Siirry sisältöön
Tampereen seurakuntayhtymä

Kolumnistit 2017


Juristi puolustaa oi­keu­den­mu­kai­suut­ta ja yh­den­ver­tai­suut­ta

Sil­ta-leh­den ko­lum­nis­ti Laura Karhola on tam­pe­re­lai­nen lakimies. Karhola valmistui oi­keus­tie­teen mais­te­rik­si jou­lu­kuus­sa 2014 Helsingin yli­opis­tos­ta. Opis­ke­lu­jen­sa aikana hän oli puoli vuotta vaihdossa LUISS Guido Carlin yli­opis­tos­sa Roomassa.

Henkilökuva Laura Karhola.
Laura Karhola on lakimies ja Tuo­mio­kirk­ko­seu­ra­kun­nan seu­ra­kun­ta­neu­vos­ton jäsen. Kuva Hannu Jukola
Mar­ras­kuun 2016 alussa Karhola aloitti vuoden tuo­miois­tuin­har­joit­te­lun Pir­kan­maan kä­rä­jä­oi­keu­des­sa. Ennen sitä hän on työs­ken­nel­lyt la­ki­mie­he­nä asian­ajo­toi­mis­tos­sa, jonne hän myös palaa har­joit­te­lun päätyttyä.

Laura Karhola valittiin vuoden 2014 seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa Tampereen Tuo­mio­kirk­ko­seu­ra­kun­nan seu­ra­kun­ta­neu­vos­toon. Hän otti pestin in­nok­kaas­ti vastaan. Seu­ra­kun­ta­neu­vos­ton lisäksi Karhola valittiin yhteisen kirk­ko­val­tuus­ton va­ra­jä­se­nek­si. Luot­ta­mus­toi­mis­sa Karhola on päässyt tu­tus­tu­maan seu­ra­kun­nan hal­lin­toon ja sen moniin kie­mu­roi­hin.

Oi­keu­den­mu­kai­suus ja yh­den­ver­tai­suus ovat Kar­ho­lal­le tärkeitä elä­mä­nar­vo­ja. Hänen aloit­tees­taan Tuo­mio­kirk­ko­seu­ra­kun­nan seu­ra­kun­ta­neu­vos­to teki ve­too­muk­sen ta­sa-ar­voi­ses­ta avio­liit­to­lais­ta. Se mukaan kirkon tulisi val­mis­tel­la sellaiset muutokset, jotka mah­dol­lis­ta­vat evan­ke­lis-lu­te­ri­lai­sen kirkon pappien vihkiä avio­liit­toon kaikki ne henkilöt, jotka Suomen lain mukaan voidaan vihkiä avio­liit­toon 1.3.2017 alkaen.

Karhola arvostaa suuresti kirkon hy­vän­te­ke­väi­syys­työ­tä niin ko­ti­maas­sa kuin ul­ko­mail­la. Etenkin Kirkon Ul­ko­maa­na­pu on lähellä hänen sydäntään. Karholan oma toiminta seu­ra­kun­nas­sa keskittyy pää­asias­sa Tuo­mas­mes­suun. Hän on toiminut muun muassa Soul-mes­sun kokoajana.

Karholan har­ras­tuk­sia ovat muun muassa lukeminen, suun­nis­tus ja lenkkeily. Luonnossa liik­ku­mi­nen ja ystävien kanssa ajan viet­tä­mi­nen tuovat hyvää vas­ta­pai­noa työn haas­teil­le ja auttavat ren­tou­tu­maan.


Arto Salonen nauttii vas­ta­koh­tien toisiaan täy­den­tä­vis­tä väreistä ja voimasta

Haastan teks­teil­lä­ni ja työlläni etsimään elämän rikkauden täydempää esiin­pää­se­mis­tä ja ihmisen sisäistä elä­män­pa­loa. Siihen pää­se­mi­nen ei vaadi ra­ket­ti­tie­tei­lyä. Omaan par­haa­seen yltäminen riittää. Oma­nä­köi­sen elämän eläminen suurella sydämellä jättää yleensä poik­keuk­sel­li­sen myön­teis­tä jälkeä.

