Tuomiokirkkoseurakunnan kolmesta kirkosta keskeisin on
Jussinkylään, Kyttälän puolelle koskea 1902-1907 rakennettu Johanneksen kirkko.
Sen nimi muuttui Tuomiokirkoksi, kun Tampereesta 1923 tuli piispankaupunki.
Teollistuva Tampere kasvoi ja vaurastui 1850-luvulta alkaen. Tammerkosken
rannalla sijaitsevien tehtaiden läheisyyteen muodostunut Kyttälän työläisesikaupunkialue
liitettiin Tampereen kaupunkiin 1877. Asemakaavattoman esikaupunkialueen
uudistaminen alkoi ja Kyttälään muuttivat kauppiaat, käsityöläiset ja
virkamiehet.
Vanha kirkko (1824), Finlaysonin kirkko (1879) ja
Aleksanterin kirkko (1881) sijaitsivat kosken länsipuolella. Uudelle itäpuolen
kirkolle oli tarve, sillä kantakaupungin kirkko täyttyi pyhäisin myös
kyttäläläisistä. Kirkon suunnittelukilpailu julistettiin 1899 ja sen voitti
Lars Sonck (1870–1956). Yksi suunnittelun ansioista on Johanneksen kirkon sopiminen
ympäristöönsä. Kirkon rakennustyö alkoi hätäaputyönä. Taloudellinen tilanne oli
katovuosista johtuen huono ja valtakuntaa kuohuttivat kenraalikuvernööri
Nikolai Bobrikovin venäläistämistoimet.
Tampereen tuomiokirkko on Suomen kansallisromantiikan merkittävimpiä
edustajia ja yksi arkkitehti Sonckin tärkeimmistä töistä. Kevytrakenteiset
tornit ovat tyyliltään uusgoottilaisia, mutta niissä on yksityiskohtaisia
jugendpiirteitä. Kirkko on rakennettu luonnonkivestä. Julkisivujen ja
sisätilojen ornamentiikan suunnitteli arkkitehti Valter Jung (1879–1946).
Sisätiloissa jugendin koristeleikkauksia on pylväissä, saarnatuolissa ja
penkeissä. Johanneksen kirkosta tuli Tuomiokirkko, kun Tampereelle saatiin
piispanistuin 1923.
Tampereen tuomiokirkko on yhtenäistaideteos
Tampereen tuomiokirkko nähdään kokonaisuutena, jonka
rakensivat ammattimiehet ja -naiset. Tamperelaiset lapset ja aikuiset olivat
malleina kirkon maalauksissa.
Taidemaalarit Hugo Simberg (1873–1917) ja Magnus Enckell
(1870–1925) toteuttivat Tampereen tuomiokirkon sisätilojen koristelutyön.
Alttari- ja holvimaalaukset toteutettiin fresko- ja seccomaalauksina.
Taiteilijat valitsivat teostensa aiheet ja tekniikan itsenäisesti. Rohkeat ja
yllättävät ratkaisut, kuten käärme kattoholvissa ja alastomat köynnöspojat,
herättivät laajaa aikalaiskeskustelua.
Alttaritaulu
Magnus Enckell
Ylösnousemus
1907
fresko
Maalaukset
Holvin maalaukset
Simberg maalasi kirkkosalin pääholvin laelle
nahkasiipisen käärmeen. Pienten siipien vyöhyke, ikään kuin enkelivartio,
ympäröi käärmettä ja vangitsee sen tiiviiseen kehäänsä. Käärme on synnin
vertauskuva.
Elämänköynnös
Simberg sommitteli teräväpiikkisen orjantappuran
kiertämään lehterin reunusta. Elämänköynnöstä kantaa 12 alastonta poikaa.
Lapset on tulkittu Jeesuksen opetuslasten vertauskuvaksi.
Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha
Simberg on toteuttanut Haavoittunut enkeli- ja
Kuoleman puutarha -teoksista useita toisintoja eri tekniikoilla. Tuomiokirkon
Haavoittunut enkeli -freskomaalaus sijaitsee etelälehterin päätyseinässä.
Tehtaanpiipuista voi huomata maalauksen sijoittuvan Tampereelle. Haavoittunut
enkeli on Suomen rakastetuimpia taideteoksia. Kuoleman puutarha sijaitsee
pohjoislehterin alapuolella, lähellä saarnastuolia. Kuolema esitetään
hienotunteisena hahmona, joka hoitaa hellästi sadunomaisia kasvejaan.
