MasaMasan mutinat

Masa on paljasjalkainen peltolammilainen setämies, joka tykkää ritareista ja miekoista, vaikka on pasifisti. Alun alkujaan hän päätyi silloiseen Viinikan seurakuntaan sivariksi, mutta tekee nykyään "oikeita" töitä pyhäkoulun, varhaiskasvatuksen ja viestinnän parissa. Hän hyväksyy avarakatseisesti sekä kahvin että teen ja kuluttaa niitä huolestuttavassa mittakaavassa. Jos hänellä on vapaa-aikaa, hän tuhlaa sen nörtteillen fantasian ja scifin parissa. TM:n paperinsakin hän sai työelämän kannalta hirmu hyödyllisestä languedocilaisesta trubaduurirunoudesta.

rss Masan Mutinat

Matti Etelänsaari palvelee Tampereen Eteläisessä seurakunnassa pyhäkouluteologina. Blogissaan hän kertoo ajatuksistaan seurakunnastamme ja elämästä sen ympärillä, omaan persoonalliseen tyyliinsä.
4.10.2013 8.00

Eläimellistä symboliikkaa

Juudan leijona (tai sinne päin). Hyvää eläinten päivää!
Tänään 4. lokakuuta vietetään maailman eläinten päivää. Tehkää siis hyvin ja rapsuttakaa kissaa, koiraa tai borneolaista hedelmälepakkoa, ja jos suinkin mahdollista, olkaa myös vieraskoreita ja välttäkää juhlakalun panemista ruokalautasellenne! (Paitsi jos annatte sen sitten kanssa mussuttaa siitä.)

Kristillisessä traditiossakin on käytetty runsaasti erilaista eläinsymboliikkaa. Niin taiteessa kuin profeetallisessa kirjallisuudessakin törmäämme lukuisiin, joskus yllättäviinkin eläinhahmoihin, jotka kuvastavat milloin hyvää, milloin pahaa. Siispä kalendaarisessa ajan hengessä esittelen nyt joukon luontokappaleita, joiden kautta kristinuskon sanomaa on avattu ja selitetty ihmisille halki vuosisatojen.


Härkä
Härkä (joskus siivekäs) symboloi evankelista Luukasta Ilmestyskirjassa esiintyvän "neljän olennon" mukaan (Ilm. 4:6-7).

Kala
Ikivanha Kristuksen ja kristinuskon symboli, joita alkuseurakuntien jäsenet piirsivät esimerkiksi salaisiin kokoontumispaikkoihinsa Rooman katakombeissa. Kreikaksi kala on ikhthys ja voidaan muodostaa litanian Iesous Khristos Theou Hyios Soter ("Jeesus Kristus, Jumalan Poika, Pelastaja") alkukirjaimista.

Kampasimpukka
Tuttu symboli vanhoista kastemaljoista; nimenomaan kasteen vertauskuva. Sillä on symboloitu myös apostoli Jaakobia.

Kana
Jeesus vertaa itseään kanaemoon, joka tahtoisi koota poikasensa siipiensä suojaan, mutta nämä eivät halua tulla (Luuk. 13:34).

Kotka
Evankelista Johanneksen symboli, jo mainitun Ilmestyskirjan kohdan mukaan (Ilm. 4:6-7). Kotka on jo esikristillisillä ajoilla ollut kuninkaanvallan, Rooman valtakunnassa erityisesti keisarivallan, vertauskuva.

Kukko
Aamun sanansaattajana kukko on toivon vertauskuva. Raamatunkertomuksissa se esiintyy ikimuistettavimmin kiirastorstaina, jolloin Pietari kieltää kolmesti Herransa, ennen kuin kukko laulaa (Mark. 14:72) - ja Pietarikin saa luopumisensa lopulta anteeksi. Sarastuksesta ilmoittava kukko muistuttaa myös valvomisesta ja valppaudesta; sillä kukapa tietäisi, milloin Herran päivä tulee? (Matt. 24:42-44)

Kyyhkynen
Vanha ja taiteessa suosittu Pyhän Hengen symboli: Jeesuksen kasteessa Pyhän Hengen kerrotaan laskeutuneen hänen päälleen "kyyhkysen tavoin" (Mark. 1:11). Kyyhkysellä on muitakin merkityksiä. Se voi kuvastaa rauhaa, sielun vapautumista ruumiista kuoleman hetkellä, ja toivoa Nooan arkin tarinassa (1. Moos. 8:8-12).

Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen.
(Matt. 3:16)

Kärppä
Vanhoissa kansanuskomuksissa kärpän uskottiin mieluummin kuolevan kuin likaavan kauniin turkkinsa. Niinpä siitä tulikin viattomuuden ja puhtauden symboli. Kärppä kuvastaa kristityn päättäväisyyttä mieluummin kuolla kuin syyllistyä kuolemansyntiin.

Käärme
Huono-onninen matelija on saanut kyseenalaisen kunnian toimia pahuuden vertauskuvana aina paratiisikertomuksesta lähtien (1. Moos. 3:3). Hurjemmassa ja myyttisemmässä hahmossaan eli lohikäärmeenä se on myös Saatanan hahmo Ilmestyskirjassa (Ilm. 12:3-9).

Lammas / karitsa
Johanneksen evankeliumissa Jeesusta nimitetään Jumalan Karitsaksi, joka kantaa maailman synnin (Joh. 1:29). Karitsasymboliikkaa viljelevät myös monet muut Uuden testamentin kirjeet sekä Ilmestyskirja. Juutalaiseen perinteeseen liittyi ja liittyy yhä vahvasti pääsiäisen lammasateria, joka muistuttaa paosta Egyptistä: kertomuksen mukaan teurastetun lampaan verellä vihmotut juutalaisten talot säästyivät egyptiläisiä iskeneeltä Jumalan vihalta (2. Moos. 12:3-13).


Seuraavana päivänä Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen. Johannes sanoi: "Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!"
(Joh. 1:29)

Leijona
"Juudan leijona" on ilmaisu, jolla kristinuskossa viitataan Jeesukseen (Ilm. 5:5) ja juutalaisuudessa Juudan heimoon, josta kasvoi niin suuri ja mahtava, että juutalainen kansakin sai nimensä sen mukaan. Leijona (tavallisena tai siivekkäänä versiona) on myös evankelista Markuksen symboli (Ilm. 4:6-7).

Norsu
Elefanttiparilla on viitattu Aadamiin ja Eevaan. (Eevalla saattaisi olla sanomista moisesta paksunahkavertauksesta.)

Pelikaani
Antiikin aikaan uskottiin, että ravinnon ollessa tiukilla pelikaaniemo ruokki poikasiaan omalla sydänverellään. Tästä saatiinkin mitä mainioin vertauskuva Kristuksesta, joka vuodattaa oman verensä ihmiskunnan tähden.

Perhonen
Ylösnousemuksen symboli - kaunis perhonen, joka murtautuu vapaaksi ja nousee siivilleen näennäisen elottoman kotelon kätköistä.

Riikinkukko
Antiikin viisaat uskoivat riikinkukon lihan olevan pilaantumatonta, minkä tähden siivekkäästä tuli kuolemattomuuden ja Kristuksen vertauskuva. Koreapyrstöinen lintu on toisaalta ymmärrettävästi saanut palvella myös ylpeyden vertauskuvana. Irakin ja Syyrian jesidiläisyydessä riikinkukko kuvaa, kiintoisaa kyllä, ylimmäistä enkeliä, joka ympäröivässä islamilaisessa maailmassa on rinnastettu itseensä Saatanaan...

Varpunen
Jeesus käytti varpusta vertauksessaan Jumalan huolenpidosta. Jos kerran Jumala ei unohda edes yhtä varpusta, vaikka niitä vähäisinä ja arvottomina pidetäänkin, niin tottahan Hän pitää huolen ihmisistäkin! (Luuk. 12:6-7)

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi