Virsi nyt! -festivaali 20.10.–1.12.2024 Tuomiokirkkoseurakunnassa
Tänä vuonna tulee
kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun ensimmäinen luterilainen virsikirja, Etlich
Cristlich lider, niin kutsuttu Achtliederbuch, julkaistiin
(tammikuussa 1524).
Juhlimme virren
merkkivuotta ja luterilaisen kirkon virsiperinnettä Tuomiokirkkoseurakunnassa
Virsi nyt! -festivaalilla. Festivaali alkaa reformaation päivänä eli
uskonpuhdistuksen muistopäivänä 20. lokakuuta Virsimessulla Aleksanterin kirkossa
ja päättyy ensimmäisen adventin Hoosianna! -konserttiin 1. joulukuuta Tuomiokirkossa.
Virsivihkonen oli menestys
Martti Lutherin ja Paul Speratuksen julkaisema kahdeksan virren vihkonen oli menestys. Stä laulettiin hyvin nopeasti laajasti ympäri Eurooppaa, ja niinpä jo heti samana vuonna julkaistiin toinenkin ”virsikirja”, Ehrfurt Enchiridion, jossa oli 26 virttä.
Laulukokoelman painoksessa
vuodelta 1525, sen esipuheessa, Luther lausuu laulujen merkityksestä kristillisessä
seurakunnassa: ”Se että meidän on hyvä ja mieluinen Jumalalle laulaa
hengellisiä lauluja, on mielestäni totuus, josta yksikään kristitty ei voi olla
tietämätön; sillä ei ainoastaan Vanhan testamentin profeettojen ja kuninkaiden
esimerkki (jotka ylistivät Jumalaa laululla ja musiikilla, runoilla ja
kaikenlaisilla kielisoittimilla), vaan myös koko kristikunnan samanlainen
käytäntö on alusta alkaen, erityisesti psalmien suhteen, hyvin tiedossa: niin,
pyhä Paavali määrää myös saman (1. Kor. 14.) ja käskee kolossalaisia kolmannessa luvussa laulamaan hengellisiä lauluja ja
psalmeja sydämestä Herralle, jotta sen sanaa, Jumalaa ja kristillistä oppia
edistetään ja harjoitetaan kaikin tavoin.”
Lutherin virret ovat kuin saarnoja
Näiden ensimmäisen Lutherin
laulukokoelmien merkitys oli suuri, sillä ne viitoittivat tietä omalla kielellä
lauletuille virsille ja sen myötä ylipäätään uskon ilmaisun omakohtaisuudelle.
Nykyisessä suomenkielisessä virsikirjassa on edelleen 13 Lutherin virttä –
yleisesti niistä voi sanoa, että ne ovat kuin saarnoja. Lutherin tarkoituksensa
olikin, että saarnat opettavat selkokielellä elämän tärkeintä asiaa, uskoa ja
Jumalan pohjatonta armoa langennutta ihmistä kohtaan. "Ei tuomita nyt
laki saa, kun Kristus meidät armahtaa ja armo synnit peittää." (Virsi
262:4)
Virsi elää ajassa!
Luther tuskin aavisti, että vielä viidensadan vuoden jälkeen hänen virtensä palvelevat seurakuntalaisia eri puolella maailmaa. Uusia virsiä syntyy uudenlaisiin tarpeisiin – tästä hyvä esimerkki on suomalaisen virsikirjan lisävihko, joka julkaistiin vuonna 2015.
Sen esipuheessa todetaan näin: ”Virsi on
yhteislaulu. Lisävihko rohkaisee ottamaan tästä vielä yhden askeleen eteenpäin
kohti yhteisöllistä laulua. Virsilaulu ei ole vain yksilön hengelliseen elämään
keskittyvää virsikirjan lukemista, vaan ensisijaisesti yhteistä olemista
Jumalan edessä, hengittämistä ja vuoropuhelua toinen toistemme kanssa.”
