Runoblogi
6.4.2017 13.41
Sataa
Sataa, olen huijannut sinua, eikä tämä ole aprillia, virta joka sydämestäni alkaa, ei hukutakaan sinua, se vie vain mennessään, jos annat luvan, ja minä seuraan perässäsi koskesi kuohuihin, emmekä me tarvitse venettä, emme mitään mikä kelluttaa, sataa, silmistämme sataa, ja minkä sateelle voi, kun se kerran alkaa, ja loppuuko se koskaan, sataa, ja nämä pisarat ovat suolaisia merestä nousseita, siitä merestä joka ensin oli ennen kuin oli mitään muuta, kuin totuus ja hiljaisuus, ja henki liikkui vetten päällä