Henkilökuva.
Dosentti Arto O. Salonen työs­ken­te­lee tut­ki­mus­joh­ta­ja­na Met­ro­po­lias­sa. Kuva: Met­ro­po­lian ku­va­pank­ki
Haluaisin kasvaa arvokkaan elämän pe­rik­sian­ta­mat­to­mak­si puo­lus­ta­jak­si. Tiedän, että se edel­lyt­tää eläy­ty­mis­tä toi­sen­lais­ten ihmisten asemaan. Oi­keas­taan kaikki oppiminen taitaa perustua vas­taa­vaan mie­li­ku­vit­te­luun – pyr­ki­myk­seen nähdä maailmaa toisin?

Nautin vas­ta­koh­tien toisiaan täy­den­tä­vis­tä väreistä ja voimasta. Ihailen rohkeutta ja läsnäoloa. Ta­voit­te­len ri­kas­ta­vaa vuo­ro­vai­ku­tus­ta, jossa olisi mah­dol­lis­ta löytää uutta. Ajattelen nimittäin niin, että jokaisen ihmisen tulkinta meitä ym­pä­röi­väs­tä to­del­li­suu­des­ta on kes­ke­ne­räi­nen, vajaa ja jopa harhainen. Tar­vit­sem­me toistemme he­rät­te­lyä.

Haluan olla tun­nis­ta­mas­sa kuinka hyvää elämää voi­tai­siin ta­voi­tel­la kan­sa­lai­si­na ja yh­teis­kun­ta­na siten, että tulevilla su­ku­pol­vil­la olisi monia syitä olla meistä ylpeitä. Epä­var­muus meidän jälkeemme elävien ihmisten hyvän elämän mah­dol­li­suuk­sis­ta kalvaa mieltä. Pitäisi onnistua kään­tä­mään vää­jää­mät­tö­mäl­tä näyttäviä ke­hi­tys­kul­ku­ja.

Luot­ta­mus­ta he­rät­tä­vän tu­le­vai­suu­den ra­ken­ta­mi­nen edel­lyt­tää vas­tak­kai­na­set­te­luis­ta luo­pu­mis­ta ja suu­rem­pien ky­sy­mys­ten tekemistä. Mikä tekee elämästä elämisen arvoista? Kuinka arvokasta elämä on? Mitä loppujen lopuksi tarvitaan enemmän ja mitä vähemmän hyvän elämän elä­mi­sek­si?

Tu­le­vai­suu­teen liit­ty­vien suurten ky­sy­mys­ten rat­kai­se­mi­nen edel­lyt­tää ihmisen täyden po­ten­ti­aa­lin käyt­töön­ot­toa ja täyteen ih­mi­syy­teen kas­va­mis­ta. Se on käy­tän­nös­sä sitä, että meissä jo­kai­ses­sa olevat erin­omai­suu­det va­pau­te­taan käyttöön omaksi parhaaksi ja yh­tei­sek­si hyväksi.

Uskon, että hyvän elämän salaisuus on tämän hetken mer­ki­tyk­sel­li­syy­des­sä. Rat­kai­si­jan rooliin aset­tu­mal­la on mah­dol­lis­ta voimistaa tämän hetken täyteyttä. Yk­sit­täi­sis­tä teoista kasvaa puroja, jotka muo­dos­ta­vat suuren joen. Se joki muuttaa maailmaa ja antaa ihmisenä ole­mi­sel­le arvokkaan tar­koi­tuk­sen.

Dosentti Arto O. Salonen työs­ken­te­lee tut­ki­mus­joh­ta­ja­na Met­ro­po­lias­sa. Li­sä­tie­to­ja ar­to­sa­lo­nen.com