Siirry sisältöön

Tule mukaan blogaamaan!

Sinkut-sivuston blogistit voivat olla sekä seurakuntalaisia että seurakunnan työntekijöitä, jotka kirjoittavat ja pohtivat asioita kukin omasta näkökulmastaan ja omista mielenkiinnon kohteistaan.

Lähetä meille sähköpostia, jos olet kiinnostunut kirjoittamaan blogia Sinkut-sivustolle.

Ota yhteyttä

Runoblogi

Pakkaslunta

Pakkaslunta, 
ajatus sinusta, 
kevyesti leijailevaa, 
puhtaan valkoista, 
viatonta, 
pakkaslunta, 
suru ei paina mitään, 
murheet vielä vähemmän, 
pakkaslunta, 
luoja luo lunta, 
silmät auki näen sinusta unta, 
alas leijailevaa, 
tuulessa ohi kiiltävää, 
pakkaslunta, 
ajattele, 
jokainen hiutale on kaunis, 
erilainen, niin kuin minä nyt ajattelen sinua, 
en kipeästi en kepeästi, 
niin kuin pakkaslunta, 
minut peittävää päälleni leijailevaa

7.1.2026

Olin sairaalassa

Olin sairaalassa,
näin ihmisten syntyvän ja kuolevan,
koin kivun,
koin kuinka ihminen haluaa pois mutta ei pääse,
koin kuinka ihminen haluaa syntyä mutta ei pääse,
näin enkeleitä, paljon enkeleitä,
kuinka he kantoivat ihmisiä käsivarsillaan,
näin Jumalan,
kuinka hän itki,
minun kanssani itki,
ihmisen kanssa itki,
olin sairaalassa,
ihmisten sairaalassa,
pienten lasten ja vanhojen lasten,
Jumalan lasten

18.12.2025

Sataa

On satanut,
niin kuin minä olen satanut,
monta aikaa, yötä ja päivää,
on satanut,
niin kuin sinä olet satanut,
kaikki satavat,
kerran tai kahdesti,
alati satavat,
on satanut,
niin kuin sataa edelleen,
silmistäsi näen sen,
kuinka sielusi on satanut,
taivaan täydeltä,
Jumala on sinussa satanut,
ja sataa sataa edelleen sataa,
sydämeni vierelläsi sinun kanssasi sataa.

13.7.2025

Tuuli on tyyntynyt

Kun tuuli on tyyntynyt ja lehtikään ei liikahda,
on mieli kiihkeä,
mielii Jumalan perään,
totuuden ja rakkauden,
mistä sen löytäisi,
kiven alta matoja,
järvestä kaloja,
jos se onkin siinä,
ongen kohossa,
kuinka se keinuu aalloilla,
ja sinä olet hiljaa,
ja minä ymmärrän kaiken.

13.7.2025

Perhonen talvella

Perhonen ei lennä talvella,
nukkuu nukkuu siivet supussa suojanaan,
nukkuu ja rukoilee suruvaippa entinen amiraali,
puun kolossa nukkuu ja tähtiä katselee hiutalehileitä,
hiljaa mielessään hyräilee,
anna meille rauha rauha,
sinun rauhasi.

10.1.2024

Tulessa syysperhonen,
auringon säteessä kaukaisessa sateessa,
sudenkorento paikallaan,
niin kuin kesäkin kerran,
tien vieressä elämän ohessa,
heinäseipäät tulvillaan,
Jumala polvillaan,
katsomassa kanssamme jotakin niin pientä että suurta,
metsän rajassa siellä salassa, huokaa puu,
niin kuin mekin taas kerran .

15.9.2023

On pimeää

On pimeää vaikka on päivä,
on valoisaa vaikka on yö,
maailmankirjoista ei löydy nimiämme,
soihtu palaa, kirkkaana loistaa otsa,
painan käden sydämen karikkeeseen,
voin vaikka vannoa,
vielä eilen siellä kasvoi tryffeli.

15.9.2023

Kevät

Pelto hennosti oraalla,
lehdet vasta syntymässä,
lintujen kirkaisuja,
keväällä ei ole kaikki hyvin,
jäiden lähtöjä ja rannoille saapumisia,
räntäsadetta ja pilvilauttoja,
mikä sinun on kevät?
Yöpakkasia ja aamukastetta,
kuolleita kuurankukkia,
vien kevään rakkaani päivystykseen,
lääkärin määräys:
silmätippoja ja vuodelepoa,
kesään mennessä kyllä terveeksi.

