Perhonen ei lennä talvella, 

Tulessa syysperhonen,
auringon säteessä kaukaisessa sateessa,  
sudenkorento paikallaan,
niin kuin kesäkin kerran,
tien vieressä elämän ohessa,
heinäseipäät tulvillaan,
Jumala polvillaan,
katsomassa kanssamme jotakin niin pientä että suurta,
metsän rajassa siellä salassa, huokaa puu,  
niin kuin mekin taas kerran . 

On pimeää vaikka on päivä,
on valoisaa vaikka on yö,
maailmankirjoista ei löydy nimiämme,  
soihtu palaa, kirkkaana loistaa otsa,
painan käden sydämen karikkeeseen,
voin vaikka vannoa,
vielä eilen siellä kasvoi tryffeli.

Pelto hennosti oraalla, 

Toinen sukka katosi pesukoneeseen,
toisessa on reikä,
näillä on käveltävä,
paljain jaloin huomiseen horjuvin askelin,
tuulen sekoittamin hiuksin.
Ottaisi joku kiinni juoksisi antaisi sukat ja kengät,
ei sattuisi niin kulkea päivästä toiseen.
Pitelisi paikallaan päivän tai pari,
juttelisi mukavia,
keittelisi perunat,
ja läskisoosin.