Ajatuksista tekoihin

Ajatus ei ole jäänyt vain mielipiteeksi, sillä nuori nainen tekee monipuolista vaikuttamistyötä lukiolaisten tasavertaisuuden edistämiseksi Hatanpään lukion opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana ja Suomen Lukiolaisten Liiton Pirkanmaan piirin edunvalvontavastaavana.

Jenna Miettinen viihtyy musiikki- ja teatteripainotteisessa Hatanpään lukiossa. ”Täällä on hyvä pöhinä, ja musiikkia rakastavat ihmiset voivat tehdä asioita yhdessä. Pienessä lukiossa myös kaikki tuntevat toisensa.” Kuva: Hannu Jukola

– Olen aina ollut kiinnostunut asioihin vaikuttamisesta, ja ajaudun helposti tehtäviin, jossa saan astua johtajan saappaisiin. Minulle oli silti iso juttu tulla valituksi opiskelijakunnan puheenjohtajaksi ykkösluokkalaisena. Se on kasvattanut minua paljon, kertoo Miettinen, joka toimii myös Tampereen nuorisovaltuuston varapuheenjohtajana.

Häntä huolestuttaa erityislukioiden vähäinen määrä. Niitä on noin 70.  

– Suomessa on paljon nuoria, jotka haluavat painottaa opinnoissaan tiettyä ainetta tai alaa jo toisella asteella. Erityislukioita on kuitenkin liian vähän ja suuri osa niistä on keskittynyt kasvukeskuksiin. Kaikilla ei ole mahdollisuutta käydä erityislukiota asuinpaikan takia tai taloudellisista syistä, kertoo Miettinen, joka itse opiskelee kolmatta vuotta Hatanpään lukion musiikki-teatterilinjalla.

Hän on itse hyvä esimerkki nuoresta, joka on valinnut lukion omien mielenkiinnonkohteidensa mukaan. Pirkanmaan musiikkiopiston kasvatti soittaa klarinettia ja lauloi aiemmin nuorisokuoro Sympaatissa.

– Nyt tosin olen vähentänyt musiikkiharrastuksia luottamustoimien takia, kertoo Miettinen, joka on jakanut opinnot neljälle vuodelle.

Lukio-opiskelun kallistuminen digitalisaation myötä on sekin iso huolenaihe. Keskivertolukiolaisen opinnot maksavat kaikkiaan 2600 euroa.

– Lukiossa pidetään itsestäänselvyytenä, että kaikilla opiskelijoilla on oma tietokone, mikä kasvattaa kustannuksia merkittävästi. Jokainen vuonna 2016 ja sen jälkeen aloittanut opiskelija kirjoittaa kaikki aineet sähköisesti ylioppilaskirjoituksissa.  

Kirjat ovat suurin kuluerä lukiossa.

– Sähköisten oppikirjojen ajateltiin laskevan kuluja, mutta näin ei tapahtunut. Kirjojen kierrättäminenkään ei ole mahdollista määräaikaisten lisenssien takia.

Oppikirjojen ostaminen on suuri panostus monelle perheelle.

– Koulutuksen järjestäjän tulisi tarjota tukea vähävaraisille opiskelijoille yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Tekeillä on kansalaisaloite maksuttomasta toiseen asteen opiskelusta.

Jenna Miettinen on kirjoittanut lukio-opiskelun epäkohdista lehtien yleisönosastoihin. Vaikuttamistyötä tehdään myös tapaamalla kansanedustajia, lukiokoulutuksen johtajia ja paikallisia päättäjiä. Loppuvuodesta järjestetään seminaari, jonka teemana on maksuton toisen asteen koulutus.

Hän aikoo asettua ehdokkaaksi Suomen Lukiolaisten Liiton Pirkanmaan piirin puheenjohtajavaaliin.

– Aika riittää, kun suunnittelee aikataulun ja päättää, milloin hoidan kouluhommat ja minä päivinä tunteja jää vaikuttamistyölle. Missään luottamushommassa en sitä paitsi ole yksin, sillä saan apua ja tukea muilta liitossa toimivilta, kiittää Jenna Miettinen.    

Kirsi Airikka