28.6.2023

Paljain jaloin

Toinen sukka katosi pesukoneeseen,
toisessa on reikä,
näillä on käveltävä,
paljain jaloin huomiseen horjuvin askelin,
tuulen sekoittamin hiuksin.
Ottaisi joku kiinni juoksisi antaisi sukat ja kengät,
ei sattuisi niin kulkea päivästä toiseen.
Pitelisi paikallaan päivän tai pari,
juttelisi mukavia,
keittelisi perunat,
ja läskisoosin.

8.5.2023

Puuttuva palanen

Palapelistä puuttuu palanen,
sydämestä kaksi,
toisessa niistä oli sinun kuvasi sen muistan,
toisessa kai Jumalan,
hajoitan melkein valmiit,
aloitan taas alusta,
jos tällä kertaa kokoon saisin,
täysin ehjäksi tulisivat.

8.5.2023

Takana on talvi

Takana on talvi,
edessä takatalvi,
tukka hyvin ja pipo hukassa,
sormia palelee ja sukat pyörii jalassa,
päivällä vettä ja öisin lunta,
kukat ne jaksaa kesän tuloon luottaa,
ja Jumalaan,
silmiään aukovat vastasyntyneet,
hämmästyksissään ja ihmeissään.

8.5.2023

Kysyit minut elämään

Sinä kysyit minut elämään.
Kysyit niin monta kertaa,
että uskalsin pois tästä homeisesta talosta
jota ihmiseksi kutsutaan,
sinä kysyt,
mutta et vastaa koskaan,
ei sinulla ole niitä,
kertomuksia sinulla on vertauskuvia
ja niin minäkin uskallan seurata sinua,
tartut käteeni,
ja hetken olen muuta kuin ihminen,
olen lintu matkalla taivaanrajan tää,
olen tuuli joka ei muista nimeään,
sinä sanot minä olen,
ja niin uskallan olla minäkin,
jotain vähemmän,
paljon enemmän,
ei kuolema voi meitä erottaa
ei mikään mikä on ihmistä,
ei ikuisuus,
se on jo täällä,
näen sen silmistäsi.

13.12.2019

Taivas on auki

Taivas on auki,
aurinko selällään,
vastaanottaa kaiken mitä Jumalalla on antaa,
niin minäkin sinäkin,
ei meitä voi erottaa,
rakkaudestaan,
siitä mikä hyvää on ja kaunista,
tule kuollaan kaikelle vanhalle,
pimeälle,
eletään, yhdessä tai yksin,
ei sillä ole merkitystä,
valo meitä kuljettaa ja kantaa,
läpi hämärienkin päivien,
läpi kaiken mikä ahdistaa ja pelottaa.

13.12.2019

Lasten oikeuksia

Minulla on oikeus olla,
taivaan isän sylissä,
juosta pois,
tulla aikuisena takaisin,
lähteä ja lapsena palata,
minulla on oikeus olla vaan,
isän silmäterä,
rakastavan katseensa alla,
itkeä ja nauraa,
tulla ja mennä ovista ja ikkunoista tuulla,
minulla on oikeus,
taivaan isän lapsen oikeus,
kaikki kertoa kuulluksi tulla,
ihmiseksi ihmeeksi isolla i:llä,
minulla on oikeus isää rakastaa niin paljon kuin sydämestä lähtee, siellä syntyy uutta tulee,
minulla on oikeus ja sinulla kaikkeni antaa ja vielä enemmän,
isän poskea silittää
sen hetken kauneuteen hellyyteen melkein kuolla,
meillä on oikeus
pidetään siitä isän kädestä viimeiseen asti kiinni.

