Ylösnousemusiloa!
"Kristus nousi kuolleista! - TOTISESTI NOUSI!"
Tällä vuorohuudahduksella ovat kristityt toivottaneet toisilleen pääsiäisen ylösnousemussanomaa lähes 2000 vuotta. Pääsiäisyönä katselin aamupalveluksen ja liturgian Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkosta täältä Tampereelta. Vaikka kirkossa oli vain muutamia palveluksen toimittajia, oli koko tila täynnä iloa ja riemua. Se myös välittyi koteihin saakka. Moneen kertaan hymyilin sydänjuuria myöten, kun diakoni Heikki Hattunen iloisen lämpimästi toivotti tietoisesti kameran taakse kurkottaen sanomaa Kristuksen ylösnousemuksesta.
Pääsiäisen sanoman ytimessä on vapaus, yhteys ja ilo.
Vapaus, jonka Jeesus lahjoittaa, haluaa kevätpuron virtausuomaansa etsimisen tavoin löytää tiensä elämämme kaikkiin osa-aluéisiin. Sinnekin, minne emme edes osaa tai ymmärrä kaivata elävän veden virvoittavaa voimaa.
Yhteys, jossa on kyse kaikista kolmesta vuorovaikutussuhteesta. Yhteys omaan syvimpään itseemme. Jeesus tekee meissä täydellisesti kelpaavaksi koko olemuksemme kätketyimmätkin piirteet. Rakkaus poistaa pelon olla totta ihan itsenään. Näin Jumalan rakkaus meitä kohtaan herättää meissä avartumisen yhteyteen Hänen kanssaan. Pääsiäinen rakentaa katkenneen yhteyden ihmisen ja Luojan välille. Kolmas yhteys voi rakentua näiden kahden ensin mainitun vahvistumisen myötä. Yhteys toisten ihmisten kanssa pohjaa sisäiseen yhteyteen itsessämme ja elämässämme todeksi tulleeseen yhteyteen Elämän lähteen, Jeesuksen ja siten itse Kolmiyhteisen Jumalan kanssa.
Ilo - sana ja kokemus, joka tutkimusten mukaan korvautuu sanalla ÄLÄ, kun suomalaisilta kysytään, mitä heille tulee ensimmäisenä mieleen Jumalasta. Kuitenkin jo luomisen alkuhämärässä, olipa kyse koko luomakunnasta tai sinusta ja minusta ennen ensimmäistä solunjakautumisen aloittamaa olemisemme hetkeä, ilo oli läsnä. "Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää." (1. Moos. 1:31a). Apostoli puolestaan kehottaa meitä: "Iloitkaa lakkaamatta!" Ilo kumpua sovitetun, lunastetun ja pelastukseen asetetun ihmisen sydämestä. Pääsiäisenä ja sen sanoman innoittamana elämän päivissä.
