Viikon sana
1.Moos 28:13-14
Yhtäkkiä Herra seisoi hänen luonaan ja sanoi: "Minä olen Herra, sinun isäsi Abrahamin Jumala ja Iisakin Jumala. Tämän maan, jonka päällä sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi. Sinun jälkeläisiäsi on oleva yhtä paljon kuin maan tomua, ja sinä levittäydyt länteen ja itään, pohjoiseen ja etelään. Sinussa ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki maan sukukunnat.
Tämä oli ensimmäinen Jumalan lupaus Jaakobille, mutta kahdeksas Aabrahamin suvulle.
Olisi luullut, että Jaakob olisi ottanut tämän siunauksen nöyrästi vastaan, mutta tyylilleen uskollisena hänen piti ryhtyä “asettelemaan villoja” sanomalla, että JOS Herra tekee tämän ja tämän, niin sitten hän on oleva minun Jumalani! Jaakobin muutos tapahtui vasta hänen painittuaan Jumalan kanssa (1.Moos. 32:23-31).
29:1 Alkukielen käännös on “jatkoi matkaansa keveästi”, vaikka matkaa oli vajaa 1000 km Nahoriin, Aabrahamin veljen perustamaan kaupunkiin, joka oli Harranin eteläpuolella ja jossa Laaban asui. Matka kesti useita viikkoja , riippuen miten sandaalit kestivät ja löytyikö matkalta vettä.
Sitten on erikoinen kohta, kun Jaakob kysyy paimenilta, tunnetteko Laabanin, Nahorin pojan? Laaban nimittäin oli Betuelin poika, eli Nahorin pojanpoika!
Kuitenkin nähtyään Raakelin, löytyi voimia vierittää kivi yksin ja juottaa lammaslauma. Sitten löytyi rohkeutta myös suudella Raakelia, vaikka Laabanin luo tultuaan kesti kuukauden, ennen kuin rohkeni pyytää Raakelia työpalkakseen, vaikkakin 7 vuoden selibaatilla. Tätähän tietysti tämän päivän “ kaikki minulle heti” sukupolvi ei voi ymmärtää, mutta Jaakobista ne tuntuivat vain muutamilta päiviltä!
Sitten hääjuhlien jälkeisenä aamuna hän heräsi todellisuuteen, millaiseen “kelmisukuun hän kuului, kun aamulla vierestä löytyi “sameasilmäinen” Leea! Ei auttanut muu, kuin suostua uuteen 7 vuoden “kontrahtiin”, vaikka onneksi sai kuitenkin Raakelin viereensä telttaan.
Tästä eteenpäin Jaakob eli kuin “pula-ajan sulttaani”, kun ei koskaan tiennyt kenet illalla sängystään löytäisi! Poikia kuitenkin siunaantui 11 tasaisesti tämän yli vuosikymmenen aikana. Näin alkoi Israelin patriarkkojen historia.
Sitten kun Jaakob halusi 14 vuoden jälkeen lähteä kotipuoleen, niin “kelmi Laaban” ei halunnut päästää häntä, ei niinkään tyttäriensä takia, vaan siksi, että hän oli vaurastunut Jaakobin myötä. Tehtiin siis sopimus, että Jaakob jäisi vielä, mutta saisi kerätä omaa omaisuutta erikoisella sopimuksella.
Jaakobin “keppikonsteista” voi olla mitä mieltä tahansa, mutta Jumala siunasi Jaakobia, niin että hänestä tuli hyvin rikas, mutta tosiasiat selviävät seuraavassa luvussa.
Mitä meidän nyt pitäisi muistaa näistä luvuista? Omassa elämässämme voimme nähdä näitä ”tikapuita”, jotka kuvaavat sitä ainoaa tietä Jumalan luo Jeesuksen kautta.
Seppo Nikkanen