Poikaleiristä bittiyhteisöksi

Vastaavanlaista toimintaa ei järjestetä missään muualla suomessa kuin Tampereen seurakuntien nuorisotyössä. Yhteisön voimavara on yhteinen harrastus, joka parhaimmillaan on yhdessä harrastettuna sekä seurakuntien myötämielinen suhtautuminen harrastajiin.

90-luvun alussa ennen Internetin läpimurtoa, Tampereen seurakunnat olivat kehityksen järjessä tarjomalla nuorille tietotekniikan harrastajille sähköisiä palveluja manse heaven BBS –bulletinboardin välityksellä. Tarjolla oli keskustelua, artikkeleja. kysy-vastaa palstaa uskon elämään liittyen sekä kristillisiä pelejä ladattavaksi. Silloisen ohjaajan Purasen Ilkan kanssa syntyi ajatus järjestää leiri tietotekniikan harrastajille. 

Ensimmäinen leiri pidettiin Aitolahden vanhassa pappilassa kesäaikaan. Kiinnostus oli huomattavaa minkä johdosta siirryttiin Torpalle, joka tarjosi paremmat tilat sekä on parempien kulkuyhteyksien päässä.

Leirin idea on alusta alkaen ollut, että leiriläiset tuovat omat koneensa joilla sitten puuhaillaan leirillä. Verkkotekniikoiden kehittyessä leirille hankittiin verkkokortteja, joita sitten vanhempien luvalla asennettiin koneisiin. Nykyään verkkoon liittäminen onnistuu suoraan ilman erityistä asentamista. Internetin yleistyessä ensimmäinen nettiyhteys saatiin Tampereen puhelimen eli Soon Communicationsin avustuksella ja lahjoituksena torpalle. Sittemmin lahjayhteys on vaihtunut torpan omaan yhteyteen.

Alusta alkaen Bittileirin ideana on tarjota LAN-tapahtuma varhaisnuorille, leiri tietokoneista kiinnostuneille tamperelaisille lapsille. Koska koneiden tuominen ja asentaminen oli aluksi suuri urakka, leiri muodostui 4 päiväseksi ja niitä pidetään loma-aikana, eli hiihto-, kesä- ja syyslomalla.

Leirille ensisijaisesti otetaan jo aikaisemminkin mukana olleita, jotta luodut ystävyydet ja kaveruudet voivat jatkua ja eri puolilta Tamperetta olevat lapset voivat tavata toisiaan. Rippikoulun jälkeen leiriläisten täytyi väistyä nuorempien tieltä, jolloin leirille saatiin uutta väkeä. 

Vanhojen leiriläisten purnattua tarpeeksi, miksi heitä ei enää otettu leirille, päätettiin järjestää bittimiittejä, eli vanhojen leiriläisten tapaamisia. Miittejä järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja ne ovat viikonlopun mittaisia. Leiriäiset itse tekevät ohjelman sinne eikä siellä ole muita ohjaajia. Miitin lisäksi kerran vuodessa järjestetään ns "Korkean Paikan-leiri" aikuisille vapaaehtoiselle ohjaajille, jossa samalla suunnitellaan seuraavan vuoden erikoisohjelmat. Bittimiitti ja KP-leiri on myös tapa palkita vapaaehtoisia ohjaajia ja mukana olevia henkilöitä ilmaisesta työpanoksesta.

Ohjaajat

Bittileirin tärkein voimavara ovat sen ohjaajat. Leiriorganisaatio on alusta asti muodostunut kaksiosaiseksi, tietotekniikkapuoli sekä leiripuoli. Ilman Ilkka Purasen panosta leiriä ei koskaan olisi perustettu koska tekninen osaaminen on vaatinut erityisosaamista, jota rahalla ei olisi saanut tai olisi kannattanut hankkia. Ilkan apuna on ns. bittiohjaajat, vanhat leiriläiset, jotka nyttemmin opiskelevat alaa ja osaavat ja tietävät myöskin kaiken tietokoneista. 
Leiripuoli on muodostunut myöskin aikuisista vapaaehtoisista, jotka ovat pitkän linjan nuorisotyön veteraaneja ja palkittuja nuorisokasvattajia. Marko Niemimaa, Mikko Korpela ja Kari Hakala ovat vuorollaan vastanneet leirin leiriohjelmasta yhdessä ohjaajien kanssa joista suurin osa on myös kerhonohjaajana ja ripari-isosena Viinikan seurakunnassa. 
Seurakunnan työntekijän rooli tässä kaikessa on kristillinen kasvatus, jumalanpalvelukset sekä koko paketin yhteen sovittaminen ja suunnittelu.

Leiriohjelma

Leirin ohjelma koostuu samoista elementeistä kuin normaalitkin poikaleirit. Bittileirillä osa ajasta vain ollaan omien tietokoneiden parissa, yleensä pelaten yhteisiä pelejä, tutkien koneita, nettiä jne.

Koneilla ollaan n 3 kertaa päivässä ja kaksi tuntia kerrallaan. Muu ohjelma koostuu iltaohjelmista, ulkoiluista, kilpailuista, hartauksista. Bittileirin erikoisuutena on laaja aikuisten vapaaehtoisten joukko, joka suunnittelee ja toteuttaa leirille erikoisia tapahtumia ja ulkopelejä, joita ei ole missään muualla. Tälläisiä tapahtumia on mm "kaksi Paronikuntaa"-liveroolipeli sekä "kauppalaiva"-peli. Pelit kestävät puolesta päivästä päivään ja pelataan ulkona. Seurakunnat ovat hankkineet pelissä tarvittavat materiaalit vuosien saatossa ja ne ovat leirien odotetuimpia tapahtumia. Yhden pelin valmisteluun saattaa kulua parikin viikkoa ja siihen osallistuu useita henkilöitä ympäri suomea, joten ne ovat ammattilaistasoa vaikka seurakunnat saavatkin ne ilmaiseksi.

