lapset kirkonpenkissä


Lapsen herkkyyttä vaalien

Lapset ovat meille annettu yhteinen rikkaus. Korostamme seurakuntien varhaiskasvatuksessa lapsuuden merkitystä ja lapsen ainutkertaisuutta. Jeesus asetti lapsen esikuvaksemme: ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta”.

Kasvatuskumppanuus

Seurakunnan varhaiskasvatuksessa pidetään tärkeänä lapsen kiinteää suhdetta vanhempiinsa ja muihin läheisiinsä. Siksi toiminnan lähtökohtana on kasvatuskumppanuus ja yhteistyö perheiden kanssa.

Käytännössä yhteistyö toteutuu keskusteluina, kohtaamisina, perheitä tai vanhempia kokoavassa toiminnassa. Yhdessä perheen kanssa jaettavia ja edistäviä asioita ovat muun muassa tieto ja ymmärrys lapsesta, arvot, kasvatustavat ja -sisällöt.

Yhteistyössä ja kumppanuudessa lapsen vanhemmat ja työntekijät ovat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita.

Seurakunta tukee kasvatusta

Seurakunta tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvatusta. Päiväkerhot tavoittavat enemmistön niistä lapsista, jotka eivät ole päiväkodeissa.

Seurakunnat ja kunnallinen päivähoito tekevät yhteistyötä. Yhteistyömuotoina Tampereella ovat esimerkiksi Lasten katedraali ja päiväkotikummi-toiminta, jossa kummi tukee päivähoidon henkilökuntaa uskontokasvatuskysymyksissä.

Entistä suosituimpia ovat myös avoimet päiväkerhot ja perhekerhot, joihin vanhempi, isovanhempi tai vaikkapa perhepäivähoitaja tulevat lasten kanssa.

Kirkon varhaisnuorisotyö ja nuorisotyö tavoittaa vuosittain kymmeniä tuhansia nuoria. Seurakuntien lippukunnissa on yli puolet kaikista partiolaisista.

Suomalainen rippikoulu on luterilaisessa maailmassa ainutlaatuinen ilmiö. Rippikoulun käy 15-vuotiaista lähes yhdeksän kymmenestä nuoresta.