Matt. 17:8

"Ja kun he nostivat silmänsä, eivät he nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksinään."

Matteuksen evankeliumin luku 17 alkaa kirkastusvuorikokemuksella, kun Jeesus vie Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen korkealle vuorelle yksinäisyyteen. Siellä Jeesuksen muoto muuttui heidän edessään ja hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulivat valkeiksi kuin valo. Samalla heille ilmestyivät Mooses ja Elias, jotka puhuivat Jeesuksen kanssa. Pietari rupesi tässä kohtaa puuhaamaan kolmea majaa. Tämä kuitenkin keskeytyi, kun heidät varjosi valoisa pilvi, josta kuului ääni: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt, kuulkaa häntä.”

Tämä pelästytti opetuslapset niin, että he lankesivat kasvoilleen ja pelästyivät kovin. Tarvittiin Jeesuksen kosketus ja rauhoittelu. Nostettuaan katseensa opetuslapset eivät nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksinään.

Muistamme Mooseksen kasvojen ihon säteilleen, kun hän tuli alas Siinain vuorelta laintaulut käsissään. Tämä ilmestys sai Aaronin ja israelilaiset peläten lähestymään Moosesta. Sitten Pietari tuo omassa kirjeessään oman kirkastusvuorikokemuksensa. Siinä hän korostaa omin silmin nähneensä Jumalan valtasuuruuden, joka antoi Jeesukselle kunnian ja kirkkauden, niin kuin Pietari toteaa ”ylimmältä kirkkaudelta”.

Muistamme myös Jordan-joella Jeesuksen kasteen yhteydessä tapahtuneen taivaista kuullun äänen, joka toisti kirkastusvuorella ollutta sanomaa, että Jeesusta, Jumalan Poikaa kannattaa kuunnella.

Edellä kerrotuista asioista voimme vakuuttua siitä, että Jeesus oli se jo VT:ssä esiin tuotu Messias, joka Jumalan Poikana tulee ottamaan pois maailman synnin. Laki ja profeetat eivät itsessään vielä riittäneet viemään ihmistä taivaaseen, vaan tarvittiin lain ja profeettojen julistukset täyttämään synnitön Vapahtaja, joka yksin pystyi tämän kaiken täyttämään. Virren sanoin: ”Iloitse siis auttajasta, Herran kansa Jumalasta.”

- Markku Huikkola

Palaa otsikoihin