Viikon sana
Luuk. 2:10-11
Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.
Olemme syksyn aikana lukeneet Roomalaiskirjettä. Kirjeessä on jakeita, joissa puhutaan Jumalan valinnoista. Näiden jakeiden äärellä miehet ovat ihmetelleet, miksi hyvä Jumala sallii pahan tapahtuvan? Tämä kysymys onkin hyvin ajankohtainen julman sodan riehuessa Euroopassa.
Perinteinen jouluevankeliumi Luukkaan mukaan ”Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” puhuu myös Jumalan valinnasta. Se on Jumalan valinta, että Hän syntyi maailmaan ihmiseksi ollakseen meille Vapahtaja. Tämän sanoman äärelle meidän tulisi pysähtyä ja ihmetellä, miksi Jumala näin lähestyy ihmistä? Joulun sanoma vain on meille niin tuttu, ettemme edes osaa ihmetellä tätä.
Jo Raamatun ensi lehdiltä, syntiinlankeemuskertomuksesta, voimme lukea, kuinka Aatami pakoili Jumalaa. Tätä samaa pakoilua myös me teemme luonnostamme. Miksi siis Jumala lähestyy ja armossaan kutsuu ihmistä, joka niin kovin usein tekee pahaa? Se ei lopultakaan ole erityinen ihmettelyn aihe, että Jumala sallii pahassa maailmassa tapahtuvan pahaa. Todellinen ihme sen sijaan on joulun ihme, kun Jumala lähestyy ihmistä tahtonaan armahtaa ihminen - ei ihmisen tekojen tai olemuksen tähden, vaan yksin uskosta joulun lapsen, Kristuksen, tähden. Tästä armosta puhuu Roomalaiskirjekin. Tämä on joulun suuri ilosanoma!
Siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa!
-Jaakko Paasi