Luuk. 17:19

"Uskosi on pelastanut sinut."

Keskellä Luukkaan evankeliumin 17. lukua esitetään yksi Jeesuksen tekemistä parantamisihmeistä – kertomus kymmenestä spitaalisesta. Tällä kertaa Jeesus ei koskettanut miehiä eikä puhutellut heitä syvällisemmin. Sen sijaan hän kehotti heitä näyttämään itsensä papille, ja matkalla papin luo kaikki kymmenen puhdistuivat.
 
Paraneminen kroonisesta sairaudesta ei ole välttämättä menestystarina. Paraneminen on useimmiten prosessi, josta alkaa pitkä kuntoutuminen ja sopeutuminen sairauden jälkeiseen elämään. Emme tiedä, millainen oli Raamatun kuvaamien miesten tilanne. Oliko heillä työpaikkaa? Oliko heillä perhettä ja yhteisöä, johon palata? Miten työstää syvät haavat, joita hyljeksitty spitaalitautinen oli vuosien varrella saanut? Miten pappi suhtautui heihin? Ja huomasivatko kaikki edes itse, että olivat puhdistuneet?
 
Yksi palasi Jeesuksen luo kiittämään ja ylistämään Jumalaa. Hänelle Jeesus sanoi: ”Uskosi on pelastanut sinut”. Pelastuminen, paraneminen ja syntien anteeksi saaminen liitetään Raamatussa usein yhteen. Kaikissa toimijana on Jumala, ja usko tarttuu tähän. Näin myös Jeesuksen luo palannut mies sai omakohtaisesti todistaa Jeesuksen sanat hetken kuluttua: ”Jumalan valtakunta on teidän keskellänne”. Muut yhdeksän olivat joko kiittämättömiä, tai heillä oli muita syitä olla ylistämättä Jumalaa parantumisestaan. He eivät puhdistumisestaan huolimatta kohdanneet Jumalaa eivätkä siten kokeneet todellista paranemista eikä syntien anteeksi saamista.
 
Raamattupiirissä saa kokea oivalluksia. Sinapinsiemenen verran uskoa voisi luvun jakeen 6 mukaan mahdollistaa silkkiäispuun nousemisen, siirtymisen ja juurtumisen mereen uskovan käskystä. Tämän kohdan usein sivuutamme outona lausahduksena – mitä mieltä olisi tällaisella ”taikatempulla” ja miten tällaisen vuoria tai puita siirtävän uskon harjoittaminen sopisi yhteen sellaisen vakaan luottamuksen kanssa, jonka olemme ymmärtäneet Jumalan tahdon mukaiseksi? Ei todennäköisesti sovikaan! Jeesus vastasi apostolien pyyntöön, joka oli perusteiltaan yhtä outo: ”Anna meille vahvempi usko!” Uskoa ei kuitenkaan arvioida mittatikulla, eikä ihmisen uskon määrä tai vahvuus ole ratkaiseva suhteessa Jumalaan. Uskon kohde on ratkaiseva. Heikko usko ojentautuu Jeesuksen puoleen, joka lahjoittaa pelastuksen, paranemisen ja syntien anteeksi saamisen.

-Jukka Uotila

Palaa otsikoihin