Viikon sana
Matt. 2:11
”Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.”
Raamatun kertomus itämaan tietäjistä on kiehtonut ja askarruttanut ihmisiä vuosisatoja. Keitä olivat nämä tietäjät? Mistä he tulivat? Mikä oli se tähti, joka heitä johdatti? Ehkä emme ole väärässä, jos ajattelemme heidän olleen Babyloniaan jääneiden pakkosiirtolaisten perillisiä. Juutalaisina he tunsivat pyhät kirjoitukset ja odottivat Messiasta tulevaksi. Babyloniassa oli tuohon aikaan myös korkeatasoista tähtitiedettä. Taivaan tähtikuvioilla on ikiajoista asti ollut Jumalan pelastussuunnitelmaan liittyvät nimet. Kertomuksen tietäjät varmaankin näkivät Jeesuksen syntymän aikaan tähtitaivaalla jonkin muutoksen, joka kertoi asiaa ymmärtäville Messiaan syntymästä. Mikä tämä muutos tarkalleen on ollut, jää meille arvoitukseksi.
Sen sijaan, että spekuloimme asioilla, joita Raamattu ei kerro, meidän tulisi pysähtyä sen äärelle, mitä Raamattu meille kertoo itämaan tietäjistä. Matteus kertoo tietäjien sanoneen: ”Missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme.” (j. 2) Tietäjät pitivät asiaa niin tärkeinä, että he keskeyttivät arkiset puuhansa ja lähtivät pitkälle matkalle kohti Juudeaa, jotta he voisivat kumartaa syntynyttä juutalaisten kuningasta ja osoittaa hänelle alamaisuuttaan.
Kumartamisen lisäksi tietäjät antoivat Jeesus-lapselle kallisarvoisia lahjoja. (j. 11) Me saatamme näiden lahjojen kohdalla kiinnittää huomiomme vain niiden kalliiseen rahalliseen arvoon unohtaen, mitä lahjat symboloivat: kulta viittaa Jeesuksen kuninkuuteen, suitsukkeet Jeesuksen ylipapilliseen tehtävään, ja mirha Jeesuksen tulevaan kärsimykseen. Profeetallisesti tietäjät lahjoillaan ennustivat siis tulevaa. Uskon kautta heillä on täytynyt olla jonkinlainen ymmärrys kaikesta tästä. Sama usko sai heidät myös lähtemään kodeistansa pitkälle matkalle kohti Juudean Betlehemiä.
Entä miten me toimimme tänään Jeesuksen edessä? Jatkammeko me arkisia touhujamme niin kuin mitään ei olisi tapahtunut? Vai pysähdymmekö ja tulemme kumartumaan Jeesuksen eteen tunnustaen kaikkea sitä, mitä itämaan tietäjätkin tunnustivat: Jeesuksen kaikkivaltiutta kuninkaana, Jeesuksen ylipapillista asemaa tienä Jumalan yhteyteen, ja Jeesuksen uhrikuolemaa meidän syntiemme tähden?
-Jaakko Paasi