Sari Lehtelä

28.1.2013 15.30

Mihin meitä tarvitaan?

Lähetystyöntekijä on silta. Hänet kutsuu työhön paikallinen kirkko ja hän toimii sen alaisuudessa.

Suomessa on alkuvuodesta keskusteltu kristillisessä mediassa kiivaasti lähetystyön oikeutuksesta. Kaikkea toimintaa ja sen perusteita on hyvä aika ajoin arvioida kriittisesti sekä korjata tarpeen vaatiessa kurssia.  Parhaimmillaan monipuolinen keskustelu lisää ymmärrystä ja uudistaa toimintaa kaikkien hyödyksi.  


Vaikka olen lähetystyöntekijä ja lähetysjärjestön tiedottaja, käyn usein pääni sisällä keskustelua lähetystyön perusteista ja ennen kaikkea lähetystyöntekijöiden roolista. Tässä keskityn nyt pohtimaan nimenomaan kirkollista työtä; lähetystyöntekijäthän toimivat myös auttamistyössä hoitajina, opettajina ja monen moisina käytännön kehitystyön asiantuntijoina. Tällaisen työn hyväksyvät useimmiten myös kristinuskon levittämistä arvostelevat.

Pystyn helposti perustelemaan itselleni, miksi lähetystyöntekijöitä tarvitaan maissa, joissa kristillinen kirkko on vasta syntymässä tai elää heiveröisesti muiden uskontojen puristuksessa. Siellä tarvitaan muiden maiden sisarkirkkojen tukea evankeliumin julistamisessa, seurakuntien perustamisessa, työntekijöiden kouluttamisessa ja raamatunkäännöstyössä.

Mutta entä maat, joissa on vahva oma kirkko tai kirkkoja?  Etiopiassa yli 40 prosenttia kansasta kuuluu Etiopian ortodoksikirkkoon, jonka juuret ulottuvat 300-luvulle, aikaan jolloin Suomessa ei oltu edes kuultu kristinuskosta. Maassa on luterilaispohjainen, kasvava Mekane Yesus –kirkko, jonka jäsenmäärä on noin 6 miljoonaa sekä suuri joukko pienempiä kristillisiä kirkkoja.

Kirkot ovat täällä sunnuntaisin ja usein arkenakin täpötäynnä, ihmiset kokoontuvat rukoilemaan ja tekevät seurakunnissaan vapaaehtoistyötä tunteja laskematta.  Mihin meitä ulkomaalaisia oikein tarvitaan? Eikö meidän tulisi ottaa täkäläisistä oppia?

Hengellisestä rikkaudestaan huolimatta Etiopia on köyhä maa, yksi maailman köyhimmistä. Vaikka talous kasvaa nopeasti, sen hedelmät jakautuvat harvoille. Köyhät kirkot tarvitsevat vauraiden sisarkirkkojen tukea. 


Tampereen Kalevan seurakunnan tuen ansioista Mekane Yesus –kirkon perhetyössä on koulutettu tuhansia kirkon työntekijöitä ja vapaaehtoisia pitämään avioliittokursseja ja ohjaamaan perheitä parisuhdeasioissa. Se on iso haaste miesvaltaisen kulttuurin maassa, jossa naisia usein pidetään perheen palvelijoina. Kymmenet tuhannet ovat löytäneet avaimia onnellisempaan elämään.  Tässä työssä ahertaa edelleen monien tamperelaisten tuntema pastori Geneti Wayessa ja vaimonsa Aberash Tolessa.
Työn uranuurtajia ovat lähetystyöntekijät Anna-Kaarina ja Matti Palmu.

Me kaikki suomalaiset lähetystyöntekijät olemme täällä Mekane Yesus –kirkon kutsumina. Työtoverini Regina Hantikainen toimii neuvonantajana kirkon pyhäkoulumateriaalin uudistamisessa. Se tavoittaa noin miljoona etiopialaislasta - varsinaista vaikuttamistyötä siis. Reginalla on paljon annettavaa siinä, kuinka kristinuskon aarteita opetetaan lapsille niin, että he voivat niitä ymmärtää.

Työtovereitani on myös teologian opettajina ja kouluttajina, syrjäytyneiden etnisten ryhmien parissa tehtävän evankelioimistyön kehittäjinä, aidsorpojen ja kuurojen kummiyhdyshenkilöinä ja raamatunkäännöstyössä.
Meitä tarvitaan erityistehtävissä ja toiminnan kehittäjinä, sillä köyhällä kirkolla ei vielä ole joka alan koulutettuja osaajia.  Kukaan suomalainen ei tee työtään ”herrana”, vaan etiopialaiset johtavat työtä.


Oma tehtäväni tiedottajana on kertoa suomalaisille, mitä heidän Lähetysseuran kautta lahjoittamillaan varoilla on saatu aikaan. Tämä on kuitenkin vain ydin. Koen tehtäväkseni myös välittää suomalaisille näkymiä etiopialaisten todellisuudesta, erityisesti heidän tavastaan elää uskoa todeksi. Ajatuksissani olen silta kahden eri maailman välillä, joissa molemmissa on omanlaisiaan aarteita. On koskettavaa nähdä ja kuulla, kuinka etiopialaiset rukoilevat Suomen ja koko Euroopan puolesta, että nämä eivät kääntäisi Jumalalle selkäänsä.
          

Henok
Pikku-Henok rukoilee suomalaisten puolesta.


Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi

9.2.2013 16.40
Kerropa, Sari, meille Mekane Yesus-kirkon ja Ruotsin kirkon suhteesta. Mikä hiertää? Miten tämä hiertäminen on näkynyt siellä työalueella?