Jeesuksen perhe

Jeesus oli noin kolmekymmentävuotias, kun hän otti vastaan kasteen Johannes Kastajalta ja aloitti julkisen toimintansa. Silloin tavallisesta nasaretilaisen kylänmiehen tarina sai kokonaan uuden suunnan, ja hänen lähipiirinsä täyttyi monenlaisista ihmisistä. Mutta usein unohtuu, että kahdentoista opetuslapsensa ohella Jeesuksella, kuten kenellä tahansa miehellä, oli myös perhe ja suku, joka tuonaikaisessa juudealaisessa yhteiskunnassa oli yhtä tärkeä kuin nykypäivänäkin. Millainen oli siis Jeesus Kristuksen perhepiiri?

Vanhemmat
Kaikki evankeliumit tietävät nimetä Jeesuksen äidin Mariaksi. Maria liittyi mukaan poikansa seurueeseen viimeistään tämän lähdettyä pääsiäisjuhlaa viettämään Jerusalemiin, ja oli suureksi surukseen ja kauhukseen todistamassa tämän oikeudenkäyntiä ja kuolemaa (Joh. 19:25). Messiaan äitinä hänellä oli myös paikkansa alkuseurakunnassa (Ap. t. 1:14). Paljon muuta Mariasta ei tiedetä. Apokryfisten eli Raamatun ulkopuolisten kirjoitusten mukaan hänen vanhempansa eli Jeesuksen isovanhemmat olisivat olleet nimeltään Anna ja Joakim. Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit laajentavat Jeesuksen perhehistoriaa kertomuksilla hänen syntymästään ja lapsuudestaan, ja kuvailevat, miten Maria oli jo nuorena naitettu nasaretilaiselle Joosef-nimiselle miehelle (Matt. 1:18; Luuk. 1:27). Markuksen evankeliumi, joka on ilosanomista kaikkein vanhin, ei mainitse Joosefia nimeltä tai puhu ylipäätäänkään Jeesuksen lapsuudesta mitään; sen sijaan Markus ja Matteus mainitsevat Jeesuksen isän olleen rakennusmies (Mark. 6:3; Matt. 13:55). Olletikin Jeesus peri ammatin isältään, kuten oli tavanomaista, ja oli kirvesmies itsekin. Puusepän tai muurarin ammatilla ei liiemmälti rikastunut, joten Joosef ja Maria lienivät, jos eivät vallan kurjalistoa, niin kuitenkin yhteiskuntansa köyhää ja vaatimatonta alaluokkaa. Lapsuuskertomusten ulkopuolella Joosef ei esiinny Raamatussa lainkaan, joten on varsin mahdollista, että hän kuoli jo ennen Jeesuksen julkisen toiminnan alkamista.

Sisarukset
Jeesuksella oli Raamatun mukaan neljä veljeä ja useampi kuin yksi sisar. Tavalliseen mieskeskeiseen tapaansa evankelistat mainitsevat kyllä veljet nimeltä, mutta sisarille riittää sivumaininta. Veljet olivat nimeltään Jaakob, Joosef (tai Jooses), Juudas ja Simon (Mark. 6:3; Matt. 13:55). Heistäkään ei tiedetä paljon, lukuun ottamatta Jeesuksen vanhinta veljeä, Jaakobia, joka pian Jeesuksen kuoleman jälkeen kohosi Jerusalemin alkuseurakunnan johtajaksi (Gal. 1:19). Hänen verisukulaisuutensa Messiaan kanssa oli varmasti hyödyksi uralla etenemiselle! Perimätieto kertoo, että Jaakob kivitettiin kuoliaaksi noin vuonna 62. Toinen perimätieto - tämä kirkkoisä Epifaniuksen mukaan - nimeää Jeesuksen sisaret Mariaksi ja Salomeksi.

Tädit, sedät ja serkut
Kullakin evankelistalla on esittää hieman erilainen lista naisista, jotka olivat Jerusalemissa läsnä Jeesuksen kuoleman hetkellä. Näitä vertaamalla on kuitenkin päätelty, että Salome, Sebedeuksen vaimo, oli Jeesuksen äidin Marian sisar, toisin sanoen Jeesuksen täti (Mark. 15:40; Matt. 27:55-56; Joh. 19:25). Sebedeus, kalastaja Galileanjärvellä (Mark. 1:19-20), oli siis Jeesuksen setä. Salomella ja Sebedeuksella oli ainakin kaksi poikaa, Jaakob ja Johannes, jotka olivat hekin kalastajia (Mark. 1:19). Ei siis liene kovin yllättävää, että serkkupojat olivat ensimmäisten opetuslasten joukossa, jotka Jeesus valitsi. Messiaan seuraajien joukko alkoi muotoutua aivan perhepiiristä.

Entä Elisabet ja Johannes Kastaja?
Luukkaan evankeliumissa kerrotaan Johannes Kastajan vanhemmista, Elisabetista ja Sakariaasta, jotka kuuluivat molemmat Aaronin jälkeläisiin eli vanhaan pappissukuun (Luuk. 1:5). Elisabet nimetään myös Jeesuksen äidin Marian sukulaiseksi (Luuk. 1:36). Jos maininta pitää paikkaansa, se tekisi paitsi Johannes Kastajasta Jeesuksen serkun, myös vihjaisi hänen äitinsä olleen pappissukua. Kuinka sellaiseen korkea-arvoiseen sukuun kuuluva neito sitten tulisi naitetuksi pelkälle nasaretilaiselle rakennusmiehelle on arvoitus. Muut evankelistat eivät puhu Jeesuksen ja Johanneksen sukulaisuussuhteesta, joten on myös mahdollista, että Luukas käytti kirjallista vapautta korostaessaan syntyvien poikien erityisyyttä ja tulevien elämänkohtaloiden kietoutumista yhteen.

Jeesuksen uusi perhe
Ydinperhe ja suku muodostivat yhteiskunnan peruspilarin muinaisessa Juudeassa, mutta Jeesus käänsi, kuten tavallista, tässäkin asiassa vanhoja käsityksiä kokonaan uuteen uskoon. Kerrotaan, että kun hän sai tietää perheensä hakevan häntä oppilasjoukkonsa keskeltä, hän totesi: "Kuka on äitini? Ketkä ovat veljiäni? - Tässä ovat minun äitini ja veljeni. Se, joka tekee Jumalan tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini." (Mark. 3:31-35) Toisin sanoen Jeesus ulotti kaikkein läheisimmän ihmisen käsitteen koskemaan kaikkia seuraajiaan, ei vain verisukulaisiaan: kristityt, olivatpa he ylhäisiä tai alhaisia, keitä hyvänsä, ovat kaikki samaa perhettä, ja heidän tulisi sen mukaan myös elää ja toisiaan kohdella. Tällaisen ystävyyden ja vieraanvaraisuuden vaatimus merkitsi Jeesuksen kulttuurissa ehkä vieläkin enemmän kuin nykyään, eikä hänen toiveensa noudattaminen ole helppoa tänäkään päivänä. (Kuten tunnettua, perhepiirissä riidat ovat monesti kaikkein kipeimpiä...)