Missa Popularis
Hatanpään lukion SAMSARA-kuoro ja bändi
Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu
Musiikin ohjaus Anu Rasimus ja Aki Lahnajoki
Juliste Anna Suhonen, Hatanpään lukion kuvataideopettaja
MISSA POPULARIS SÄV. TIMO RUOTTINEN (1968-1969)
Mitkä asiat vaikuttivat 60-luvun lopun musiikillisen ja kulttuurillisen ilmaisun uudistumiseen? Oli edelleen järkyttävän Vietnamin sodan aika, Biafrassa raivosi sodan aiheuttama nälänhätä. Oli Prahan kevät, jolloin panssarit mursivat rauhanomaisen demokraattisen kehityksen. Monet vanhoilliset arvot nostettiin etusijalle uudistusten pelossa. Vastavoimaksi kasvoi voimakas rauhan liike, hippikansa vaelsi Pyhän Franciscuksen kaupunkiin, valtaisa Woodstock-festivaali kokosi mahtavat nuorten joukot, monet muut mielenilmaukset ja manifestit osoittivat globaalia vastuullisuutta ja väkivallatonta vastarintaa omilla aseillaan, asenteillaan ja teoillaan.
Mikä sai tuolloin parikymppisen nuorukaisen palaamaan aina uudestaan Tampereen kirjaston musiikkiosastolle kuuntelemaan Bachin hartaita sävellyksiä? Hiljaisuudessa hän keskittyi musiikin universaaliin sanomaan – rauhasta. Tuohon aikaan Timo Ruottinen alkoi säveltää suurimuotoista kirkollista ja uskonnollista sävelteosta, jonka pasifstista latausta en voi ohittaa.
Mielenkiintoista on huomata, että samaan aikaan sävellettiin samantyylistä musiikkia eri puolilla maailmaa. Kyse oli ajan hengen ilmaisusta musiikin keinoin.
Yhtä arvokasta on, että tuon ajan kulttuurillinen eetos kantaa yhä, eikä tunnu vanhentuneelta. Hair on edelleenkin sanomaltaan ja musiikiltaan hieno musikaali! Tämä mielessä tulin ehdottaneeksi Timo Ruottiselle, että olisi aika toteuttaa uudelleen hänen vuonna 1968–69 säveltämänsä merkkiteos Missa Popularis oman aikansa mukaisena, niin soiton kuin kuorolaulunkin osalta, mutta myös yhdistäen sen ajan vielä olemassa olevaa tekniikkaa tämän päivän monipuolisiin mahdollisuuksiin. Tällä tavoin huomattavan suuren esityskoneiston tuottama äänikuva voi välittyä kuulijalle parhaalla mahdollisella tavalla, sama ei olisi puolivuosisataa sitten ollut käytännössä mahdollista.
Sävellys kestää edelleen minkä tahansa kritiikin ja on oman aikansa teos, joka saa kuuntelijan sekä pohtimaan elämäänsä syvällisemmin kuin myös positiivisesti hymyilemään itsellensä, kevyempien sävelkulkujen ja rytmivaihdosten mukana.
Ruottinen on sanonut J. S. Bachin H-mollimessun vaikuttaneen musiikillisesti eniten omaan messusävellykseensä. Missa Popularis, musiikin lajissaan tiettävästi ainoa, jossa koko perinteinen messuteksti on sävelletty, lauletaan latinaksi, mikä vain lisää sen kiehtovuutta. Musiikki puhuttelee universaalisti. Teoksessa on useita osia, jotka vaihtelevat eri musiikkityylien mukaan, sävellys ei puuduta kuulijaa vaan pitää hänet otteessaan ja antaa odottaa ”mitähän seuraavaksi” tuleekaan.
Teksti: Mika Leppänen
Hatanpään lukio esitti teoksen ensimmäisen kerran Pirkkalan kirkossa 8.11.2020. Konsertti striimattiin koronan vuoksi.