21.11.2019

Tuuli liikuttaa lehteä

Tuuli liikuttaa lehteä,
minä liikutan sinua,
tahtomattani väkisin,
puissa ei asu enää kukaan,
sinäkin haluaisit lentää pois,
tuuli liikuttaa lehteä,
vielä vähän ja se irtoaa,
syksynsä viimeinen,
sinulla on jaloissasi saappaat minulla ei mitään,
vielä vähän ja olemme sateessa,
loputkin riisutaan,
ensilunta odotetaan hiutaletta kielenpäällä,
yksinäistä sanaa,
mikä kertoisi kaiken,
mitä sydämellä on sielu janoaa,
tuuli liikuttaa lehteä,
joku liikuttaa minussa jotain,
niin syvällä,
niin kaukana,
etten voi sitä koskettaa.

11.11.2019

Autojen punertavat silmät

Autojen punertavat silmät,
kadut oksentavat vatsansa tyhjiksi,
ihmisillä harhoja rakkaudesta
juoppohulluuskohtauksia,
heikoimpia kannetaan
vielä heikompien annetaan kuolla,
marraskuun yö vie monta mukanaan,
minä en lähtisi vielä,
mukaasi sinun,
autojen punertavat silmät
sammuvat yksi kerrallaan
painuvat kiinni surusta raskaat,
ikäväänsä turhaan syleissä itkeneet
tai yksin lohduttamattomat

21.11.2019

Sydämeni suruineen

Sydämeni suruineen laahustaa läpi pimeän päivän,
sateet huuhtovat eivät tilaa tee,
hyvin mahdun sekaan,
jouluun on matkaa,
kuolemaan,
uuteen syntymään,
sydämeni suruineen tuli kylään,
ei se mitään puhu saa sanotuksi,
älä välitä ei se sinusta johdu,
siinä se istuu koko kohmeloinen vartaloni romuluineen,
kaikkine tarpeineen,
ei se osaa niitä ilmaista,
kosketuksesta kai räjähtäisi,
lentäisi taivaisiin,
siinä se on,
mitä olemuksestani on jäljellä,
märät vaatteet ja takaa silmät,
ei sillä ole kiire mihinkään,
laula sille vaikka jotain,
hyräile hiljaa,
josko se siitä,
jonkin elonmerkin,
ylösnousisi,
kuolisi loputkin.

17.10.2019

Syksy saapuu. Sinä et?

Syksy saapuu,
perille tieto,
kurjet ovat lähteneet,
kaipaus tilalle tullut haikea mieli,
minne ovat menneet linnut,
kadonneet kesän kiljahdukset
uimarengas ja uikkarit,
syksy saapuu,
sinä et,
pois olet sinäkin mennyt,
minut jälkeesi jättänyt ja ikävän,
syksy saapuu syksy on jo,
päällä saderintama matalapaine,
tuuli puita riipii selkäpiitä karmii
joku ikkunaa pitkillä kynsillään raapii.

17.10.2019

Kuuntelen

Kuuntelen Jumalan puhetta,
ymmärtämättä sanaakaan.
Kuuntelen tuulta puissa,
laineita vasten rantaa,
pehmeitä huuliasi vatsallani,
ymmärrän kaiken,
Jumala vaihtoi kanavaa,
laitan sen muistiin,
jätän päälle,
väännän volyymin kymppiin.

17.10.2019

Syksyllä

Tuuli ravistaa puuta,
maahan viimeisetkin lehdet,
kesä sataa värinsä väristen varisee,
värisen minäkin kylmästä tärisen,
halaan puuta halaan sinua,
vuorotellen luotua ja luojaa,
sataa lunta,
näen unta taivaan kesästä,
että siellä me jo olemme,
ja sukellamme pilviin toisiimme aurinkoon,
ikuiseen virtaan Jumalaan,
suljemme silmämme näemme unta,
tuuli meidät hereille ravistaa,
sataa lehtiä kaikkia taivaan värejä.

17.10.2019

Mitä minun tuli muistaa

Mitä minun tuli muistaa,
hän kuoli meidän puolestamme,
mitä piti täältä kaupasta kotiin kantaa,
missä minun pitikään olla huomenna,
kenet piti tavata,
hän kuoli puolestamme,
kuka minä olen,
kuka sinä,
totisesti hän kuoli,
missä synnyin missä kuolen,
hän kuoli,
mitä minun piti muistaa,
unohdin jo sen,
äskeisen huolen,
hän elää.

