Lundahl
Hauta numero 60
Gustaf Lundahl on eräs Tampereen historian merkittävimmistä miehistä. Hänen isänsä Birger Lundahl muutti Smoolannista Suomeen ja siirtyi ensimmäisten asukkaiden joukossa Tampereelle kauppiaaksi.
Gustafin puoliso, Anna Charlotta perusti yhdessä äitinsä kanssa Tampereen ensimmäisen naisoppilaitoksen.
Gustaf Lundahl kävi koulua Turussa ja teki opintomatkoja Saksaan ja Venäjälle. Hän puhui sujuvasti suomea, ruotsia, saksaa, englantia ja venäjää. Kielitaito teki hänestä aikanaan Finlaysonin oppaan ja avustajan. 1830-luvulla hänen palveluksessaan oli kirjanpitäjä, kymmenen liikeapulaista, kymmenen piikaa ja viisi renkiä.
Syksyllä vuonna 1819 Lundahl toimi Aleksanteri ensimmäisen oppaana tämän käydessä Tampereella. Tästä ja Finlaysonille tehdyistä palveluksista hän sai ensin mitalin ja vuonna 1826 kauppaneuvoksen arvon. Vuonna 1835 hän sai Stanislauksen ritarikunnan III-luokan merkin, jonka jälkeen hän oli pysyvästi ritari ja kauppaneuvos.
Gustaf Lundahl huolehti maalaisten hyvinvoinnista huolehtimalla jyvätarpeesta ja harrastamalla puutarhojen perustamista jakelemalla uusia kasveja ja siemenlajeja. Hän myös työllisti ihmisiä erilaisilla kotiteollisuuden tilauksilla.
Alarannassa hänellä oli tiilitehdas ja hän yritti kaivaa rautaakin Haverista.
Lundahlin ja vaimonsa Anna Charlotan kulttuurikoti oli Tampereen sivistyselämän keskuspaikka ja Gustaf Lundahl oli aikansa vaikuttajan Jaakko Juteinin läheinen ystävä. Jaakko Juteini oli kansallismielinen kirjailija ja valistusmies.
Eräällä Lundahlin Turun matkalla ajoneuvot kaatuivat ja Lundahl loukkaantui vaikeasti. Hän kuoli 20.8.1846.
Gustafin puoliso, Anna Charlotta perusti yhdessä äitinsä kanssa Tampereen ensimmäisen naisoppilaitoksen.
Gustaf Lundahl kävi koulua Turussa ja teki opintomatkoja Saksaan ja Venäjälle. Hän puhui sujuvasti suomea, ruotsia, saksaa, englantia ja venäjää. Kielitaito teki hänestä aikanaan Finlaysonin oppaan ja avustajan. 1830-luvulla hänen palveluksessaan oli kirjanpitäjä, kymmenen liikeapulaista, kymmenen piikaa ja viisi renkiä.
Syksyllä vuonna 1819 Lundahl toimi Aleksanteri ensimmäisen oppaana tämän käydessä Tampereella. Tästä ja Finlaysonille tehdyistä palveluksista hän sai ensin mitalin ja vuonna 1826 kauppaneuvoksen arvon. Vuonna 1835 hän sai Stanislauksen ritarikunnan III-luokan merkin, jonka jälkeen hän oli pysyvästi ritari ja kauppaneuvos.
Gustaf Lundahl huolehti maalaisten hyvinvoinnista huolehtimalla jyvätarpeesta ja harrastamalla puutarhojen perustamista jakelemalla uusia kasveja ja siemenlajeja. Hän myös työllisti ihmisiä erilaisilla kotiteollisuuden tilauksilla.
Alarannassa hänellä oli tiilitehdas ja hän yritti kaivaa rautaakin Haverista.
Lundahlin ja vaimonsa Anna Charlotan kulttuurikoti oli Tampereen sivistyselämän keskuspaikka ja Gustaf Lundahl oli aikansa vaikuttajan Jaakko Juteinin läheinen ystävä. Jaakko Juteini oli kansallismielinen kirjailija ja valistusmies.
Eräällä Lundahlin Turun matkalla ajoneuvot kaatuivat ja Lundahl loukkaantui vaikeasti. Hän kuoli 20.8.1846.
Kauppaneuvos Gustaf Lundahl. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto. Kuvaaja: Niels Rasmussen, Tampere.
Gustaf Lundahlista jäi muistoksi Tampereen taidemuseo, joka C.L. Engelin piirustusten mukaan rakennettiin vuonna 1838 viljamakasiiniksi.
Toinen muisto on Lundahlin salin kattokruunu, joka riippuu Vanhan kirkon arvokkaimmalla paikalla.
Toinen muisto on Lundahlin salin kattokruunu, joka riippuu Vanhan kirkon arvokkaimmalla paikalla.
Vanhan kirkon kattokruunussa ollut ollut kuparinen levy. Levyn teksti: Lahjoitettu Fabrikin Wäeltä 1853.
Hautaristin tekstit
Etupuolella on teksti:Här
hvilar
Commerce Rådet och Riddaren
Gustaf Lundahl
Född
i
T:fors
17 21/1 83
död
20.8.1846
Takana on teksti:
Säll den som uti Herrans hand
För tidens stormar Hunnit
