Toivo kantaa tulevaan

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 245 vuotta siitä, kun Kustaa III perusti Tampereen kaupungin. Kaupunki syntyi kosken rannalle. Vesivoiman mahdollisuudet nähtiin merkittävänä tulevaisuudentekijänä, vaikka perustamisaikana kaupungissa asui vain muutamia satoja ihmisiä. Tänään voimme todeta, että tuo visio on toteutunut. Tampereesta kasvoi merkittävä teollisuuskaupunki, joka erilaisten rakennemuutosten jälkeenkin katsoo yhä luottavaisesti tulevaan. Tampereen kaupunkiseudulla on edelleen huomattava vetovoima. Tänne muutetaan ja tänne tullaan mielellään käymään. Kaupunkiseutu tarjoaa kulttuuria, liikuntaa ja luontoa. Silti keskiössä on kuitenkin aina ihminen ja ihmisten kohtaaminen.

Tuomiokirkkoseurakunta muodostuu maantieteellisesti Tampereen keskustan alueista. Pyynikiltä Kalevaan ulottuvalle alueelle mahtuu paljon. Seurakunta on jäsenmäärältään kaupungin suurin, ja lisäksi sen alueella kulkee päivittäin huomattava määrä ihmisiä töiden ja matkailun tiimoilta. Seurakunnan viisi kirkkoa palvelevat kaupunkilaisia ja kaupungissa kulkevia sekä muistuttavat olemassaolollaan kirkon läsnäolosta kaupunkilaisessa elämänmuodossa. Ne kertovat myös kaupungin historiasta, josta rakentuu silta nykyhetkeen. Seurakunnan pääkirkon eli Tuomiokirkon taide puhuttelee aikakausista riippumatta. Haavoittunut enkeli ja alttaritauluna oleva Ylösnousemusfresko (yläkuvassa) koskettavat elämän arkea, mutta myös sitä todellisuutta, jota kohti ollaan vasta matkalla.

Viime vuosiin sisältyy paljon kehitystä, mutta myös paljon sellaista kuormaa, joka koskettaa yksilöitä ja yhteisöjä. Korona jätti jälkensä moniin myös henkisellä tasolla. Kun siitä jotenkin selvittiin, Eurooppaan tuli sota Venäjän hyökättyä brutaalisti Ukrainaan. Eivätkä sotauutiset maailmalta tähän loppuneet. Rauhanponnisteluille on entistä enemmän tarvetta, vaikka niiden käyminen ei ole ainakaan tullut helpommaksi. Tämän kaiken keskellä moni kantaa kaipuuta toivosta ja etsii tulevaisuuden uskoa. Tässä työssä kirkolla on erityinen tehtävä. Kristillinen toivo katsoo aina tulevaan. Se on olemassa meistä riippumatta. Meidän ei tarvitse sitä itse luoda vaan voimme heittäytyä sen varaan yksilöinä ja yhteisöinä myös tässä kaupungissa. 

 Olli-Pekka Silfverhuth 
Tuomiorovasti