Heikki Repo kirjoitti tämän raportin koulua varten toimiessaan leirin ohjaajana vuonna 2005.
Jälleen kerran on se aika vuodesta. Tietokoneita kannetaan urakalla saliin ja isot määrät limsaa siirtyy autojen kätköistä pöydille. Johtoja ei kuitenkaan kukaan ehdi kytkeä. – Jättäkää ne tavarat siihen ja sitten majoittumaan! kuuluu huuto lähes kolmesta eri suusta. Kyse ei siis ole Assemblystä saati sitten muistakaan laneista? Viinikan seurakunnan bittileiri on alkanut.
Kello on hieman yli seitsemän perjantai-iltana. Torpan kurssikeskuksen C-majoitusrakennus on täynnä melua ja vilskettä. Kymmenestä neljääntoista vuotiaat leiriläiset asettavat vuodevaatteita kuin vanhat tekijät ja samalla uudistavat vanhoja ystävyyssuhteitaan. Isostiimikin löytää tiensä paikalle ja järjestäytyminen huoneisiin luonnistuu ilman ongelmia. Huuto ”Syömään!” kajahtaa ja niin leiriläiset kuin isosetkin lähtevät valumaan kohti A-rakennusta ja ensimmäistä ruokailua.
Näyttöpäätteitä
Nimensä mukaisesti bittileirin pääohjelma ovat tietokoneet. Ensimmäisen iltapalan jälkeen sali muuttuu kuin joulukaduksi värillisine valoineen. Tuulettimien surina ja kiintolevyjen pärinä täyttävät ilman. Jossakin pärähtää ensimmäinen musiikkikappale soimaan kaiuttimista. Ja tietenkin aivan liian kovaan ääneen. Verkkojohtoja vedetään ja leiri alkaa päästä todella vauhtiin.
Koneiden käynnistyessä alkaa myös jälleen kerran väistämätön osa leiriä isosille. – Mun kone ei toimi. – Hei voisiks sää tulla auttamaan. Työttömyydestä isoset eivät ainakaan kärsi. Aina aivan solmulle menneistä koneista kuulokkeiden oikeaan liittimeen siirtämiseen riittää erilaisia tehtäviä leiriläisiltä. Hikeä otsaltaan pyyhkien isoset pyrkivät delegoimaan töitään vielä vapaina oleville.
Suurimpia kiinnostuksen kohteita verkossa ovat pelien moninpelit. Taktiikkapelejä, ammuskelua ja roolipelejä. Sali lähestulkoon hiljenee kaikkien tuijottaessa tarkkaavaisesti ruutuaan ja siellä pikseleitä. Rauhaa ei kuitenkaan kestä kauaa, kun jo turhautumisen huuto purkautuu häviäjän huulilta.
Täysihoitoa
Vaikka Torpan leirikeskus onkin jo yli 30 vuotta vanha, on sen taso mitä loistavin. Varsinkin ruokailujen aikana Torpan keittiö pääsee loistamaan: tarjolla on mitä maittavimpia ruokalajeja viidesti päivässä, ja valmistusaineina myös luomutuotteita. Ainoa valitus, jota leiriläisiltä ruokailuista kuulee, liittyykin niiden määrään ja tiheyteen päivässä. Nälkää ei toden totta ehdi näkemään, pikemminkin päinvastoin.
Majoitusrakennukset koostuvat neljän hengen huoneista, joissa kelpaa levätä. Ainoa negatiivinen puoli rakennuksissa ovat huoneiden seinät. Ensimmäisen leirin jälkeen jokainen varmasti tietää kuinka hyvin pahvi pidättää kolmetoistavuotiaiden leiriläisten hiljaisia kuiskauksia. Kaikeksi onneksi
tiukkapipoiset isoset partioivat joka ilta, ja väsyneimmätkin saavat kaipaamansa rauhan ja hiljaisuuden.
Elämää
Joka päivä lounaan jälkeen alkaa leiriläisten eniten rakastama osuus leiristä: ulkoilu. Leirinvetäjien johdolla enemmän tai vähemmän innokkaat varhaisnuoret säntäävät tälläkin kertaa pelaamaan hankipalloa. Huolimatta useiden tuntien sessioista tietokoneiden edessä käyvät pojat riehakkaasti pallon kimppuun. Taistelu on kovaa ja lumi pöllyää neljän joukkueen taistellessa kevätauringon alla hankipallomestaruudesta.
Ennen illan viimeistä konesessiota kokoontuu leiri viettämään iltaohjelmaa. Paikka ja ajankohta kuitenkin vaihtelevat: joskus asetutaan paistamaan makkaraa kotaan leimuavan nuotion äärelle, joskus taas kisataan leikkimielisen tietokilpailun hengessä. Pääasia on kuitenkin hauskan hetken viettäminen yhdessä kasvotusten.
Kristillistä elämää
Vaikka bittileiri onkin saanut välillä kielteistä palautetta joiltakin konservatiivisemmilta seurakuntien jäseniltä, on leiri ehdottomasti kristillinen. Ennen nukkumaanmenoa kaikki kokoontuvat yhteiseen iltahartauteen. Päivän melunneet ja melskanneet leiriläiset asettuvat istumaan hiljaa ja ristimään kädet leirinjohtaja Jussi ”Kaapo” Kososen kertoessa Isä meidän -rukouksesta.
Päätös leirille on jälleen haikea. Lopetusjumalanpalveluksen jälkeen suunnitellaan tulevia ja mietitään tapaamisia. Vaikkeivat suunnitelmat vedenpitäviä olisikaan, on yksi asia kuitenkin varmaa: seuraavalla leirillä tavataan!
------------------------------------------
Gallup
1.Nimi?
2.Monesko kerta leirillä isosena?
3.Mikä on ollut parasta leirissä isosen näkökulmasta?
4.Entä huonointa?
5.Oletko aikomassa uudestaan isoseksi?
-------------------
1.Markku Vajaranta
2.Seitsemättä kertaa.
3.Porukka on hyvää ja homma toimiii
4.Välillä on valtava kiire ja täytyisi pystyä repeämään joka suuntaan.
5.En jäisi mistään hinnasta pois.
------------------
1.Matti Rytkönen
2.Seitsemättä kertaa.
3.Leiriläisten pomottaminen.
4.Ärsyttävät leiriläiset.
5.Mahdollisesti.
--------------
1.Joni Sarikoski
2.Ensimmäistä kertaa.
3.Dataa liikkuu.
4.Nappulat. Kakarat. Lapsoset.
5.Jos Kaapo päästää.
-------------------
1.Tomi Hakala
2.Ensimmäistä kertaa.
3.Vapaus.
4.Hyperaktiiviset leiriläiset.
5.Luultavasti.