Vuonna 2025 Yhteisvastuu keräyksellä vahvistetaan nuorten tulevaisuudenuskoa, mahdollisuuksia, toivoa ja toimijuutta. Puolet keräystulosta ohjataan kotimaahan, puolet maailman kriisialueille. Vuonna 2025 kotimaan kumppanina toimii Suomen Partiolaiset ja kansainvälisesti Yhteisvastuukeräys tukee Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoa.
Tule sinäkin mukaan tekemään hyvää lahjoittamalla, lipaskerääjänä tai osallistumalla tapahtumiin.
– On välttämätöntä, että nuoret voivat haaveilla elämästään
ja maailman tulevaisuudesta. Pahin uhka on apatia, joka tukahduttaa
unelmoinnin. Jos nuoret eivät enää jaksa tai uskalla unelmoida, menetämme
jotain perustavanlaatuista, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma.
Suomen suurin vapaaehtoisvoimin toteutettava hyväntekeväisyyskeräys täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Tasavallan presidentti Alexander Stubb toimii vuoden 2025 Yhteisvastuukeräyksen suojelijana.
Yhteisvastuukeräyksen
avausmessu Turun tuomiokirkossa lähetetään Yle TV1:ssä sunnuntaina 2. helmikuuta kello
10. Messussa saarnaa arkkipiispa Tapio Luoma.
Yhteisvastuukeräys alkaa Tampereella sunnuntaina 2. helmikuuta kirkkojen messuissa.
Yhteisvastuukeräyksen tuotoista 20 prosenttia tuotoista suunnataan vuosittain valittavaan, vaihtuvaan kohteeseen Suomessa. Vuoden 2025 kumppanina toimii Suomen Partiolaiset.
Tuotoista 30 prosenttia jää keräävälle seurakunnalle avustus- ja auttamistoimintaan.
Rahaston avulla tuetaan myös nuorten koulunkäyntiä ja toimeentuloa haastavissa olosuhteissa sekä jälleenrakentamista ja varautumista tuleviin kriiseihin. Lisäksi keräysvaroin voidaan tukea sovittuja vuosittaisen teeman mukaisia kehitysyhteistyöhankkeita ja rauhantyötä.
Yhteisvastuukeräys nostaa tänä vuonna esiin Kirkon
Ulkomaanavun työtä Keski-Afrikan tasavallassa, joka on maailman kolmanneksi
köyhin valtio. Epävakauden ja äärimmäisen köyhyyden vuoksi maan väestöstä iso
osa on lukutaidottomia, eikä suurimmalla osalla lapsista ole mahdollisuutta
käydä kouluaan loppuun tai saavuttaa yläkoulun päättötodistusta.
Erityisen heikossa asemassa ovat tytöt, joista monen koulutaival katkeaa jo varhaisessa teini-iässä raskauden tai lapsiavioliiton myötä. Koulutuksen puute ruokkii näköalattomuuden ja köyhyyden kierrettä, mikä haastaa pahimmillaan maan haurasta, sisällissodan runtelemaa rauhaa.
Yhteisvastuukeräys on ollut tärkeä osa suomalaista auttamisen kulttuuria jo 75 vuoden ajan. Se syntyi tarpeesta auttaa hädänalaisia perheitä sodan jälkeisessä Suomessa ja on sittemmin laajentunut kattamaan sekä kotimaan että kansainvälisen diakonian kohteita.
Kesällä 1949 Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskusliiton pääsihteeri Toivo Laitinen ja sosiaalisihteeri Lauri Tuomi matkasivat Pohjois-Suomeen. Matkan aikana he huomasivat, että kadon ja työttömyyden vaikutukset olivat vakavampia kuin he olivat odottaneet. Näin syntyi ajatus laajasta rahankeräyksestä, joka lopulta yhdisti kirkon eri toimijoiden suunnitelmat ja johti Yhteisvastuukeräyksen perustamiseen.
Ensimmäinen keräys toteutettiin vuonna 1950 ja sen tuotto yllätti kaikki – tavoite ylitettiin kolminkertaisesti. Tuolloin kerätty 60 miljoonaa markkaa kohdistettiin Pohjois- ja Itä-Suomen lapsiperheiden auttamiseen. Tämä alkuperäinen kipinä lähimmäisenrakkaudesta on kantanut Yhteisvastuuta tähän päivään asti.
Ensimmäisinä vuosina Yhteisvastuun avulla tuettiin kotimaan heikoimmassa asemassa olevia. Keräysvaroja käytettiin muun muassa huonokuntoisten kotien kunnostukseen, köyhien perheiden elinkeinon tukemiseen, invalidien apuvälineisiin ja lasten koulutukseen. Jokainen vuosi toi esille uusia auttamisen tarpeita, kuten leskien, työttömien ja asunnottomien tilanteen parantamisen.
Vuonna 1963 Yhteisvastuu laajensi apunsa ulkomaille, kun Namibian Ambo-Kavangon kirkko sai ensimmäisenä kansainvälisen tuen. Tämä päätös muutti keräyksen luonteen kansallisesta hyväntekeväisyydestä globaalin solidaarisuuden ilmentymäksi.
Nykyään Yhteisvastuukeräys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon merkittävin hyväntekeväisyyskeräys. Se tukee hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta. Keräyksen kohteet vaihtelevat vuosittain, mutta sen perusperiaate pysyy samana: auttaa heikoimmassa asemassa olevia sekä Suomessa että maailman katastrofialueilla.
Keräys ei ole pelkästään rahankeruuta, vaan se tuo esille monesti näkymättömäksi jäävän hädän ja tarttuu rohkeasti vaikeisiin aiheisiin. Tuhannet vapaaehtoiset ympäri Suomea tekevät keräyksestä mahdollisen, ja heidän panoksensa on korvaamaton.
Yhteisvastuu on yhteinen ponnistus, joka yhdistää suomalaiset auttamaan toisiaan ja kantamaan vastuuta kaukaisistakin lähimmäisistä. Tulevina vuosina keräys jatkaa tärkeää työtään, tuoden toivoa ja tukea sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