Raamatun aiheet elävät värilasi-ikkunoissa
Simberg suunnitteli lasimaalaukset pyöröikkunoihin
ja kansallisromantiikalle tyypillisiin tylppäkaarisiin ikkunoihin. Pieniä
värilasi-ikkunoita sijaitsee myös kirkkosalissa, sakaristossa ja eteisissä.
Kirkon muu sisustus, ja ehtoollisastiat
Simbergin suunnittelemaa saarnatuolia peittää
orjantappuramainen verkkokuvio, jossa on valkoisia siipiä. Pylväitä
kirkkosalissa on mahdollisimman vähän, jotta saarnatuoli näkyy ja saarna kuuluu
esteettömästi. Holvin riippuvat valaisimet ovat oletettavasti Simbergin
suunnittelemia. Kirkon pylväs-, seinä- ja kattovalaisimien metallipinta on
kuparinpakotustyötä. Alttaripöydän ristinmuotoiset kuparivalaisimet ovat
hopeoituja ja niissä valoa antavat sekä sähkölamput että kynttilät.
Taidetakoja, koristetaiteilija Eric O. W. Ehrström (1881–1934) on suunnitellut kirkon hopeiset ehtoollisastiat.
Kirkkotekstiilit
Liturgisia värejä toistavat kirkkotekstiilit on
suunnitellut tekstiilitaiteilija, professori Päikki Priha. Ne valmistuivat
Tuomiokirkon 100-vuotisjuhlavuonna 2007.
Urut
Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli kirkon
alkuperäisten, 50-äänikertaisen urkujen julkisivun. Urut laajennettiin
68-äänikertaisiksi vuosina 1928–1929, 23-äänikertaiset barokkiurut
pohjoislehterille asennettiin 1981.
Kellotapuli
Tuomiokirkon kolme pronssikelloa valettiin
saksalaisessa Franz Schillingin valimossa. Kellot sijaitsevat 64 metriä
korkeassa päätornissa. Ne muodostavat yhdessä H-duurin kolmisoinnun: h, dis,
fis.
Kirkon alasali muutettiin toimituskappeliksi 1960.
Kirkkoa on peruskorjattu 1980-luvun alussa ja 2006–2007.
Kansainvälisesti ja kansallisesti kiinnostava
kirkko
Tuomiokirkkoseurakunnan pääkirkko on kaupungin, hiippakunnan
ja valtakunnallisten jumalanpalvelusten ja kirkkojuhlien paikka.
Istumapaikkoja on noin 1850. Kirkossa järjestetään konsertteja ja se on
Tampereen suosituimpia vihkikirkkoja. Vuoden 2012 kesäkuukausina Tuomiokirkkoon
tutustui 19 000 matkailijaa.
Lisätietoja
Tuomiokirkon kunnostus
Tampereen tuomiokirkon korjaustyöt valmistuivat perjantaina 13.7.2007. Lähes kaksi ja puoli vuotta kestäneet korjaustyöt aloitettiin helmikuussa 2005. Töiden oli määrä valmistua marraskuun 2007 loppuun mennessä.
Korjaustöissä kunnostettiin muun muassa kirkon julkisivut, joista irrotettiin 27 000 graniittista verhouskiveä ja kiinnitettiin ne takaisin entisille paikoilleen. Määrä on noin kolme neljäsosaa julkisivukivien kokonaismäärästä. Tiilirakenteiset taustaseinät kuivatettiin. Kivien rapautunut taustalaasti uusittiin. Kivien ja taustaseinien väliin asennettiin tuuletuskanavat, jotta seinät pysyvät jatkossa kuivina.
Lisäksi kunnostettiin muun muassa vesikatot, ikkunat lyijylasitöineen, ulko-ovet, pihat, portaat sekä aidat. Perustukset salaojitettiin, kellarikerroksen ulkoseinät vesieristettiin ja piha-alueille rakennettiin sadevesien poistojärjestelmä. Kirkkosalin ja alasalin ilmastointia parannettiin sekä tehtiin muita taloteknisiä parannuksia. Kirkkoon asennettiin julkisivuvalaistus. Myös urut puhdistettiin. Kirkko oli käytössä korjaustöiden aikana.
Korjaustyöt tulivat maksamaan noin 7,7 miljoonaa euroa, mikä oli hiukan budjetoitua enemmän. Lisäkulut johtuivat muun muassa ylimääräisistä töistä, esimerkiksi julkisivukiviä jouduttiin irrottamaan ja uudelleen kiinnittämään puolet ennakoitua enemmän.
Korjaustyön kustansi kokonaisuudessaan Tampereen ev. lut. seurakuntayhtymä. Avustuksia korjaustöihin ei saatu. Pääurakoitsijana oli Iittalan Kivijaloste Oy ja pääsuunnittelijana Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy.