Aikuisten juttu
Luonnonpuutarha
Saan ihailla aina kesäisin lapsuudenkodissani maalla ulkona avautuvia näkymiä.
Pihamaan ympäriltä alkaa avara luonnonpuutarha, jonka kasvuympäristössä on tilaa monenlaisille kasveille ja eliöille. Siellä kasvaa sulassa sovussa kymmeniä erilaisia kasvilajeja; heinää, kesäkukkia, yrttejä ja marjapensaita. Luonnonkivien reunustamalta alueelta löytyy pihlajan vierestä persiljaa, ruohosipulia ja mansikkaa. Puutarhassa elävät erilaiset linnut, perhoset ja muut hyönteiset, joille se on tärkeä ja välttämätön elintila. Ne tarvitsevat paitsi vettä, valoa ja ravintoa voidakseen hyvin, myös toisiaan, jotta monimuotoinen elämä ja kiertokulku puutarhassa voi jatkua.
Mitkä asiat auttavat sinun mielestäsi lasta kasvamaan omaksi itsekseen? Että hän voisi nähdä itsessä olevan hyvän ohella myös toisten erilaisuuden rikkautena? Ei niin yksinkertainen aihe arjessa, joka on tulvillaan erilaisia ohjeita, odotuksia ja oppaita. Lisäksi meillä kasvattajilla saattaa olla omia toiveita ja ehkä odotuksiakin lapsen hyvästä elämästä. Myös se, miten itse tuli lapsena kohdatuksi, voi nostaa tietoisuuteen paitsi kipeitäkin kysymyksiä, myös toisin toimimisen ja valinnan mahdollisuuden.
Jo syntymän hetkessä läsnä ovat ensikosketus ja -katse, jotka ottavat vastaan uuden elämän. Perustarpeisiimme kuuluu elää yhteydessä toisiin ihmisiin, ihminen tarvitsee kasvaakseen ihmiseksi toista ihmistä. Vanhempi ja lähimmät aikuiset ovat lapselle kasvun matkalla ikään kuin peilinä, josta käsin hän kokee olevansa hyväksytty. Hän kasvaa suhtautumaan myös toisiin ja erilaisuuteen myönteisesti. Hyväksyvä katse ja vuorovaikutus, joka ottaa lapsen tarpeet vastaan kokonaisena, on voimavara, jota jokainen tarvitsee ja ansaitsee ilman ehtoja. Sen suojissa voi kohdata vahvempana myös kolhuja, ja selvitä niistä, elämä kun väistämättä tuo niitä joskus tullessaan.
Olemme Taivaan Isän luomina ainutlaatuisia ja jokainen erilaisia, vähän niin kuin tuo luonnonpuutarhakin on. Luonnossa me usein ihailemme sen vaihtelevuutta; kasveja, kallioita ja käppyrämäntyjä – kaikkea sitä, mikä tekee luonnosta juuri niin rikkaan ja arvokkaan. Sen moninaisuus opettaa ja muistuttaa omalla tavallaan myös meille jokaisen ihmisen arvokkuudesta ja hyvän näkemisen erilaisuudessa, joka meissä kaikissa on.
Anne Halttula, varhaiskasvatuksen ohjaaja, Messukylän seurakunta
Julkaistu Postia pienten perheille uutiskirjeessä kesäkuussa 2019