Siirry sisältöön

Lapsen pääsiäinen

Valmistelut tuovat pyhän arjen keskelle vähitellen. Rairuohon kylvämisen lisäksi voi askarrella, tehdä virpomisvitsoja, rakentaa kotialttari, leipoa ja suunnitella pääsiäisen ruokalistaa. Perheiden pääsiäisperinteet ovat erilaisia. Tärkeämpää kuin se, mitä tehdään, onkin yhdessä tekeminen. Yhdessä tekeminen ja oleminen avaavat tien odotukselle ja ihmettelylle.

Pääsiäisaamun kätköt

Etenkin lapset nauttivat pääsiäisaamusta, jolloin he voivat etsiä eri puolille kotia kätkettyjä pääsiäismunia tai makeisia.

Rairuoho

Kasvata rairuohoa ja kokoa sen ympärille pääsiäisen tarinaa. Rairuohon siementen kylväminen juontaa juurensa Jeesuksen puheeseen vehnänsiemenestä. Jeesus kertoi vehnänsiemenestä, joka piti kuolla, jotta siitä syntyisi uutta elämää.

Pitkäperjantaina ruohikon reunalle asetetaan yksi tai kolme ristiä ja pienistä kivistä koottu hautaluola, jonka suuaukolle voi nostaa kiven ja vartijat.

Pääsiäisaamuna ruohikkoon laitetaan enkeli ja kolme naista, jotka ensimmäisenä kuulivat Jeesuksen ylösnousemuksesta. Myös kukat ja värit viestivät pääsiäisaamun uudesta elämästä

Ruohonvarsien alta pilkistää munia. Yhdessä niistä on kukkakuvio.

Pääsiäismunat

Munan muoto ja sisältö ovat kiehtoneet ihmisiä tuhansia vuosia. Muna kuvastaa uutta elämää ja hedelmällisyyttä, mutta se on myös vaurauden ja hyvinvoinnin symboli. Kuoren sisällä on kätketyssä muodossa uusi elämä. Samalla tavoin Jeesuksen ylösnousemuksellaan avaama tie iankaikkiseen elämään on vielä salattu, mutta kerran paljastuva.

Varsinkin lapsiperheissä munankuorien maalaaminen on suosittu pääsiäisperinne. Munia voi värjätä aivan pienestä pitäen vesiväreillä ja tusseilla. Ruskehtaviksi munien pinnan saa keittämällä munat vedessä, johon on laitettu sipulin kuoria.

Koristelluista pajunkissoista roikkuu muna johon on maalattu INRI.

Vastakohtaisuudet saattavat hämmentää

Pääsiäisen vastakohtaisuudet – epätoivo ja toivo, suru ja ilo, kuolema ja elämä – saattavat tuntua aikuisesta hämmentäviltä, mutta lapselle ne eivät sitä välttämättä ole, sanoo  lapsityönohjaaja Päivi Kaura-aho.

”Lapsi sulattaa pääsiäisen ristiriitaisina näyttäytyvät ainekset omaan maailmaansa kokemalla ja tuntemalla, ei niinkään järkeilemällä. Hän hyväksyy aikuista paremmin sen, että kaikkea ei voi tietää; että on olemassa salaisuuksia.”

keinuaasi ja lammas odottavat lapsia lasten katedraalin leikkipöydän äärellä