Viikon sana
Jes. 60:20
Ei sinun aurinkosi enää laske, eikä sinun kuusi vajene, sillä Herra on sinun iankaikkinen valkeutesi, ja päättyneet ovat sinun murheesi päivät.
Aurinko ei laske, kuu ei vähene, murhetta ja kipua ei ole. Tämä ei ole totta elämässämme. Jae kuvaakin toista todellisuutta, jossa emme vielä elä. Se kuvaa, millaista on taivaassa.
Kaikki vajavaisuus, murhe ja kipu ovat tämän elämän ja ajan todellisuutta. Auringon laskeminen ja kuun väheneminen kuvaavat juuri tätä vajavaisuutta. Taivaassa ei ole vajavaisuutta, se on taakse jäänyttä aikaa.
Jae myös kertoo, että täydellinen Jumala on taivaassa kaiken keskipisteenä, elämän valon lähteenä. Jokaisen, joka on taivaassa, tulee alistua tämän todellisuuden alle ja suostua siihen, että Jumala on kaiken keskipiste ja elämän valon lähde.
Olen monesti miettinyt, miksi kaikki eivät pelastu tai miksi ylipäätään ihmisen tarvitsee elää tämä nykyisen maailman aika kaiken murheen ja kivun keskellä? Miksei ihminen voisi suoraan syntyä taivaan iankaikkisuuteen? Joskus olen häivähdyksen omaisesti saanut valaistusta asiaan; Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Jumalan kuvana olemiseen kuuluu valinnan vapaus totella tai olla tottelematta luojaansa. Jumala ei pakota ketään olemaan iankaikkisuutta Hänen yhteydessään. Vaikka Jumala rakastaa jokaista ihmistä ja haluaisi olla häneen yhteydessä iankaikkisesti, Jumalan rakkaus on niin suuri, ettei Jumala pakota ihmistä tähän. Jumala kunnioittaa ihmisen valintaa.
Tämä nykyinen maailman aika on ihmiselle valinnan aikaa. Jeesus on ihmiselle vedenjakaja, jonka suhteen valinta tapahtuu. Jos ihminen kääntää Jeesukselle selkänsä, hän kääntää samalla selkänsä iankaikkisuudelle Jumalan yhteydessä taivaassa. Jos ihminen taasen lähtee elämässään seuraamaan Jeesusta, Jeesus vie ihmisen kerran perille taivaaseen, jossa murhetta ja kipua ei ole.
Mikä on sinun valintasi?
-Jaakko Paasi