Viikon sana
Room. 9:3
Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun sukulaisiani lihan puolesta.
Tässä Paavalin lausumassa näemme hyvin sen, miten paljon hänellä on rakkautta omaa kansaansa kohtaan. Halajamalla hän on halunnut, että oma kansa kääntyisi ottamaan Messiaansa vastaan, mutta ei.
Tästä tulee mieleen tapaus kansan autiomaavaellukselta. Mooses on viipynyt Siinain vuorella kauan ja kansa Aaronin johdolla erehtyy tekemään kultaisen vasikan, jota he palvelevat. Tullessaan alas vuorelta Mooses näkee tämän kaiken ja tulee suuresti murheelliseksi, niin että hän rukoilee, jos Herra antaisi heidän rikoksensa anteeksi, mutta jos ei anna, niin Mooses pyytää pyyhkimään hänen nimensä kirjastaan.
Israelin asema Jumalan pelastussuunnitelmassa on aivan omanlainen. Jumala itse on valinnut kansan ja erottanut sen muista kansoista viemään Jumalan pelastushistoriaa eteenpäin. Vaikka omaisuuskansa kulkee välillä kaukanakin Jumalan tahdosta, niin Jumala ei kuitenkaan kutsumistaan kadu eikä muuta.
Eräs tarina kertoo opettajan ja oppilaan välisestä keskustelusta, kuinka oppilas ihmetteli opettajalle, että miten Jumala saattoikin vihata Esauta näin. Opettaja totesi siihen, että hänellä on myös tässä asiassa ristiriitainen olo, nimittäin opettaja ihmetteli sitä, kuinka Jumala saattoi rakastaa Jaakobia, vaikka hän onkin petturi.
Kaikissa pelastushistorian käänteissä ratkaisevaa on Jumalan oma valinta, tahto ja armahtaminen (ei ihmisen oma tahto). Siinä näkyy Jumalan suuri majesteettisuus, joka vie ihmisen pienelle paikalle, sillä Jumalassa ei ole vääryyttä, Jumalan halu on nimenomaan halu armahtaa ihmistä, kun tämä tulee Herran eteen nöyränä. Aamen.
-Markku Huikkola