Lisäksi ohjaajat valmistelevat leirin ulkoilut, kilpailut sekä iltaohjelmat. Saunat ja nuotioillat kuuluvat leirille samoin kuin Jumalanpalvelukset ja hartaudetkin. Jokainen bittileiri päättyy yhteiseen Jumalanpalvelukseen.

Torppa

Torpan kurssikeskus on tarjonnut miltei alusta alkaen hyvän ja toimivan ympäristön leirin pitoa varten. varsinainen leiritila on suuri kokonaisuus jossa on liikuteltavat pöydät, Tietokoneet saadaan sijoiteltua niin että leiriläiset samalla näkevät toisensa. Paikalla on valkokangas johon voidaan heijastaa videotykillä informaatiota sekä säilytystiloja leirimateriaalia varten leirien väliaikoja varten. Tietokoneiden muututtua yhä tehokkaimmiksi, niiden tarvitsema sähkö oli ongelmana, mutta tämäkin ongelma on ratkaistu uuden sähkösysteemin myötä. Internet-yhteudet olivat aluksi lahjoituksella saadut, mutta myöhemmin leirikeskus on suunnitellut oman systeemin jonka suunnittelussa on ollut mukana myös bittileiriorganisaatio, ja joka siten palvelee myös leirejämme. Yhteistyöllä henkilökunnan ja ohjaajien kanssa Torpan kurssikeskuksesta on tehty Bittileirin tarpeisiin toimiva leirikeskus. Myös aikuisten vapaaehtoisohjaajien majoitus ja lisäpalvelut ovat toimineet erinomaisesti myös leirien suunnittelussa ja ohjaajien palkitsemisessa.

Torppa tarjoaa myös muita tiloja leiriä varten. Koska leiriläiset tuovat omat koneet leirille ei ole mielekästä käyttää samaa tilaa muuhun ohjelmaan ja hartauksiin. Torpalta löytyy pienryhmätiloja, sakraalitiloja sekä nuotiopaikkoja, jotta välillä päästään myös eroon tietokoneista. Ulkotilat ovat myös riittävät ulko-ohjelmia varten.

Yhteisö

Alusta asti Internetin kehittyessä myös leiriyhteisö on käyttänyt Nettiä tiedotukseen sekä yhteyden ylläpitämiseen. Heikki revon suunnitelemat Bittileiri.fi sivut ovat leiriläisten käytössä keskustelun, leirien suunnittelun, ja yleisen kirjoittelun apuvälineenä. Sivustoilla leiriläiset suunnittelevat tulevia leirejä, sopivat pelattavista peleistä, hankkivat kämppäkaverit, kysyvät neuvoa tietotekniikkaan liittyvissä ongelmissa, kertovat kuulumisistaan, esittelevät tietokoneitaan, arvostelevat pelejä ja laitteita. Yhteisön vanhemmat ja osaavammat kaverit neuvovat nuorempia kaikissa mahdollisissa elämän kysymyksissä, tosin erityisesti tietotekniikkaan liittyvissä. Tärkein syy miksi sivuilla vieraillaan on leirikuvat jotka julkaistaan aina leirin jälkeen galleriassa sekä tulevien leirien informaatio. Tiedot seuraavista leireistä löytyy ensimmäisenä bittileiri.fi sivulta. Samoin ilmoittautuminen nykyään onnistuu vain ja ainoastaan sivujen kautta. Koska leirit ovat aina täynnä eivätkä kaikki halukkaat mahdu mukaan, on tärkeää vierailla sivuilla usein, jolloin voi varmistaa mahtumisensa leirille.

Bittileirin rinnalle on syntynyt Bittipaja, Nekalan seurakuntatalolla toimiva kerho, jonne leiriläiset voivat tulla tapaamaan toisiaan leirien välillä. Pajalla toimivat ohjaajina bittileiriltä tutut ohjaajat.

Tulevaisuus

Bittileiriyhteisö elää vahvasti ohjaajien varassa. Kaverit jotka ovat kokeneet leirin mieluisaksi ja kivaksi toiminnaksi haluavat jatkaa mukana ja tavata toisiaan vielä leiriuran jälkeenkin. Sivusto tarjoaa mahdollisuuden olla porukkaan yhteydessä, ja vaihtaa ajatuksia leirien välilläkin. Ikävä kyllä kaikki halukkaat eivät mahdu ohjaajaksi vaikka leirillä joskus onkin saman verran ohjaajia kuin leiriläisiä. lapset tulevat mukaan vanhempien ja kavereiden innostamina ja suurin osa jää mukaan toimintaan ollen kerta toisensa jälkeen leireillä. Yhteisön voima on yhteisessä harrastuksessa, jota voi toteuttaa turvallisessa ympäristössä kavereiden kanssa sekä vapaaehtoisuudessa. Jos jotain oikeasti haluaa, sen eteen on valmis toimimaan ja näkemään vaivaa. Seurakunta voi vain tarjota puitteet ja välineet tälle kiinnostukselle ja toiminnalle.

Yhteisön toiminnalle on oleellista hyvät sivut, jolta löytää kiinnostavaa materiaalia. Tämä tarkoittaa paitsi teknistä osaamista mutta myös toimituksellista asennetta vaikka sisältö tulisikin yhteisöltä itseltään. Kuvien, ilmoitusten ja mm mainosten lisääminen voisi palvella myös seurakunnan muuta toimintaa. Tässä seurakunta voisi olla antamassa suurempaa työpanosta.

Jussi "Kaapo" Kosonen

Viinikan seurakunnan Poikatyö