Viikon sana
Ef. 5:4
”Myöskään rivoudet, typerät jutut tai kaksimielisyydet eivät teille sovi, teidän suuhunne sopii kiitos.”
Sopimaton puhe tuo usein vain hetken ilon. Joskus niistä seuraa haavoja, jotka jättävät arpia. Mielen haavat eivät ole näkyviä, mutta arvet voivat kiristää sielua ja ihmissuhteita. Puhe voi olla nokkelaa, oivaltavaa, humoristista ja iloa tuottavaa olematta kuitenkaan rivoa tai typerää. Hyvä huumori on vaikea taiteen laji. Paavali kehottaa filippiläiskirjeessä lukemattomilla tavoilla ja asiayhteyksillä iloitsemaan. Vakava puhe on helppo laji tyyliin: ”Ilmat on mitä on, esivalta tekee vain vääriä päätöksiä, eikä sekään joku osannut sitä taaskaan paremmin.” Kuorrutetaan se vielä vakavalla ilmeellä ja sopiva iloton puheen parsi on valmis. Tarpeeton vakavuus vie ilon elämästä – jopa katkeroittaa sen. Näitä esimerkkejä löytyy lähes jokaisen suvun lähimenneisyydestä. Miten silloin toteutuu Filippiläiskirjeen kehotus: Iloitkaa aina Herrassa! Uuden testamentin pohjimmainen ilo on luonnollisesti evankeliumin ilosanoma murheellisille sydämille.
Mutta kuinka pitää tasapainossa hyvät jutut ja sopimattoman välttäminen. Siinä teema toisellekin hetkelle. Positiiviselle puheenparrelle ja positiiviselle ajattelun pohjavireelle on tilausta. Joskus osuvalla huumorilla voidaan paikata kyvyttömiä mölähdyksiä ja suuria vahinkoja niin maailman johtavien neuvottelupöydissä kuin oman arkemme keskellä.
Jos hyvä huumori ei ole helppoa, niin jakeen loppuhan tarjoaa oivan vaihtoehdon: ”teidän suuhunne sopii kiitos.” Se on kaiken muun lisäksi hyvä vaihtoehto ainaiselle pyytämiselle. Kiitollinen mieli ensinnäkin ymmärtää, että on aihetta kiittää. Lisäksi ehkä mieltää mistä hyvä on tullut ja samalla saavat ajatukset hetken levätä siinä mikä on hyvin.
”Sanon vielä kerran: iloitkaa!”
-Joni Niskanen