17.10.2019

Meri ja taivas

Varpaasi aamukasteessa uivat,
sinulla on kiire mereen,
syvemmälle sukelluksiin syliin,
hiuksesi märät suolaiset poskesi,
sinun on kaikkea ikävä,
lämmintä taivaanrantaa hienoa hiekkaa tyhjiä simpukoita,
taivaaseen sinun on kaipuu ja minun,
lähdetään noustaan veneeseen odotetaan tuulta,
tartutaan toisiimme ja lupauksiin,
annetaan päivän purtta kuljettaa niin kauas kuin aallot meitä jaksavat.

17.10.2019

Elämä huutaa

Elämä huutaa se on juuri syntynyt,
ihan uusi ja ensimmäinen,
elämä huutaa,
se on lähdössä pois,
ennen aikojaan luotani muuttamassa,
muotoaan vaihtamassa,
elämä huutaa,
ilosta ja riemusta sinussa ja minussa,
ääneti huutaa luojansa luo
lähettäjänsä ja vastaanottajansa,
elämä huutaa,
annetaan sen huutaa,
avataan suut ja sydämet niin auki kuin voidaan
taivaaseen asti soidaan.

23.8.2019

Vein murheeni järveen

Vein murheeni järveen,
siellä ne nyt kelluvat lumpeet ja ulpukat,
uuden sisällön saivat,
kukkiessaan kukkiinsa,
vien sinut järveen ja hukutan,
sieltä sinä nouset,
kastettuna ja uudestisyntyneenä,
järveen voi viedä mitä vain,
muttei huomisen ajatuksia,
se lukee vielä eilistä lehteä.

23.8.2019

Puuruno

Lehmus tammi ja tuomi,
avoinna niityn puomi,
kukka ihan jokainen niin kuin sinäkin,
niin minäkin, vaahtera jalava salava,
mettä pihkaa mahlaa virtaa joka ikinen ikuinen rakkauden kanava,
koivu ja kataja,
Jumala kaiken takana,
paju ja haapa,
huuliltamme aukeaa suudelmien puuton aapa.

23.8.2019

Aurinko avautuu meille

Aurinko avautuu meille,
kertoo avaruudesta pimeimmästä pimeästä,
mitä on olla tähti,
jumalan taskulamppu, nöyrä palvelija,
lämmittää ihmistä, synnyttää elämää,
mitä se on matkata radallaan,
nousta aamulla aikaisin painua illalla taivaanrantaan,
nukahtaa pitkästä päivästä,
valaista yöksi kuu näyttää suuntaa,
aurinko avautuu meille menee pilven taakse piiloon,
rohkaisee meitä olen silti olemassa niin kuin Jumala on.

23.8.2019

Elämäni tie

Elämäni tie nousi pystyyn,
taivaaseen asti se ulottuu,
Jumalan varpaita kutittelee,
elämäni tie,
potkin kiviä,
vielä raivaan lävitse pääsemätöntä,
vielä huilaan pientareella,
vielä odotan sinua,
koska saat kiinni,
sanot: anna käsi käteen kuljetaan yhdessä,
heitetään kompassi ja kartta,
otetaan suunta kuusta ja tähdistä,
toistemme silmistä,
elämäni tie,
yhdessä kevyt kulkea,
niin kuin sitä ei olisikaan, tietä.

28.6.2019

Yö on yötön

Yö on yötön päivä päivätön,
työtön on työtön,
virka viraton merkitys merkityksetön,
sekava on sekaisin,
aika aikaisin liian myöhään takaisin,
köyhyys sattuu köyhään rikkaus rikkaaseen,
mitä syntiä teit sinäkin sitä tein minäkin,
roskis täyttyy roskista tyhjyys tyhjyydestä,
tyhmyys on tyhmän päässä yhden ajatuksen päässä,
aivot on täysin jäässä järvi vieläkin jäässä,
kauas on pitkä matka lähellesi vielä pidempi,
kukaan ei ole vapaa sydän sielu täynnä lokaa ja kuraa,
tule Jumala ja pelasta taivas taas aukaise selosta,
armahda ja auta, jumalauta.

28.6.2019

Kevät lohkeaa

Kevät lohkeaa,
hampaasta pala,
jäästä toinen,
kevät,
kyyneleitä kaikkialle valuen,
niitä itkien,
kivusta ja onnesta,
kevät sinussa ja minussa jonkun kuolemasta,
uudelleen syntymästä,
kevät meissä autuaan tietämätön,
autuas tässä suudelmassa huulillemme syntyvässä.

