Vanhan kirkon tarina
Tältä sivulta voit lukea Vanhan kirkon historiasta ja arkkitehtuurista. Olet tervetullut tutustumaan kirkkoon myös paikan päällä.
Historia ja arkkitehtuuri
Neljännesvuosisadan kirkkohanke
Oman kirkon saaminen
Tampereelle oli yli kahden vuosikymmenen hanke. Vuonna 1779 perustettu
Tampereen kaupunki kuului kirkollisesti Messukylän kirkkoherrakuntaan, ja tamperelaiset
kävivät jumalanpalveluksissa Messukylän keskiaikaisessa kivikirkossa. Sittemmin
saarnahuoneeksi saatiin Tammerkosken kartanon vanha väentupa.
Vuonna 1800 saarnahuoneen todettiin rappeutuneen ”aivan käyttökelvottomaksi”, ja tamperelaiset saivat
Ruotsin kuninkaalta Kustaa IV Aadolfilta luvan kerätä kirkkokolehtia puukirkon
rakentamiseksi. Vuonna 1805 saatiin keräyslupa kivikirkkoa varten.
Suomen sodan (1808–09)
jälkeen Suomen alue liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Kirkon
rakentamiseen kerättyjen varojen saaminen Ruotsista Suomeen kesti vuosikausia.
Sinä aikana rahan arvo oli heikentynyt.
Rakennushankkeen
edistymistä viivästyttivät kiistat kirkon paikasta ja rakennusmateriaalista. Messukylän
kirkkoherra Henrik Weckman kannatti viimeiseen asti kivikirkon tai
tiilikirkon rakentamista. Hän olisi halunnut kirkon vuonna 1784 perustetun
hautausmaan viereen. Kaupunkilaiset kuitenkin halusivat keskeiselle paikalle
torin viereen puukirkon, koska keräysvaroilla ei ollut mahdollista kustantaa
kivi- tai tiilikirkkoa.
Kirkon paikan päätti
lopulta maaherra Carl Erik Mannerheim vuonna 1817 ehdotettujen
rakennuspaikkojen katselmuksen jälkeen. Torin kirkkotontti todettiin kirkolle sopivammaksi.

Kirkkoasiaa käsiteltiin
senaatissa vuonna 1822. Kivikirkon kustannukset todettiin liian suuriksi
varoihin nähden, ja senaatti määräsi intendentinkonttorin laatimaan
piirustuksen Tampereelle ”toistaiseksi” rakennettavaa pienehköä puukirkkoa
varten. Bassin signeeraama puukirkkoehdotus valmistui 13.2.1823, ja senaatti
hyväksyi sen 11.3.1823.
Vielä tämän jälkeenkin Weckman
yritti saada tiilikirkkohanketta läpi. Senaatti kuitenkin vahvisti aiemman
päätöksen puukirkosta 27.4.1824. Tämän jälkeen rakennustyö edistyi nopeasti
kesän aikana. Kirkon rakennusurakan toteutti kauppias Adolf Fredrik Lindberg.
Lokakuussa uusi virkaa
tekevä kirkkoherra Herman Hellén kirjoitti tuomiokapituliin ja kertoi,
että Tampereen kirkko oli nyt enimmiltään valmis, ja pyysi, voisiko kirkossa jo
viettää jumalanpalveluksia. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin kirkossa
adventtisunnuntaina 28.11.1824. Kaupungin oikeus toimitti maaherran
määräyksestä kirkon virallisen tarkastuksen 11.12.1824. Kirkko vihittiin
käyttöön 11.4.1825.
Vanha kirkko on nykyisen
Tampereen toiseksi vanhin kirkko. Vuonna 1947 Messukylän kunta liitettiin
osaksi Tamperetta, ja kaupungin vanhimmaksi kirkoksi tuli keskiaikainen
Messukylän vanha kirkko.
Kellotapuli

ensimmäinen julkinen ajannäyttäjä. Kuva: Hannu Jukola
Tapulissa on kaksi kirkonkelloa. Uusi, suuri kello
tilattiin vuonna 1828 Tukholmasta. Vanha, vuodesta 1790 lähtien käytetty
pikkukello halkesi loppiaisena 1998 ja on nykyisin kirkon sisällä nähtävänä.
Sen tilalle saatiin vuonna 1999 Lapualla valettu kello, joka valettiin vanhan
pikkukellon kipsimuottiin.
Yksiviisarinen, vain tunnit osoittava tornikello on Tampereen ensimmäinen julkinen ajannäyttäjä. Ilmajokelaiseen kellonrakentajasukuun kuuluvan Juho Jaakonpoika Ala-Könnin (1798–1865) valmistama kello asennettiin 1835.

