Ef. 3:16

"Rukoilen, että Hän sanomattomassa kirkkaudessaan Hengellään vahvistaisi ja voimistaisi teidän sisäistä olemustanne."

Paavali kirjoittaa efesolaisille kristityille ja rukoilee heidän puolestaan. Samojen ihmisten kanssa hän oli muutama vuosi aikaisemmin viettänyt haikean jäähyväishetken poiketessaan Efesoksen lähellä matkallaan Makedoniasta Jerusalemiin. Apostolien tekojen 20. luku kertoo, miten Paavali jäähyväispuheensa jälkeen yhdessä Efeson vanhimpien kanssa polvistui ja rukoili, ja miten sitten kaikki itkivät ja syleilivät ja suutelivat häntä. Jäähyväisiksi Paavali jätti efesolaiset Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun. Nyt kirjetervehdyksen myötä sama teema jatkui: luottaen Jumalaan Paavali rukoili, että Kristus edelleen asuisi efesolaisten sydämissä ja rakkaus olisi heidän elämänsä perustus ja kasvupohja.
 
Paavali ei ainoastaan rukoile uskon säilymistä, vaan sen vahvistumista - ja jopa Jumalan koko täyteyden omistamista. Onko tässä ylisanoja? Voimmeko oikeasti tulla Jumalan koko täyteyden valtaamiksi? – Reaalimaailmassa emme tähän yllä, sillä pysymme syntisinä ja vajavaisina ihmisinä, mutta uskossa saamme omistaa Jumalan täyteyden Kristuksessa. Tavoitellaanko tässä kristityn tulemista paremmaksi? Ei välttämättä – eikä ainakaan ensisijaisesti. Ennen kaikkea on kyse Kristuksen rakkauden ymmärtämisestä. Vaeltaminen Kristuksen yhteydessä saa kuitenkin aikaan hyviä ja oikeita tekoja, ja salassa saattaa kypsyä Hengen hedelmää. Ovatko kristityt eri tasoisia pyhityksessä ja Hengen täyteydessä? Mahdollisesti – mutta meidän kutsumuksemme ei ole arvioida oman eikä varsinkaan naapurin pyhityksen astetta. Meille riittää se, että kuljemme katse suunnattuna Kristukseen. Naapurille ja koko seurakunnalle rukoilemme hengellistä vahvistumista ja Kristuksen rakkauden tajuamista. Luottavaisesti voimme yhtyä Paavalin ylistykseen: ”Hänelle, joka voi tehdä monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella, olkoon ylistys seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja ikuisesti. Aamen.”

-Jukka Uotila

Palaa otsikoihin