Virsi nyt! -festivaali 20.10.–1.12.2024 Tuomiokirkkoseurakunnassa 

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun ensimmäinen luterilainen virsikirja, Etlich Cristlich lider, niin kutsuttu Achtliederbuch, julkaistiin (tammikuussa 1524).

Juhlimme virren merkkivuotta ja luterilaisen kirkon virsiperinnettä Tuomiokirkkoseurakunnassa Virsi nyt! -festivaalilla. Festivaali alkaa reformaation päivänä eli uskonpuhdistuksen muistopäivänä 20. lokakuuta  Virsimessulla Aleksanterin kirkossa ja päättyy ensimmäisen adventin Hoosianna! -konserttiin 1. joulukuuta Tuomiokirkossa.

Virsivihkonen oli menestys

Martti Lutherin ja Paul Speratuksen julkaisema kahdeksan virren vihkonen oli menestys. Stä laulettiin hyvin nopeasti laajasti ympäri Eurooppaa, ja niinpä jo heti samana vuonna julkaistiin toinenkin ”virsikirja”, Ehrfurt Enchiridion, jossa oli 26 virttä. 

Laulukokoelman painoksessa vuodelta 1525, sen esipuheessa, Luther lausuu laulujen merkityksestä kristillisessä seurakunnassa: ”Se että meidän on hyvä ja mieluinen Jumalalle laulaa hengellisiä lauluja, on mielestäni totuus, josta yksikään kristitty ei voi olla tietämätön; sillä ei ainoastaan ​​Vanhan testamentin profeettojen ja kuninkaiden esimerkki (jotka ylistivät Jumalaa laululla ja musiikilla, runoilla ja kaikenlaisilla kielisoittimilla), vaan myös koko kristikunnan samanlainen käytäntö on alusta alkaen, erityisesti psalmien suhteen, hyvin tiedossa: niin, pyhä Paavali määrää myös saman (1. Kor. 14.) ja käskee kolossalaisia ​​kolmannessa luvussa laulamaan hengellisiä lauluja ja psalmeja sydämestä Herralle, jotta sen sanaa, Jumalaa ja kristillistä oppia edistetään ja harjoitetaan kaikin tavoin.”

Lutherin virret ovat kuin saarnoja

Näiden ensimmäisen Lutherin laulukokoelmien merkitys oli suuri, sillä ne viitoittivat tietä omalla kielellä lauletuille virsille ja sen myötä ylipäätään uskon ilmaisun omakohtaisuudelle. Nykyisessä suomenkielisessä virsikirjassa on edelleen 13 Lutherin virttä – yleisesti niistä voi sanoa, että ne ovat kuin saarnoja. Lutherin tarkoituksensa olikin, että saarnat opettavat selkokielellä elämän tärkeintä asiaa, uskoa ja Jumalan pohjatonta armoa langennutta ihmistä kohtaan. "Ei tuomita nyt laki saa, kun Kristus meidät armahtaa ja armo synnit peittää." (Virsi 262:4)

Virsi elää ajassa!

Luther tuskin aavisti, että vielä viidensadan vuoden jälkeen hänen virtensä palvelevat seurakuntalaisia eri puolella maailmaa. Uusia virsiä syntyy uudenlaisiin tarpeisiin – tästä hyvä esimerkki on suomalaisen virsikirjan lisävihko, joka julkaistiin vuonna 2015. 

Sen esipuheessa todetaan näin: ”Virsi on yhteislaulu. Lisävihko rohkaisee ottamaan tästä vielä yhden askeleen eteenpäin kohti yhteisöllistä laulua. Virsilaulu ei ole vain yksilön hengelliseen elämään keskittyvää virsikirjan lukemista, vaan ensisijaisesti yhteistä olemista Jumalan edessä, hengittämistä ja vuoropuhelua toinen toistemme kanssa.”

Virsi nyt! -festivaalin ohjelma: 

• su 20.10. klo 10 Oi iloitkaa te kristityt – Reformaation päivän virsimessu Aleksanterin kirkossa. Vierailijana messussa sekä kirkkokahveilla Hymnologian ja liturgiikan seurasta Lasse Mäki sekä Aija-Leena Ranta

• to 24.10. klo 19 Villejä virsiä – Sirkku Rintamäen luova virsi-ilta Tuomiokirkossa 
• la 26.10 klo 18 Virsiä ra(i)kkaudella -konsertti – Taivaanrannan Valolokki Finlaysonin kirkossa

• pe 1.11. klo 19 Rauhan saivat – pyhäinpäivän aaton yhteislaulutilaisuus Aleksanterin kirkossa: Janne Salmenkangas ja Cantilene-kuoro

• to 7.11. klo 18 Onneni on olla -virsikaraoke Vanhassa kirkossa

• su 10.11. Klo 15 Jumalan kämmenellä – Lasten virsien ja kastevirsien yhteislaulutilaisuus Finlaysonin kirkossa

• su 24.11. klo 18 Synkimmät virret tuomiosunnuntaina Tuomiokirkossa

• su 1.12. klo 18 Hoosianna! -konsertti Tuomiokirkossa: kaikki Tuomiokirkkoseurakunnan kanttorit