Kirkkojen ja kappeleiden urut


Palaa otsikoihin

Pispalan kirkon Porthan - urut

Urkurakentamo Martti Porthan Oy:n rakentamat urut edustavat myöhäisbarokin keskisaksalaista tyylisuuntaa ja siinä erityisesti keskittyen Gottfried Silbermannin tyyliin. Urkujen esikuvina voidaan pitää säilyneitä Silbermann-soittimia Ponitzissa, Röthassa ja Freibergissa.

Silbermannin rakentamien soittimien perussointi on pehmeä ja laulava. Kieliäänikerrat ovat saaneet vaikutteita ranskalaisesta klassisen kauden urkujenrakentamisesta ja ne yhdessä kuoroäänikertojen kanssa tuovat urkujen sointiin voimaa ja dramatiikkaa. Silbermannin urkujen monipuolisuus tulee esiin aikaisempaan urkujenrakentamiseen nähden runsaampana perusäänikertojen määränä, mikä lähentyy merkittävällä tavalla romantiikan ajan dispositiokäytäntöä. Tämä yhdessä näihin urkuihin valitun lähes tasavireisen viritysjärjestelmän kanssa mahdollistaa sangen monipuolisen ohjelmiston soittamisen. Näin uusilla Harjun seurakunnan Porthan-uruilla on mahdollista esittää käytännössä kaikki urkuohjelmisto vuosilta 1400–1850 – kuten myöhempi saksalaisvaikutteinen urkumusiikki  (esim. Mendelsohn, Liszt, Merkel, Rheinberger, Reger, Merikanto), valikoidusti ranskalaista (esim. Saint-Saëns) ohjelmistoa sekä modernia musiikkia.

Harjun Porthan-uruissa on 24 äänikertaa jaettuna kahdelle sormiolle ja jalkiolle. Urkujen viritystaso on 441 Hz ja viritysjärjestelmä lievä barokin hyvä viritysjärjestelmä. Koskettimiston laajuus on sormioissa C–f3 ja jalkiossa C–f1. Pääsormio rakentuu Prinzipal 8’:lle, yläpillistö Prinzipal 4’:lle ja jalkio Prinzipal 8’:lle äänikerralle. Pääsormiolla on lisäksi Bordun 16’. Urkujen 24:stä äänikerrasta 16’ ja 8’ äänikertoja on yksitoista. Uruissa on sormioyhdistin II/I, jalkioyhdistin I/Ped sekä kanavatremolo. Soitin on rakennettu yhteen ja samaan urkukaappiin esikuvan mukaisesti. Urkujen metallipillit on valusta lähtien tehty urkurakentamon omalla pilliverstaalla Kangasalla ja niissä on käytetty tyylinmukaista tinan ja lyijyn seosta. Puupillit on tehty männystä, kuten myös urkukaappikin. Jalkion koskettimisto on tammea. Sormioiden koskettimistot sekä rekisteritapit ovat ebenbuusta. Koskettimistojen valkoiset pinnoitteet ovat norsunluuta ja rekisteritappien valkoiset helmiupotukset mammutinluuta.

Urut on rakennettu tyylillisesti yhtenäisesti. Yksityiskohdat, kuten dispositio, urkukaappi, pillistösijoittelu, soittokoneisto, soittopöytä ja ilmalaatikoiden mitoitukset, ilmansyöttö ja palkeiden, pillimateriaalien, pillimitoitusten yksityiskohdat, äänikertakoneisto, tremolo, vokaalinen äänitystapa on tehty esikuvan mukaisesti. Soitin on rakennettu pääosin lämpökäsitellystä puusta, mikä edesauttaa saavuttamaan laulavan ja yhtenäisen soinnin. Soittokoneisto on rakennettu mahdollisimman huoltovapaaksi. Kosketus on erittäin herkkä ja yksityiskohtainen.

Palaa otsikoihin

Urkujen dispositio:

I Hauptwerk                      II Oberwerk                     Pedal

Bordun  16’                       Gedact 8’                        Subbass 16’
Prinzipal  8’                       Quintadena 8’                  Prinzipal 8’
Rohrflöte  8’                      Prinzipal 4’                      Oktave 4’
Viola da gamba 8’               Rohrflöte 4’                     Posaune 16’
Oktave  4’                         Nasat 2 2/3’                    Trompete 8’
Spitzflöte  4’                      Gemshorn 2’ 
Quinte   2 2/3’                   Terz 1 3/5’ 
Oktave  2’                          Cymbel 3f 2’ 
Mixtur 4f  1 1/3’                 Chalumeau 8’ 
Trompete  8’                     Tremolo

Palaa otsikoihin

Tesoman kirkon urut   

  • Valmistaja: Kangasalan urkutehdas     
  • Valmistusvuosi: 1978 Opus 975     
  • Toimintaperiaate: mekaaninen, 2 sormiota ja pedaali    

Dispositio:     
Hauptwerk 
 Rohrflöte  8’     

Quintaden  4’     

Prinzipal  4’     

Oktave  2’     

Mixtur 3f
Oberwerk
Gedackt  8’     Koppelflöte  4’     

Prinzipal  2’     Oktave  1’     

Spitzquinte  1 1/3’     Tremolo


Pedaali    
Subbass  16’     Gedackt  8’


Yhdistimet:       II / P, I / P, II / P

Palaa otsikoihin

Lielahden kirkon urut

  • Valmistaja: Matti Erola     
  • Valmistusvuosi: 1989 Opus 41      
  • Toimintaperiaate: mekaaninen

 I
Principal  8’     Rohrflöte  8’     Oktava  4’     

Blockflöte   4’      Oktava  2’     Mixtur 3x


 II
Gedackt  8’     Rohrflöte  4’     Waldflöte  2’     

Qvinta   2 2/3’      Terz  1 3/5’     Tremolo


Pedaali
Subbass  16’     Gedackt  8’   


Yhdistimet:       I / Ped, II / Ped,  II / I, II / Ped 4’  

Palaa otsikoihin

Lamminpään ison kappelin urut

  •  Valmistaja:Veikko Virtanen
  • Valmistusvuosi:   1992
  • Toimintaperiaate: mekaaninen, riippuvalla koneistolla

 Dispositio:

 HW             
 Principal    8´   
 Rohrflöte    8´    
 Oktava     4´   
 Blockflöte  4´   
 Sptzflöte    2´   
 Mixtur   3x         
                  
  OW
Gedakt  8´     

Koppelflöte 4´                                                                                                   

Principal 2´          

Oktava 1      

Sesquialtera 2x      

Krommhorn 8´     

Tremolo
Pedaali
Subbass 16´     

Gedakt 8´      

Choralbass 4´     
Yhdistimet:      II/P , I/P , II/I

Palaa otsikoihin

Lamminpään pienen kappelin urut

  •  Valmistaja:     Veikko Virtanen
  •  Valm.vuosi:     1992
  •  Toimintaperiaate: mekaaninen, riippuvalla koneistolla, 2 sormiota                  (äänikerrat voi soittaa kummalta sormiolta tahansa)

 Dispositio:   

 SW                  
 Gedakt        8´       
 Salicional     8´
 Flöte          4´
 Sesqialtera  2x
 Oktava         2´
 Tremolo   
 Pedaali
 Subbass  16´

 Yhdistimet:  II/P , I/P  , II/I