15.2.2019

Punatulkku

Punatulkku jeesuksen veren punainen,
helisee oksalla,
tuulikello,
metsän pimeästä tullut,
kauempaa kuin ikuisuudesta,
laulaa käsittämättömästä rakkaudesta,
suun ja silmät täyteen,
uutta lunta,
puhtaan valkoista,
jättää sydämeen tilaa, Jumalan tulla,
syntyä aina uudelleen,
punatulkku, laulaa itselleen toisen samanmoisen,
niin ne laulavat punatulkut,
ja sen puun alla minä suutelen sinua.

10.2.2019

Elämä karkasi

Elämä karkasi,
ikkunasta se lähti,
pienestä raosta.
Älä jätä ikkunaa auki yöksi.
Elämä lähti minusta poistui,
viimeksi kun näin istui kirkon portailla,
ihaili kynttilämerta,
ei puhunut mitään minun elämäni.
Minun on sitä ikävä,
juuri kun siihen rakastuin lähti lintujen mukaan,
palasi luojansa luo,
elämäni ainutlaatuinen kallisarvoinen
jos luet tämän, palaa luokseni,
tule edes käymään,
lupaan kohdella sinua paremmin kuin hyvin,
paremmin kuin viime kerralla

10.2.2019

Pakkanen puree

Pakkanen puree nenästä,
siirtyy alaspäin,
on jo varpaissa,
siirtyy siitä ylöspäin,
korvanlehdistä,
sinä olet pakkanen,
ja vaikka vähän paukutkin
en sitä säikähdä ei se haittaa,
kieleni jäätyy sinuun,
ei meitä voi erottaa,
sinä olet pakkanen,
sinussa minä olen
ja hengitän huurtuvaa ilmaa.

10.2.2019

Talven selkä taittuu

Talven selkä taittuu,
lumisade halvaantuu,
rampa koira raahautuu avannolle,
katsoo vedestä viimeistä kuvaansa,
tähtiä tippuu.
Kuka meitä enää vahtii,
revontulten piiskat, pakkasyöt,
tule, juostaan kevättä kohti,
hypitään sulia pitkin,
virrataan minne vesi vie,
tule vaihdetaan talvenvalkeat ihot ruskettuneisiin kasvoihin, suudelmien peittämiin,
pisin pimeä aamuihin valoisempiin,
räjähtäviin aurinkoihin,
tule riisutaan päivä ja vaate kerrallaan,
kevät paljaaksi kesä toisillemme alasti.

10.2.2019

Sateen läpi

Tulin sateen läpi,
synnyin vähän kerrallaan,
kuljen kohti taivaanrantaa,
vieläkin pisaroi,
annan poskieni kastua,
tulen taivaasta,
minulla on huono muisti,
en muista sieltä mitään,
kuljen syksyyn,
vieläkin lehtiä sataa,
heitän niitä ilmaan,
lehtiä sataa,
piiloudun niihin,
odotan talvea,
sinä et minua huomaa,
kuljen sateen läpi.

17.8.2018

Hiljaista sydämen puhetta

Hiljaisuus,
kuin sydän puhuisi,
niin vähän on sillä asiaa,
rauha, kuin Jumala kuiskaisi,
pitäisi pitkät tauot,
lumpeenlehdellä korento,
siivet väristen sinä ja minä,
emme me lennä kyllä me lennämme,
taivaaseen ja takaisin,
uudestaan ja uudestaan,
luojan luo luojan luomat,
maan hiljaiset äänettömät toisillemme kuiskaavat,
näin on hyvä näin on oikein,
sinä ja minä lumpeen lehdellä täydessä kukassa,
ilmassa Jumalan kämmenellä.

18.7.2018

Aurinko

Aurinko on löytänyt minut,
helle painanut maata vasten järveen ajanut,
aurinko löytää mihin menenkin,
varjotkin se käy läpi,
etsii kunnes löytää ja käy kanssani lempimään,
vaikka en aina jaksaisikaan,
kaiken vaatii kaiken se ottaa,
viimeiseen pisaraani asti juo,
auringolla on sinun säteilevät kasvosi sinun hymysi,
auringolla on sinun naurusi,
kiljuvat tiirat ja ruohikolla raukeutesi.

18.7.2018

Kaikki on rakennettu

Kaikki on rakennettu,
kaikki on valmista,
mikään ei ole,
kaikki on keskeneräistä,
sinä ja minä,
vasta valmisteilla,
mitähän tästäkin tulee,
sinusta ja minusta,
aina rakenteilla oleva tupa,
silti kalliolle tekeillä,
seitsemän porrasta sisälle,
ei takaovea,
haikara katolla,
keskellä uuni ulkona huussi.

16.8.2018

Painoton unessa

Unessa painan vähemmän,
sen verran kuin jaksat kantaa,
helleunessa puun varjossa,
sinusta unta nähdessäni,
vedessä laiturin vieressä,
sinisessä unessa,
pilven alla sateessa,
en paina mitään,
nousen taivaisiin päivänkorento,
veneessä tuulen kuljettaessa,
ajattelematta määränpäätä soutamatta,
katsomalla ylöspäin,
hetken olen kevyt,
helppo kantaa,
silmät kiinni silmänräpäyksen.

18.7.2018

Rannalla

Rannat täynnä ihmisiä,
kiljuvia lapsia,
auringossa lepääviä aikuisia,
elämä on täällä,
se on palannut kaupungista,
alkuun takaisin,
lähteelleen,
veden äärelle sen pinnalle ja sisälle,
uudelleen luotavaksi alkavaksi,
tule sukelletaan laiturilta toisiimme,
aurinkoon ja veteen,
suudellaan,
jäädään odottamaan mitä meistä syntyy,
ehkä pieniä kaloja,
perhosia veden ylle sudenkorentoja,
jotain ihan pientä,
sadepisaroita kuplia veden pinnalle.

18.7.2018

Hiljaisuus

Hiljaisuus,
kuin sydän puhuisi,
niin vähän on sillä asiaa,
rauha,
kuin Jumala kuiskaisi,
pitäisi pitkät tauot,
lumpeenlehdellä korento,
siivet väristen sinä ja minä,
emme me lennä kyllä me lennämme,
taivaaseen ja takaisin,
uudestaan ja uudestaan,
luojan luo luojan luomat,
maan hiljaiset äänettömät toisillemme kuiskaavat,
näin on hyvä näin on oikein,
sinä ja minä lumpeen lehdellä täydessä kukassa,
ilmassa Jumalan kämmenellä.

4.7.2018

Luen sinusta runoja

Luen sinusta runoja,
ne kaikki on kirjoitettu sinusta eri puolistasi,
aamulla päivällä ja illalla öisin kirjoitetuista punastun,
löydän sinut sivuilta,
jokaisesta lauseesta sanasta,
lumihiutaleinen helteen hyväilemä,
löydän sinut alusta ja lopusta,
kun suljen kannet,
löydän sinut runoista itse kirjoittamistani,
viereltäni,
löydän kun taas alan sinusta runoa,
siitä tulee uusi ennen kokematon,
niin kuin sinä olet tuuli on monimutkainen yhtälö,
ratkaisematon,
maalaus keskeneräinen minulle vielä avautumaton,
luen sinusta runoa,
yksinkertaista ja kaunista,
laulua,
niin kuin tässäkin kohtaa,
linnunluut hedelmän pisarat,
aavikolle eksynyt keitaan löytänyt,
taivaan,
kivellä yksin itkevä minun sylissäni,
naurua helisevä,
luen sinusta runoa,
kirjoitan sitä parasta aikaa,
ikuisesti kirjoitan.

14.3.2018

Pelko nakertaa juuriani

Pelko nakertaa juuriani,
kohta kaadun korkealta,
pitkin pituuttani mitätöntä mittaani,
pelko syö sieltä,
haukkaa palan terävillä hampaillaan,
mistä sillä on ote,
pelko repii irti vasta istutetut juuri kukkaan puhjenneet,
pelollani on nälkä,
pienellä hiirellä noenmustalla herkästi palelevalla,
pelollani hahmoni juurella,
pienessä kolossa,
suuri on sen nälkä suojassa olla hangen alla,
turvassa maailmalta,
pelollani pienellä niin suurella kuin puuni alle,
suuremmalla kuin Jumalan syliin mahtuu.

14.3.2018

Lumella on sinun nimesi

Lumella on sinun nimesi valkea kirkas taivaan kajo,
jokainen hiutale sinun sukuasi enkelten,
jäällä sinun voimasi minua kantavat,
niin paljon kuin on pakkasta,
niin monta kuin on lintua tänne jäänyttä on sinun lukusi,
seitsemän kertaa seitsemän kymmentä seitsemän,
hangessa selälläni silmät kiinni näen sinut tunnen tuoksusi tulen enkeliksesi minäkin.

25.2.2018

Sinun kanssasi

Olen tuhannesti kuollut,
aina ylösnoussut sinulta karannut,
kulkukoira irtomakeinen pureskeltu pois syljetty,
sinun pelastamasi velkaan jäänyt,
sinun kolmasti kieltäjäsi vihaajasi ja rakastajasi,
jalat alleni saanut,
sinun häpeäsi ja ilosi,
mutkalle mennyt,
kivusta vääntynyt uudelleen sylissäsi suoristunut,
olen missä olen, sinulta piiloutunut,
löydettäväksi jätetty monimutkainen,
yksinkertainen taivaassa ja maan päällä,
yksinäinen ilman sinua ja sinun kanssasi avuton.

13.2.2018

Henkäyksiä

Kauas on pitkä matka,
vielä kauemmas paljon lyhyempi,
yksi henkäys, ulos, tai sisään,
että jaksaa rajan taa kulkea,
silmänsä sulkea,
ja vielä kauemmas,
henkeänsä pidättäen,
jännityksellä odottaen,
että mikä odottaa mitä odottaa voi,
säästää sitten irti,
hengestään,
viimeinkin hellittää,
antaa hengityksen kulkea,
vapaana ilman kahleita maan,
luojansa luokse,
siinä viimein antaa olla,
itsensä olla,
sylissään luojansa levossaan,
kauas on pitkä matka,
sinun luoksesi paljon lyhyempi.

13.2.2018

Naisen kosketuksen ikävä

Verhojen pauhu,
tuuli liikuttaa taloa,
räystäät itkevät,
kyynel on vain metafora,
alas on pitkä matka,
lasken rappusia,
ylös on vielä pidempi,
kattona taivas lasken tähtiä,
autiossa talossa olisi tilaa vielä yhdelle sinullekin,
takan reunalla,
sylini nurkassa,
lehtien alla,
kuun valkoisessa valossa,
ensilumessa,
piirileikeissä piipun ympärillä,
talon uumenissa,
homeisissa hillopurkeissa,
kellarissani,
perunalaarien kauhussa mullan tuoksussa,
seinien valitus ja kaipaus ja pauhu,
naisen kosketuksen ikävä.

4.1.2018

Laulu


Minkä laulun omistaisimme,
toisillemme laulaisimme,
täydet oikeudet siihen,
täydet vapaudet,
hyräillä keskellä arjen,
kuiskata keskellä yötä hellästi korvasta korvaan luritella,
minkä laulun sanattoman sävelettömän,
vain koskettaessa silmiin katsoessa soivan,
laulun vain meille luodun,
meille sovitetun,
tuhansin variaatioin muunnoksin ja muunnelmin,
laulun meidän nimisemme,
minkä laulun nyt suutelisimme,
henkiin herättäisimme,
tuhansista ja tuhansista erään
toisillemme luojallemme laulaisimme.

4.1.2018

Naparetkellä

Jalat ovat kylmät pää lämmin,
tasapaino löytyy keskeltä,
totuus kaurapuurosta,
aamun avaruudesta,
viimeisenä sammuvasta tähdestä.
Siitä kun ehdotat naparetkeilyä,
perille pääsyllä ei niin väliä,
matkanteolla on ja uuden löytämisellä,
sankareita meistä tulee kuitenkin,
toinen toisiimme kadonneista,
lumihipiän alle hautautuneista,
suudelmien railoihin pudonneista,
jalat ovat lämpöiset päämme kylmät,
tule lähdetään,
olen jo valjaissa,
sinä saat ajaa ensin.

4.1.2018