Matt 21:5

Katso, kuninkaasi tulee! Hän tulee luoksesi lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla.

Jeesuksen maallisen elämän viimeiset päivät alkoivat, kun Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Tätä tapahtumaa muistellaan kirkossamme sekä palmusunnuntaina että adventtina.
 
Ison Raamatun tietosanakirjan mukaan aasilla ratsastaminen ei Raamatun historian aikoina ollut mitenkään häpeällistä, ja ylhäisetkin henkilöt ratsastivat aasilla. Hevosen yleistyessä se sai osan aasin tehtävistä. Hevosella ratsastaminen liitettiin erityisesti sotimiseen ja sodassa menestymiseen, sillä ratsuväki sotavaunuineen oli ylivoimainen varustus sodan käynnissä. Salomolla mainitaan olleen talleissaan 1400 sotavaunua ja 12000 hevosta (1 Kun 10:26).
 
Aasilla ratsastaminen oli rauhan vertauskuva. Profeetta Sakarjan kirjan yhdeksännessä luvussa ennustettiin vanhurskaan ja voittoisan Siionin kuninkaan tulevan nöyränä ratsastaen kuninkaallisella ratsullaan, aasilla. Hän julistaa kansoille rauhaa, ja hänen valtansa ulottuu merestä mereen ja aina maan ääriin asti (Sak 9:9-10).
 
Paavali kuvasi Jeesuksen nöyryyttä: Hän luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti (Fil 2:7-8). Mikä vastakohta sille mielikuvalle, mikä meillä on yleensä voittoisasta kuninkaasta! Mikä vastakohta sille mielikuvalle, mikä yleensä uskonnoissa annetaan Jumalalle! Meillä kristityillä on alentunut, kärsivä ja haavoitettu Jumala.
 
Adventti on kirkossa käyntien perusteella suosituimpia kirkkopyhiämme. Toivottavasti se jatkuukin sellaisena, ja myös lapset oppivat yhdessä seurakunnan kanssa laulamaan Hoosianna-hymniä ja ”Tiellä ken vaeltaa, ken aasilla ratsastaa” -laulua. Ja jos hyvin käy, lapset oppivat vielä lisää hyviä adventin ajan virsiä, joissa kerrotaan nöyrästä, voittoisasta kuninkaasta.
 
Ei saavu mahtavasti hän joukoin korskehin,
vaan vastustajat kaikki hän kaataa kuitenkin.
Hän voittaa kärsimällä, on Hengen miekka hällä.
Siunattu olkoon hän, ken meille tuo elämän.

Palaa otsikoihin