Viikon sana
Luuk. 11:10
Sillä jokainen anova saa ja etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan.
Jeesus lupaa tässä jakeessa todella paljon. Se mitä Jeesus lupaa on myös todesta otettavaa. Ihmeellistä on Jeesuksen halu antaa, nimittäin ei meidän ansiomme mukaan vaan hänen rakkautensa mukaan. Jumala haluaa ennen kaikkea, että teemme parannuksen synneistämme ja käännymme Jumalan puoleen ja pyydämme anteeksi. Hän rakastaa meitä ja haluaa olla meidän kanssamme vaikka olisimme epäonnistuneet. Tämä voi olla vaikeaa ymmärtää meille ihmisinä. Jeesus itse antaa tähän selityksensä huomauttamalla, että katsommeko karsaasti sitä, että Jeesus on hyvä. Esimerkkinä Jeesus kertoo viinitarhan työmiehistä , jossa hän antoi viimeksi tulleelle työntekijälle yhtä paljon kuin koko päivän työskenneille. Hänen armonsa on ihmeellinen syntistä ihmistä kohtaan!
Usein esitämme rukouksessa Jumalalle tarpeemme sen mukaan kuin tuntuu ”oikealta”, olemme ”ansainneet” omien onnistumisiemme mukaan. Jumala toki antaa meille monia asioita vaikka emme edes niitä pyydä tai ole ansainneet. Mitä anominen sitten oikeastaan on, niin se on ehkä oman hengellisen köyhyyden tunnistamista. ”Autuaita ovat hengellisesti köyhät.” Tunnistammeko oman hengellisen köyhyytemme? Anomisessa, suhteemme Jumalaan muuttuu itseriittoisuudesta nöyryyteen. Tulemme paikalle, jossa huomaamme, että meillä ei ole mitään ellei sitä anneta lahjana taivaasta. Meidän omistusoikeutemme ja itsekkyytemme vaihtuvat nöyryyteen ja köyhyyteen. Rukous ja anominen palauttaa meidät Isä-lapsi suhteeseen Jumalan kanssa. Niin saamme turvallisin mielin anoa, etsiä ja kolkuttaa ja Isä ottaa nämä kaikki huomioon. Aamen.
- Markku Huikkola