Alttaritaulu
Romanttisen muotokuvamaalauksen mestarina tunnettu Ekman
maalasi sittemmin useita alttaritauluja Suomen kirkkoihin.
Kirkkosali
Kaupungin kasvaessa puukirkko kävi pian ahtaaksi. Vuonna
1847 kirkkoa laajennettiin rakennusmestari E. J. Wennerqvistin
suunnitelman mukaan pidentämällä kuorisakaraa itään.
Alttariosa tuli alkuperäisen sakastin paikalle ja kuoriin saatiin viisi uutta penkkiriviä.
Vuosina 1953–1954 kirkko peruskorjattiin Nils Erik Wickbergin suunnitelman mukaisesti. Remontin yhteydessä poistettiin kirkon alkuperäiset sivulehterit.
Katon kupoliin tehtiin kultaiset tähdet.
Kirkon sisätiloja muutettiin vuosina 2020–21. Länsisakarasta
(salin takaosasta) ja etelä- ja pohjoissakarasta poistettiin penkkirivejä, ja
osa penkeistä korvattiin irtoistuimilla. Urkulehterin alle rakennettiin
esteetön wc-tila ja tarjoilukeittiö kahvitilaisuuksia varten.
Samalla eteläsakaraan sijoitettiin lasirakenteinen äänieristetty tila, ja saliin rakennettiin ohjattava tunnelmavalaistus. Kirkko ja tapuli saivat automaattisen sammutusjärjestelmän.
Nykyisin Vanhassa kirkossa on 240 istumapaikkaa.

Saarnatuoli
Urut
Kirkkoon saatiin Kangasalan urkurakentamon Anders Thulén (1813–1872) rakentamat urut vuonna 1848.
Alkuperäisistä uruista on jäljellä mykistä kulissipilleistä
koostuvan julkisivun keskiosa. Urut rakennettiin uudelleen vuosina 1904
(Albanus Jurva) ja 1925 (Kangasalan urkutehdas). Nykyinen täysmekaaninen soitin
on vuodelta 1988 (Kangasalan Urkurakentamo). Siinä on kaksi sormiota ja 21
äänikertaa.
Julkisivu-uudistukset
Kesällä 1892 Vanha kirkko remontoitiin ja se sai pintaansa uuden värin ja paneloinnin, joista jälkimmäinen on ilmeisesti paikoillaan edelleen (Selim Lindqvistin kuva aiemmin tektissä).
Vuosina 1995–96 suoritetun kirkon ja tapulin julkisivujen
korjauksen suunnitteli arkkitehti Hanna Lyytinen. Hän suunnitteli kirkkoon myös
esteettömän sisäänkäynnin vuonna 2011.
Kirkko sai uuden ulkovalaistuksen marraskuussa 2024. Vanhaa kirkkorakennusta
kunnioittavan, pysyvän julkisivuvalaistuksen on suunnitellut valosuunnittelija Anssi
Mäkinen Sitowise Oy:stä.

Tilamuutokset monipuolistivat kirkon käyttöä
Vuosien 2020–21 kirkkosalin muutoksilla tavoiteltiin kirkon monikäyttöisyyden lisäämistä ja monipuolisen toiminnan mahdollistamista sekä saavutettavuuden parantamista.
Muutosten myötä Vanhasta
kirkosta on tullut kohtaamisen paikka monenlaisille kaupunkilaisille, kun kirkkoa
on pystytty avaamaan aivan uusille toiminnoille.
Vanhasta kirkosta on tullut myös tärkeä keskusta-alueen yhteiskunnallisen ja diakonisen työn toimija, joka tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Tampereen kaupungin ja eri järjestöjen kanssa.
Viikoittaiseen toimintaan messujen lisäksi kuuluu Vanhan kirkon kahvila, jonne voi mennä juomaan kupin kuumaa, olemaan itsekseen, hiljentymään tai vaikka tekemään töitä.
Vanhan kirkon papin Olli Viljakaisen mukaan kirkossa pyritään Tampereen seurakuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa järjestämään tapahtumia, jotka tuovat toivoa ja rakkautta ihmisten elämään.
Vanhassa kirkossa onkin katseltu esimerkiksi MM-lätkää jääkiekon maailmanmestaruuskisojen aikaan. Kesällä kirkolta on voinut vuokrata skeittivälineitä ja saada Kaarikoirilta ilmaista opastusta skeittaamiseen.
Kirkossa tarjotaan myös nuorille ja nuorille aikuisille suunnattua maksutonta Walk in -terapiaa.

Tekstin päälähde: Voitto Silfverhuth: Tampereen
seurakuntahistoria
Yläosan piirroskuva: Emil Bobyrev