Viikon sana
2. Kor. 1:4
Hän lohduttaa meitä kaikissa ahdistuksissamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka ovat kaikenlaisissa ahdistuksissa.
Miksi hyvä Jumala sallii ahdistuksia? Vastaus löytyy Raamatun alusta: esivanhempamme Aadam ja Eeva nousivat tietoiseen kapinaan Luojaansa vastaan. Vihollinen petti heidät ja Pyhä Jumala ei voinut muuta kuin toteuttaa sen mistä oli esivanhempiamme etukäteen vakavasti varoittanut. Ihminen on siis kaiken pahuuden ja ahdistuksen alkuperä – ei Jumala.
Suuri osa meistä suomalaisista tuskin täysin tajuaa, millaisissa ahdistuksissa alkuseurakunta oli – ja jossa suuri osaa todellista kristikuntaa on tänä päivänä eri puolilla maailmaa. Jeesuksen seuraaminen maksoi – ja maksaa – monelle kaiken. Omaisuus takavarikoidaan. Perhe, sukulaiset ja ystävät hylkäävät. Kidutus ja epäinhimillinen vankeus vie terveyden ja lopulta henkesi. Tällaisessa viitekehyksessä kestää vain todellinen, aito usko Jeesukseen.
Täällä langenneessa maailmassa kärsimme vainojen lisäksi monenlaisista muistakin ongelmista: ihmissuhteet, terveys, talous, työ – vastoinkäymiset ja ahdistukset voivat olla moninaisia. Rakastava Luojamme voi kuitenkin kääntää kaiken tämän hyväksi. Hyvin usein Hän käyttää meitä kanssaihmisten kohtaamiseen. Esimerkiksi lapsensa menettänyt osaa tarjota vertaistukea johon mikään oppiarvo tai koulutus ei voi täysin varustaa.
Herra Jeesus toimii iankaikkisuusnäkökulmasta käsin, emmekä me voi Häntä täysin ymmärtää.
Saamme kuitenkin luottaa Hänen hyvään tahtoonsa, kunhan annamme Hänen pelastaa itsemme ja
johdattaa ja ohjata meitä tahtonsa mukaan. Tunnetko Sinä jo Jeesuksen?
-Ari Takku