Ystäväkirja
Ystävänkirja Eteläisen seurakunnan vaikuttavista ihmisistä, seurakuntalaisista, työntekijöistä, päättäjistä, aktiiveista eli millainen on ihminen kirkon takaa!
29.10.2012 11.08
Matti Etelänsaari
Saarna on aina jumalanpalveluksen ytimessä, ja odotan mielenkiinnolla, millaisen tuoreen näkökulman ja millaisia puhuttelevia pohdintoja saarnaaja on kulloisestakin raamatuntekstistä onnistunut löytämään.
Nimi: Matti Etelänsaari
Syntymäpäivä: 29.4.1985
Kotipaikka: Peltolammi, Tampere (paljasjalkainen)
Lempinimet: Masa
Silmien ja hiusten väri: Silmät jalon siniharmaat kuin myrskytaivas, tukka epämääräisen mudanruskea.
Perheeni: Äiti (lastenhoitaja), pikkusisko (laboranttiopiskelija) ja pikkuveli (kapiainen). Omaan ruokakuntaani kuuluu lisäksi sagriinikotilo Hans-Brigitte von Strudel (tuttavallisemmin HB).
Mitä seurakunta merkitsee sinulle? : Kirkon ojennetut kädet tavallisten ihmisten suuntaan.
Mielipuuhaani kirkossa: Saarna on aina jumalanpalveluksen ytimessä, ja odotan mielenkiinnolla, millaisen tuoreen näkökulman ja millaisia puhuttelevia pohdintoja saarnaaja on kulloisestakin raamatuntekstistä onnistunut löytämään.
Lempivirsi/laulu: Maa on niin kaunis tai Herra kädelläsi
Harrastukseni: lukeminen, kirjoittaminen, roolipelaus, lenkkeily, juoksu, tietokoneella pelailu, eksistentiaalinen ahdistus
Mieluisin TV-ohjelma: Game of Thrones, Battlestar Galactica
Paras lukemani kirja: George R. R. Martinin Tulen ja jään laulu -sarja
Paras katsomani elokuva: Braveheart (tai ainakin Top 5:ssä)
Lempiruokani: Äiteen sämpylät sunnuntaiaamuna kera kahvin ja Aamulehden
Inhoan: Öisin parisuhdekriisejään setviviä seinänaapureita, kissanoksennusta matolla, tupakanhajua, putkinäköisiä fanaatikkoja, ohareita, sanahirviötä ”myöskin”, puhelinmyyjiä.
Hartain toiveeni: Jos ”rauha maan päällä” kuulostaa liian kornilta, toivoisin ainakin onnea ja varjelusta itselleni ja lähipiirilleni.
Vapaa sana: Viinikan seurakunnan syliin olen ajautunut siviilipalveluksen merkeissä, kiitos kirkkoherrallisen suopeuden. Työnkuvani on hengästyttävän monipuolinen: lapsityötä, vahtimestarin hommia ja siivousta, hartauksia ja avustusta kirkollisissa toimituksissa, diakoniallisena apuna toimimista, pihatöitä, kirjanpitoa, blogeilua virtuaalikirkossa – ja Nekalan srk-kodin emännän herkuista nauttimista! Pääsen näkemään koko seurakuntatyön laajan spektrin, ja pidän itseäni siltä osin sangen etuoikeutettuna. Koulunpenkillisesti olen teologian maisteri ja urautumassa (jos Luoja suo ja kutsu seurakunnasta käy) vielä jonakin päivänä leipäpapin eli seurakuntapastorin virkaan.
Syntymäpäivä: 29.4.1985
Kotipaikka: Peltolammi, Tampere (paljasjalkainen)
Lempinimet: Masa
Silmien ja hiusten väri: Silmät jalon siniharmaat kuin myrskytaivas, tukka epämääräisen mudanruskea.
Perheeni: Äiti (lastenhoitaja), pikkusisko (laboranttiopiskelija) ja pikkuveli (kapiainen). Omaan ruokakuntaani kuuluu lisäksi sagriinikotilo Hans-Brigitte von Strudel (tuttavallisemmin HB).
Mitä seurakunta merkitsee sinulle? : Kirkon ojennetut kädet tavallisten ihmisten suuntaan.
Mielipuuhaani kirkossa: Saarna on aina jumalanpalveluksen ytimessä, ja odotan mielenkiinnolla, millaisen tuoreen näkökulman ja millaisia puhuttelevia pohdintoja saarnaaja on kulloisestakin raamatuntekstistä onnistunut löytämään.
Lempivirsi/laulu: Maa on niin kaunis tai Herra kädelläsi
Harrastukseni: lukeminen, kirjoittaminen, roolipelaus, lenkkeily, juoksu, tietokoneella pelailu, eksistentiaalinen ahdistus
Mieluisin TV-ohjelma: Game of Thrones, Battlestar Galactica
Paras lukemani kirja: George R. R. Martinin Tulen ja jään laulu -sarja
Paras katsomani elokuva: Braveheart (tai ainakin Top 5:ssä)
Lempiruokani: Äiteen sämpylät sunnuntaiaamuna kera kahvin ja Aamulehden
Inhoan: Öisin parisuhdekriisejään setviviä seinänaapureita, kissanoksennusta matolla, tupakanhajua, putkinäköisiä fanaatikkoja, ohareita, sanahirviötä ”myöskin”, puhelinmyyjiä.
Hartain toiveeni: Jos ”rauha maan päällä” kuulostaa liian kornilta, toivoisin ainakin onnea ja varjelusta itselleni ja lähipiirilleni.
Vapaa sana: Viinikan seurakunnan syliin olen ajautunut siviilipalveluksen merkeissä, kiitos kirkkoherrallisen suopeuden. Työnkuvani on hengästyttävän monipuolinen: lapsityötä, vahtimestarin hommia ja siivousta, hartauksia ja avustusta kirkollisissa toimituksissa, diakoniallisena apuna toimimista, pihatöitä, kirjanpitoa, blogeilua virtuaalikirkossa – ja Nekalan srk-kodin emännän herkuista nauttimista! Pääsen näkemään koko seurakuntatyön laajan spektrin, ja pidän itseäni siltä osin sangen etuoikeutettuna. Koulunpenkillisesti olen teologian maisteri ja urautumassa (jos Luoja suo ja kutsu seurakunnasta käy) vielä jonakin päivänä leipäpapin eli seurakuntapastorin virkaan.