ruokanysse1

RuokaNyssen tarina

RuokaNysse on entinen kauppa-auto, joka kiertää Tamperetta  ruoka-apua jakaen.

Teiskolaiskauppias Antti Jokisen vanha kauppa-auto sai uuden käyttötarkoituksen vuonna 2008, kun ruoka-apua lähdettiin kuljettamaan autokyydillä sinne, missä sitä kipeästi kaivataan - suoraan autettavan kotikulmille.

RuokaNyssen toiminta alkoi, kun 90-luvun puolivälissä vähävaraisten tueksi perustettu Tampereen seurakuntien diakoniatyön Ruokapankki laajensi tärkeää toimintaansa innovatiivisella tavalla.

Talousongelmien lisääntyminen näkyy yhteiskunnassamme monella tavalla, selvästi myös diakoniatyön ruoka-avun piirissä. Lisääntynyt kysyntä kertoo tästä huolestuttavasta kehityksestä.

nyssekuva
Ruokapankin ja Nyssen toimintaa pyöritetään kahden vakituisen työntekijän sekä vapaaehtoisten tärkeän avun turvin.

Toiminnan mahdollistajana vapaaehtoistyöntekijät ja lahjoittajat

Vapaaehtoisten työpanos jakautuu elintarvikkeiden kuljetus- ja lastaustehtäviin sekä asiakkaiden avustamiseen Nyssessä. Ruoka-apuna jaettavat elintarvikkeet hankitaan EU:n tuella, seurakuntayhtymän rahoituksella. Osa saadaan kaupoilta, jotka lahjoittavat myymättä jääneitä tuotteita, usein leipää tai mahdollisesti tavallisesta valikoimasta poikkeavia tuoretuotteita.

Toiminta starttaa aamuisin Nekalasta, Ruokapankin keskusvarastolta, jossa auto lastataan lähtökuntoon. Ruokapankin kautta elintarvikelahjoitukset löytävät tiensä myös seurakuntien työttömien ruokailuihin.

Ruoka-apu noudetaan pysäkeiltä

Nysse kiertää neljänä arkipäivänä viikossa ennakkoon sovituilla pysäkeillä Tampereen alueella. Julkista tietoa sijainnit eivät ole, ajoreitit ja aikataulut ovat ainoastaan diakoniatyötekijän ja asiakkaiden tiedossa. Pysäkillä kuljettaja tarkastaa, että tulijalla on diakoniatyöntekijän päätös ruoka-avusta.

Kun kaikki on kunnossa, vapaaehtoistyöntekijä ohjaa ja avustaa tarvittaessa ruokakassin täyttämisessä. Kassin perussisältö koostuu jauhoista, maitojauheesta, puurohiutaleista, hapankorpuista, makaronista, valmispasta -aineksesta, kananmunista, margariinista ja säilykkeistä. Lisäksi tarjolla on leipää ja satunnaisesti muita vaihtuvia- ja kausituotteita, kuten hedelmiä. Esimerkiksi syksyisin valikoimaan saadaan yksityisten lahjoittajien toimittamia omenoita.

vapari
Viikossa asiakkaita käy keskimäärin 350 - 400. Vuosittain RuokaNyssen avun piiriin kuuluu kaikkiaan noin 3 000 taloutta. Eikä kävijämäärän kasvu näytä hiipumisen merkkejä.

Asiakaskunnasta merkittävä osa elää niukan perusturvan varassa tai kuuluu muuten pienituloisten joukkoon. Tyypillisimmillään asiakas on yli 55 -vuotias työtön, lomautettu tai eläkeläinen. Lapsiperheitä asiakkaista on noin neljännes, joista puolet yksinhuoltajaperheitä.

Ruoka-avun tarve voi koskettaa ketä tahansa; asiakkaita on kaikista ikä- ja koulutusryhmistä. Kenen tahansa elämäntilanne voi muuttua yllättäen ja lupaa kysymättä. Silloin tarvitaan apua ja ihan konkreettisesti niitä paljon puhuttuja "elämän eväitä".

RuokaNyssen teippauksista kilpailu

RuokaNysse sai viisivuotisjuhlan kunniaksi pintaansa uudet, komeat teippaukset. Tampereen seurakuntien ja Moro -lehden järjestämän suunnittelukilpailun voittanut työ näkyy Nyssen kyljessä.  Teemana on auttamisen ilo! RuokaNyssen tarrakuvituksen suunnittelija on Tiina Efrati.


Ruokapankin lahjoitusruoka on haluttua

Vuonna 2017 Ruokapankki jakoi 22 000 ruokakassia tamperelaisille.

– Kassien kokonaismäärä ei noussut edellisvuodesta, mutta yhteistyötahoille menevän lahjoitusruuan osuus on kasvanut huomattavasti, kertoo Ruokapankin elintarvikeavun koordinaattori Salme Asunen.

Yhteistyötahoja on yli 20, ja niille jaettiin elintarvikkeita 1409 kertaa. Ruokaa saavat muun muassa A-Killan toimipaikat, Huoltsu, nuorten työpajat, yksinhuoltajaäitien ryhmä sekä monet vanhusten ryhmät ja työttömien toimipisteet.

Asunen on huolissaan etenkin vähävaraisista perheistä, joiden osuus ruokakassin hakijoista on suhteellisen pieni. Tuomiokirkkoseurakunnassa, Messukylässä ja Eteläisessä seurakunnassa perheiden osuus on noin 20 prosenttia. Harjun seurakunnassa noin puolet ruokakasseista menee lapsiperheille.

– Voi olla niin, että kassien sisältö ei aina vastaa perheiden tarpeita, kun valikoima vaihtelee. Saattaa myös olla, että ruoka-avusta ei tiedetä, arvelee Asunen.   

– Syksyllä 2017 kokeiltiin perunoiden, porkkanoiden ja sipulien ostamista ja jakamista. Tämä sai hyvän vastaanoton, joten nykyisin RuokaNyssestä jaetaan myös näitä peruselintarvikkeita.