Lämpimästi tervetuloa!
järj. Hatanpään lukio
Tapahtuman saavutettavuus
Tuomiokirkkoseurakunnan tapahtumia
Missa Popularis
Hatanpään lukion SAMSARA-kuoro ja bändi
Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu
Musiikin ohjaus Anu Rasimus ja Aki Lahnajoki
Juliste Anna Suhonen, Hatanpään lukion kuvataideopettaja
MISSA POPULARIS SÄV. TIMO RUOTTINEN (1968-1969)
Mitkä asiat vaikuttivat 60-luvun lopun musiikillisen ja kulttuurillisen ilmaisun uudistumiseen? Oli edelleen järkyttävän Vietnamin sodan aika, Biafrassa raivosi sodan aiheuttama nälänhätä. Oli Prahan kevät, jolloin panssarit mursivat rauhanomaisen demokraattisen kehityksen. Monet vanhoilliset arvot nostettiin etusijalle uudistusten pelossa. Vastavoimaksi kasvoi voimakas rauhan liike, hippikansa vaelsi Pyhän Franciscuksen kaupunkiin, valtaisa Woodstock-festivaali kokosi mahtavat nuorten joukot, monet muut mielenilmaukset ja manifestit osoittivat globaalia vastuullisuutta ja väkivallatonta vastarintaa omilla aseillaan, asenteillaan ja teoillaan.
Mikä sai tuolloin parikymppisen nuorukaisen palaamaan aina uudestaan Tampereen kirjaston musiikkiosastolle kuuntelemaan Bachin hartaita sävellyksiä? Hiljaisuudessa hän keskittyi musiikin universaaliin sanomaan – rauhasta. Tuohon aikaan Timo Ruottinen alkoi säveltää suurimuotoista kirkollista ja uskonnollista sävelteosta, jonka pasifstista latausta en voi ohittaa.
Mielenkiintoista on huomata, että samaan aikaan sävellettiin samantyylistä musiikkia eri puolilla maailmaa. Kyse oli ajan hengen ilmaisusta musiikin keinoin.
Yhtä arvokasta on, että tuon ajan kulttuurillinen eetos kantaa yhä, eikä tunnu vanhentuneelta. Hair on edelleenkin sanomaltaan ja musiikiltaan hieno musikaali! Tämä mielessä tulin ehdottaneeksi Timo Ruottiselle, että olisi aika toteuttaa uudelleen hänen vuonna 1968–69 säveltämänsä merkkiteos Missa Popularis oman aikansa mukaisena, niin soiton kuin kuorolaulunkin osalta, mutta myös yhdistäen sen ajan vielä olemassa olevaa tekniikkaa tämän päivän monipuolisiin mahdollisuuksiin. Tällä tavoin huomattavan suuren esityskoneiston tuottama äänikuva voi välittyä kuulijalle parhaalla mahdollisella tavalla, sama ei olisi puolivuosisataa sitten ollut käytännössä mahdollista.
Sävellys kestää edelleen minkä tahansa kritiikin ja on oman aikansa teos, joka saa kuuntelijan sekä pohtimaan elämäänsä syvällisemmin kuin myös positiivisesti hymyilemään itsellensä, kevyempien sävelkulkujen ja rytmivaihdosten mukana.
Ruottinen on sanonut J. S. Bachin H-mollimessun vaikuttaneen musiikillisesti eniten omaan messusävellykseensä. Missa Popularis, musiikin lajissaan tiettävästi ainoa, jossa koko perinteinen messuteksti on sävelletty, lauletaan latinaksi, mikä vain lisää sen kiehtovuutta. Musiikki puhuttelee universaalisti. Teoksessa on useita osia, jotka vaihtelevat eri musiikkityylien mukaan, sävellys ei puuduta kuulijaa vaan pitää hänet otteessaan ja antaa odottaa ”mitähän seuraavaksi” tuleekaan.
Teksti: Mika Leppänen
Hatanpään lukio esitti teoksen ensimmäisen kerran Pirkkalan kirkossa 8.11.2020. Konsertti striimattiin koronan vuoksi.
Lämpimästi tervetuloa!
järj. Hatanpään lukio