Paimenen palsta

16.3.2020 21.35

”Jeesuksen kanssa on turvallista elää ja Jeesuksen kanssa on turvallista kuolla.” Näin entinen esimieheni, työtoverini ja ystäväni Juha Kauppinen kertoi rohkaisseensa lähellä kuolemaa olevaa seurakuntalaista, jonka luokse hänet oli pappina kutsuttu. Juha eli niin kuin opetti – Jeesuksen turvallisissa käsissä. Jeesuksen kanssa hän kulki rauhallisesti oman tiensä loppuun tämän maan päällä. Taivaallinen Isä viisaudessaan näki, että Juha oli saanut työnsä päätökseen. Hänellä itsellään olisi ollut elämänhalua, vaikka muille jakaa. Maaliskuun puolivälissä hän siirtyi taivaan kirkkauteen, jossa ei ole kuolemaa, ei surua, ei parkua eikä tuskaa, sillä kaikki entinen on mennyt.

Muistelen Juhaa suurella kiitollisuudella ja kaipauksella. Juha jätti jälkeensä suuren aukon. En silti usko, että hän haluaisi itseään nostettavan minkäänlaiselle jalustalle. Viestikapula vaihtui yksistä käsistä moniin seuraaviin käsiin.

Messukylän Kohtaamispaikan alkuaikoina Juhan panos kirkkoherrana oli ratkaisevan tärkeä. Yksi meistä, jotka olemme olleet alusta asti mukana, Juha Ikonen, kiteytti: ”Erityisellä lämmöllä muistelen yhteisömme alkuvuosia ja Juhan antamaa hyväksyntää, ohjausta ja tukea. Paljosta meillä on Juhaa kiittäminen. Siunausta matkaan – uudelleen tapaamista odottaen.”

Juhan viesti Jeesuksessa olevasta turvasta on juuri nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Uutiset vyöryttävät virusta, tartuntavaaraa ja rajoituksia valmiuslain käyttöön ottamisen myötä. Eihän tällaista ole koettu koskaan! Tarvitsemme vahvan viestin Jumalalta tulevasta turvasta. Psalmi 91:1-7, 14-16 sanoittaa sen oivallisesti. ”Se, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, sanoo näin: ’Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani. Jumalani, sinuun minä turvaan.’ Herra pelastaa sinut linnustajan ansasta ja pahan sanan vallasta. Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla. Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi. Et pelkää yön kauhuja etkä päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka liikkuu pimeässä, et tautia, joka riehuu keskellä päivää. Vaikka viereltäsi kaatuisi tuhat miestä ja ympäriltäsi kymmenentuhatta, sinä säästyt. … Herra sanoo: ’Minä pelastan hänet, koska hän turvaa minuun. Hän tunnustaa minun nimeäni, siksi suojelen häntä. Kun hän huutaa minua, minä vastaan. Minä olen hänen tukenaan ahdingossa, pelastan hänet ja nostan taas kunniaan. Minä annan hänelle kyllälti elinpäiviä, hän saa nähdä, että minä autan häntä’.”

Kokoontumisten rajoittaminen ja tilaisuuksien peruuttaminen sisältää mahdollisuuksia, jotka pitää löytää. Milloin Jumala olisi sulkenut oven ilman, että Hän avaa jonkun toisen? Sen sijaan, että lähtisin harrastukseen tai seurakunnan tilaisuuteen, johon olen viikko toisensa jälkeen mennyt samalla kellonlyömällä, minulla onkin yhtäkkiä ylimääräistä aikaa. Mikä mahdollisuus! – Miten ylimääräisen ajan käytän?!? Ajattelen, että tarjolla on ainakin kaksi avonaista ovea. Aivan varmasti tilanne on meille kutsu rukoilla lähimmäistemme, koko kansan ja erityisesti kovan paineen alla olevien päättäjien puolesta. Toinen kutsu on naapuriavun tarjoaminen ja toistemme palveleminen.

Älä jää yksin, vaan ota yhteyttä! Kysy kaverilta, mitä kuuluu. Nyt on aikaa pitää yhteyttä ylös ja ulos!

”Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti. Rauhan Jumala tehköön teidät kykeneviksi kaikkeen hyvään toteuttaaksenne hänen tahtonsa. Hän vaikuttakoon teissä sen, mikä on hänelle mieluista, Jeesuksen Kristuksen kautta."(Hep.13:8, 20-21)

Kaisa Yrjölä

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi