kirkkojuhlien paikka. Istuma­paikkoja on noin 1850. Kirkossa järjestetään konsertteja ja se on Tampereen suosituimpia vihkikirkkoja. Vuoden 2012 kesäkuukausina Tuomiokirkkoon tutustui 19 000 matkailijaa.

Lisätietoja

Tuomiokirkon kunnostus

Tampereen tuomiokirkon korjaustyöt valmistuivat perjantaina 13.7.2007. Lähes kaksi ja puoli vuotta kestäneet korjaustyöt aloitettiin helmikuussa 2005. Töiden oli määrä valmistua marraskuun 2007 loppuun mennessä.

Korjaustöissä kunnostettiin muun muassa kirkon julkisivut, joista irrotettiin 27 000 graniittista verhouskiveä ja kiinnitettiin ne takaisin entisille paikoilleen. Määrä on noin kolme neljäsosaa julkisivukivien kokonaismäärästä. Tiilirakenteiset taustaseinät kuivatettiin. Kivien rapautunut taustalaasti uusittiin. Kivien ja taustaseinien väliin asennettiin tuuletuskanavat, jotta seinät pysyvät jatkossa kuivina.

Lisäksi kunnostettiin muun muassa vesikatot, ikkunat lyijylasitöineen, ulko-ovet, pihat, portaat sekä aidat. Perustukset salaojitettiin, kellarikerroksen ulkoseinät vesieristettiin ja piha-alueille rakennettiin sadevesien poistojärjestelmä. Kirkkosalin ja alasalin ilmastointia parannettiin sekä tehtiin muita taloteknisiä parannuksia. Kirkkoon asennettiin julkisivuvalaistus. Myös urut puhdistettiin. Kirkko oli käytössä korjaustöiden aikana.

Korjaustyöt tulivat maksamaan noin 7,7 miljoonaa euroa, mikä oli hiukan budjetoitua enemmän. Lisäkulut johtuivat muun muassa ylimääräisistä töistä, esimerkiksi julkisivukiviä jouduttiin irrottamaan ja uudelleen kiinnittämään puolet ennakoitua enemmän.

Korjaustyön kustansi kokonaisuudessaan Tampereen ev. lut. seurakuntayhtymä. Avustuksia korjaustöihin ei saatu. Pääurakoitsijana oli Iittalan Kivijaloste Oy ja pääsuunnittelijana Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy.

  • Induktiosilmukka kirkkosalissa

  • Kirkkosali ja katutason tilat ovat esteettömiä.

  • Esteetön sisäänkäynti Rautatienkadulta. Luiska käytettävissä tilaisuuksien aikana ja tarvittaessa.

  • Esteetön wc sijaitsee kirkkosalin takaosassa, vasemmalla puolella pääovelta katsottuna. Koko n. 1,7 x 1,7 m.

  • Pistekirjoitusvirsikirjan saa henkilökunnalta.
  • Isotekstiset virsikirjoja on telineissä kaikilla ovilla

« Takaisin
« Takaisin listaan