Aikuisten juttu
Minäkin haluaisin mukaan
Kukapa meistä vanhemmista ei olisi jossakin elämän vaiheessa pohtinut tai pelännyt sitä, että oma lapsi joutuu kiusatuksi.
Kiusaaminen on monimutkainen ja opittu ryhmäilmiö, jossa tapahtuu loukkaavaa ja vahingoittavaa käyttäytymistä. Se johtaa ajan myötä yhden tai useamman lapsen sulkemiseen yhteisön ulkopuolelle. Kiusaaminen tarvitsee myös yleisönsä. Kukaan lapsi ei synny kiusaajaksi. Pieni lapsi tarvitsee aikuisen ohjausta ja tukea itsesäätely- ja vuorovaikutustaitoihin. Toiset tarvitsevat tukea näiden taitojen opettelemiseen toisia enemmän. Pienten lasten kiusaamisessa onkin useimmiten kyse näiden taitojen puutteellisuudesta tai kypsymättömyydestä.
Epäsuora psyykkinen kiusaaminen voi olla aikuiselle vaikeasti havaittavaa. Fyysiset suorat yhteenotot eivät sen sijaan aina kehity kiusaamiseksi, sillä niihin päästään yleensä puuttumaan nopeasti. Kiusaamisen ryhmäilmiöön kuuluu erilaisia rooleja; kiusaajia, uhreja, kiusaaja-uhreja, kannustajia tai auttajia, sivusta seuraajia sekä puolustajia. On hyvä muistaa, että kaikki riidat ja ristiriitatilanteet eivät ole kiusaamista, mutta toistuessaan ja pitkittyessään niistä saattaa tulla sitä.
Ihmisen perimmäinen tarve on tulla hyväksytyksi ja kuulua joukkoon. Lasta voi parhaiten tukea antamalla lapsen kokea rakkautta ja hyväksyntää ihan itsenään. Perheen sisäinen vuorovaikutus on tärkeä lapsen sosiaalisten taitojen vahvistaja. Lapsen elinpiiri laajenee iän karttuessa kerhoon, päiväkotiin, kouluun, harrastuksiin ja ystävien merkitys lisääntyy. Oman lapsen ryhmässä pärjääminen on tärkeää ja lapsen torjutuksi tuleminen satuttaa. Häpeän tunnetta voi puolestaan herätä siitä jos oma lapsi kohtelee huonosti muita.
Tunnetaidot ovat tärkeitä ja niiden opettelu alkaa lapsella siitä, että leikitään toisten kanssa sovussa ja hillitään omia mielihaluja. Jos leikkiin pääsemisessä on haasteita, kannattaa leikkitaitoja harjoitella kotona. Onnistumisen kokemuksia leikkeihin voi lisätä kutsumalla lapsen ystäviä kotiin leikkimään. Lapsen leikkeihin kannattaa osoittaa kiinnostusta sekä jutella niistä. Millaisia leikit kavereiden kanssa ovat, keitä niissä on mukana jne. Lapsi huomaa, että hänen leikkejään ja kaverisuhteitaan arvostetaan. Silloin lapsen voi olla helpompi keskustella aikuisen kanssa leikeistä myös silloin, kun ne eivät suju.
Lasten kanssa kiusaamista ja sosiaalisia taitoja voidaan käsitellä moni eri tavoin. Näitä tapoja ovat mm. sadut, sadutus, satuhieronta, tunnekortit, liikennevalot, teatteri ja draama. Yksi malli on PIKI-toimintamalli, jota käytin tämän kirjoituksen pohjana. PIKI-materiaaliin kuuluu satukirja ja Mun ja sun juttu-niminen opas, tarinakortit ja pöytänuket. Satukirjassa seikkailee Piki-niminen otus, joka ei tahdo päästä muun metsän väen mukaan leikkiin. Piki saa lohdutusta Isolta ja lopulta uuden ystävän Lumin. Oppaassa kerrotaan käsittely- ja toimintavinkkejä kirjaan liittyen niin vanhemmille kuin ammattikasvattajillekin – suosittelen.
Puututaan yhdessä tehokkaasti kiusaamiseen ja annetaan lapsille eväitä käsitellä tunteita.
Kaisa Mattila, varhaiskasvatuksen ohjaaja, Harjun seurakunta
Julkaistu Postia pienten perheille uutiskirjeessä maaliskuussa 2019