Viikon sana
Jaak. 3:10
Samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa olla, veljeni.
Jaakobin kirjeen kolmas luku keskittyy ihmisen puheiden tärkeyteen. Kirjeessä todetaan ja kysytään, onko kukaan täydellinen ihminen puheissaan. Ja kun itse tutkistelemme asiaa, meidän on todettava, että aina jossain kohden hairahdumme puheissamme.
Tämä kohdistuu erityisesti niihin, joille on annettu opetus- ja julistustyö, jossa kielemme on se, joka julistaa Jumalan valtakunnan sanomaa. Se ei saa olla ”korvasyyhyyn” julistamista, vaan pitää olla puhdasta evankeliumin julistamista, jossa jokainen ihminen on Jumalan edessä syntinen ja tarvitsee Jeesuksen täyttämää armotyötä osakseen ilman omia ansioita. Julistajan vastuu on näin ollen erityisen suuri puheistaan.
Matt. 15:11 ”Ei saastuta ihmistä se, mikä menee suusta sisään; vaan mikä suusta käy ulos, se saastuttaa ihmisen.”
Tämäkin jae tuo esiin sen, miten tärkeää on pitää ”vaari” puheistaan itse kunkin. Tähän saamme rukoilla voimaa ja viisautta, mitä sanomisiimme tulee. Sillä jos on kiivautta ja riitaisuutta, siellä on epäjärjestystä ja kaikkinaista pahaa menoa.
Jaak. 3:17 ”Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele.”
Jääkäämme rukoilemaan ja anomaan näitä viisauden tunnuksia
elämäämme. Aamen.
- Markku Huikkola