Messukylän seurakunnan uutisarkisto
Aitolahden hautausmaan sukutarinat kiinnostivat yleisöä
Aitolahden hautausmaan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettiin kiertokävely 1. elokuuta. Kauniilla ja hienosti hoidetulla hautausmaalla vainajien omaisilla oli mahdollisuus esitellä sukuhautojen historiaa ja kertoa niihin liittyviä tarinoita kiertokävelyn osallistujille.
Ohjelmassa oli myös sankarihautojen ja muutamien muistomerkkien esittely.
Kierrosta veti Terhi Riekkola, joka halusi omistaa sen vaarinsa Kustaa Ruokosen muistolle kunnianosoituksena. Ruokonen lahjoitti hautausmaa-alueen aikoinaan seurakunnalle.
Piispa Jaakko Gummerus vihki hautausmaan käyttöön pari päivää vuodenvaihteen jälkeen vuonna 1924.
Kierros aloitettiin sankarihaudoilta, joista kertoi Ulla-Maija Kivikuru. Hautoihin on haudattu kolme talvisodassa kaatunutta sekä 20 jatkosodassa kuollutta sankarivainajaa.
Sukuhautojen esittelyn aloitti Juha Ruokonen, joka selvitteli vaarinsa, hautausmaan maa-alueen lahjoittajan Kustaa Ruokosen suvun vaiheita. Terhi Riekkola kertoi lyhyesti Hopun suvun historiasta. Seuraavana oli vuorossa Keson suku, jonka vaiheista kertoi Tarja Punnonen. Suvussa on ollut poikkeuksellisen paljon opettajia.
Opettajista kertoi myös Ilari Rantala. Hänen isoisänsä Kaarlo Ferdinand Koskinen toimi opettajana Sorilan koululla. Hän ja Lyydia Ruokonen (o.s. Lampu) olivat ensimmäiset hautausmaalle haudatut vainajat, jotka siunattiin haudan lepoon 3.2.1924 Aitolahden hautausmaalle.
Rantalan vanhemmat toimivat opettajina Aito- ja Hirvenniemen yhteisessä Hurman koulussa aina koulun lakkauttamiseen asti.
Salme Vähä-Eskeli muisteli Mikkolan tilan naapureina asuneita maanviljelijöitä ja sepän töitä tehneitä Kalle ja Arvo Koivulaa, jotka lepäävät Koivulan sukuhaudassa.
Pihkalat olivat seurakunta-aktiiveja
Seuraavana oli vuorossa Pihkalan sukuhauta. Sen esitteli Tuula Pihkalan kirjoittaman tekstin avulla Juha Ruokonen.
Laalahden tilan isäntä professori Rurik Pihkala oli aktiivisimpia Aitolahden kunnan ja seurakunnan perustajia. Pihkala ja hänen puolisonsa Ella (o.s. Laalahti) lahjoittivat kirkon tontin perustettavalle seurakunnalle, joka taas merkitsi tilan sukuhauta-alueeksi hautausmaan pohjoiskulmasta Tiikon- eli Pihkalanojan vierestä.
Siellä lepää myös Rurik Pihkalan veli, urheiluvaikuttaja Lauri ”Tahko” Pihkala puolisonsa kera.
Jaana Korpi kertoi isänsä Matti Korven haudasta ja siitä, kuinka isä oli jo etukäteen lunastanut hautapaikan.
Riitta Vuotari (o.s. Korpi) kertoili isänsä, maanviljelijä Antti Korven haudasta ja suvun vaiheista. Junkkarin suvun haudan historiaa valotti Jaakko Riekkola.
Juhani Kivelä piti jämäkän esitelmän isänsä Eero Kivelän ja äitinsä Maija Kivelän muistokivellä.
Eero Kivelä oli Mannerheim-ristin ritari numero 9, kansanedustaja, eversti ja Finlaysonin sosiaalijohtaja. Hänen vanhempansa olivat Frans Kivelä, alun perin Junkkari, ja Lyydia Kivelä (o.s. Ruokonen).
Aitolahden hautausmaalla myös karjalaisten muistokivi
Kiertokävelyn osallistujille esiteltiin myös Karjalaan jääneiden muistokivi, jonka ovat Aitolahden karjalaiset laittaneet jälkipolville muistoksi vuonna 1960.
Muistomerkillä laulettiin yhdessä virsi 30, Maa on niin kaunis. Virren aloitti Aitolahden lähikirkon vastuupappi Jussi Luoma, ja siihen yhtyi reilusti yli satapäinen yleisö hartaissa tunnelmissa.
Kiertokävelyn osallistujat viivähtivät vielä Kirkkokosken rannassa vanhan myllynkiven luona, jossa Juha Ruokonen kertoi paikalla sijainneen myllyn vaiheista ja mylläreistä.
Kierroksen lopuksi olivat tarjolla pastori Jussi Luoman pitämä hartaushetki ja kahvit kirkossa.
Harvinaisen runsas yleisömäärä yllätti järjestäjät, mikä kertoo tilaisuudella olleen todellinen tarve seurakuntalaisten ja muiden lähialueen asukkaiden keskuudessa.
Aitolahden kirkko täyttää sata vuotta juhannuksena 2028. Joukko seurakuntalaisia odottaa mielenkiinnolla, saadaanko juhlajumalanpalvelukseen saarnan pitäjäksi tuolloin virassa oleva piispa, kuten kirkon ja hautausmaan vihkiäisjumalanpalveluksessa oli.
Kai Riekkola