Virsi nyt! -festivaalin ohjelma:
- su 20.10. klo 10 Oi iloitkaa te kristityt – Reformaation päivän virsimessu Aleksanterin kirkossa. Vierailijana messussa sekä kirkkokahveilla Hymnologian ja liturgiikan seurasta Lasse Mäki sekä Aija-Leena Ranta
- to 24.10. klo 19 Villejä virsiä – Sirkku Rintamäen luova virsi-ilta Tuomiokirkossa
- la 26.10 klo 18 Virsiä ra(i)kkaudella -konsertti – Taivaanrannan Valolokki Finlaysonin kirkossa
- pe 1.11. klo 19 Rauhan saivat – pyhäinpäivän aaton yhteislaulutilaisuus Aleksanterin kirkossa: Janne Salmenkangas ja Cantilene-kuoro
- to 7.11. klo 18 Onneni on olla -virsikaraoke Vanhassa kirkossa
- su 10.11. Klo 15 Jumalan kämmenellä – Lasten virsien ja kastevirsien yhteislaulutilaisuus Finlaysonin kirkossa
- su 24.11. klo 18 Synkimmät virret tuomiosunnuntaina Tuomiokirkossa
- su 1.12. klo 18 Hoosianna! -konsertti Tuomiokirkossa: kaikki Tuomiokirkkoseurakunnan kanttorit
Finlaysonin kirkko
Avoinna sunnuntaista perjantaihin klo 11-18 30.8.2024 asti.
Osoite: Puuvillatehtaankatu 2, 33210 Tampere
Puhelin: 040 804 8762
Tilan koko: 220 henkilöä
- Induktiosilmukka: kuuluvuus koko kirkkosalissa
- Esteetön sisäänkäynti Kuninkaankadun puolelta. Kirkkosaliin mentäessä kynnyksessä on rampit (kirkkosalin oviaukon leveys vain 80 cm).
- Esteetön WC ja lastenhoitopiste sijaitsevat esteettömän sisäänkäynnin lähellä eteisaulassa.
- Isotekstiset virsikirjat telineessä kirkon pääovien vieressä
- Esteetön pysäköinti: Kuninkaankadun puolelta käännytään Finlaysonin kirkon sisäpihalle. Pihassa on henkilökunnan pysäköintialue, jossa on kaksi pysäköintipaikkaa, jotka on merkitty pyörätuolimerkillä. Esteetön sisäänkäynti on parkkialueen lähellä.
Varaa tila
Tila on varattavissa numerosta (03) 219 0705.
Lasten katedraalin asiat ja ryhmävierailut: Mari Sunell p. 040 8048240, mari.sunell@evl.fi. Lisätietoja Lasten katedraalin verkkosivut.
Finlaysonin kirkolla on ainutlaatuinen asema Tampereen
kirkkojen joukossa. Sitä ei rakentanut seurakunta, vaan Finlaysonin tehtaan
johtaja Wilhelm von Nottbeck, joka kantoi huolta työntekijöidensä hengellisestä
elämästä. Finlaysonin kirkko on nykyään Tampereen kolmanneksi vanhin kirkko.
Tutustu kirkkoon virtuaalikierroksella Virtual Tampere -palvelussa.
Tehtaan kirkko
Koska Tampereella oli vain yksi kirkko, ja uutta työväkeä saapui kaupunkiin jatkuvasti, uudelle kirkolle oli selkeä tarve. Peräti neljäsosa noin 2 500 kaupunkilaisesta oli 1840-luvulla töissä Finlaysonin puuvillatehtaalla, ja perheenjäsenet mukaan luettuna lähes puolet kaupunkilaisista kuului Finlaysonin väkeen. Puuvillatehdas sai vuonna 1846 oikeuden palkata oman papin, tehtaansaarnaajan, ja vuonna 1879 valmistui oma punatiilinen rukoushuone tehtaanportin tuntumaan, Puuvillatehtaankadun ja Kuninkaankadun kulmaan.
Finlaysonin kirkon piirustukset laati Tampereen
kaupunginarkkitehti F.J.Calonius. Kirkon arkkitehtuuri eroaa selvästi
suomalaisesta kirkkorakentamisesta. Kirkko on yksilaivainen, goottilaistyylinen, ja ulkopuolta koristavat useat huiput ja ristit. Saarnatuoli on sijoitettu
etuosaan alttarin taakse. Saarnatuolin takana näkymää hallitsevat von
Nottbeckin Pietarista hankkimat, Lontoossa 1850-luvulla rakennetut
Hill&Son- valmistamon urut. Urkujen päällä arkkienkeli Mikaelia kuvaava
patsas katselee kohti vanhaa tehdasaluetta.
Tehtaan pappi
Tehtaalaisista suurin osa puhui äidinkielenään suomea . Finlaysonin puuvillatehdas palkkasi oman tehtaansaarnaajan vuonna 1846 huolehtimaan tehtaalaisten hengellisestä hyvinvoinnista ja vastaamaan suomenkielisestä jumalanpalvelustoiminnasta. Viran lakattua 1880 Tampereen papit huolehtivat myös Finlaysonin kirkon tilaisuuksista.
Yli sadan vuoden ajan Finlayson työnantajana piti huolta tehtaalaisten ja heidän perheenjäsentensä toimeentulosta ja monenlaisista muista tarpeista. Kirkkosalin seinällä olevat kaksi työläisten valmistamaa muistoseppelettä kertovat työntekijöiden kunnioituksesta tehtaan pitkäaikaista johtajaa Wilhelm von Nottbeckiä ja hänen perhettään kohtaan
Vuoden 1981 viimeistä edellisenä päivänä Oy Finlayson Ab lahjoitti kirkon ja sen tontin Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymälle. Ehtona oli, että saaja käyttää rakennuksesta jatkossakin nimeä Finlaysonin kirkko.
Kirkko tänään
Finlaysonin kirkon peruskorjaus valmistui vuonna 2009. Naapuritontilta saatiin lisätiloja ja kirkkoon rakennettiin puuttuneet sakastitilat. Uudet tilat on yhdistetty lasikäytävällä kirkkoon. Kirkkosalissa palautettiin esiin kuorikaarien alkuperäiset tekstit. Myös lattia uudistettiin ja uutena materiaalina käytettiin Ombergin kalkkikiveä, jossa on nähtävillä fossiileja.
Koska Finlaysonin kirkko valmistui aikoinaan rukoushuoneeksi, sitä ei oltu koskaan vihitty kirkoksi. Tampere-päivänä 28. syyskuuta 2009 Tampereen piispa Matti Repo vihki Finlaysonin kirkon virallisesti kirkoksi.
Vihki- ja konserttikirkko
Finlaysonin kirkko on kauneutensa, sopusuhtaisen kokonsa ja hyvän sijaintinsa vuoksi haluttu vihkikirkko. Samoista syistä sekä hyvän akustiikan takia siitä on tullut myös suosittu konserttikirkko.
Lasten katedraali ja lasten tiekirkko
Vuodesta 1996 kirkko on toiminut myös Lasten katedraalina, lasten omana kirkkona. Kirkossa on kerronta-alttareilla kuvitettuna Raamatun ikuisia kertomuksia. Kertomukset vaihtuvat kolmesti vuodessa. Kirkossa on myös lapsille oma leikkipaikka ja mm. keinuhevosia. Kesäisin Lasten katedraali toimii Suomen ainoana lasten tiekirkkona ja tarjoaa elävää musiikkia päivittäin. Tule tutustumaan leikkisään kirkkoon!
Kaikki kirkkovieraat saavat kirkosta poistuessaan uskoa omakseen kirkon takaosan kuorikaareen Psalmin 121 sanoin kirjoitetun siunauksen:
"Herra kätkeköön sinun uloskäymises ja sisällekäymises
hamasta nyt ja ijankaikkiseen "
- Induktiosilmukka: kuuluvuus koko kirkkosalissa
- Esteetön sisäänkäynti Kuninkaankadun puolelta. Kirkkosaliin mentäessä kynnyksessä on rampit (kirkkosalin oviaukon leveys vain 80 cm).
- Esteetön WC ja lastenhoitopiste sijaitsevat esteettömän sisäänkäynnin lähellä eteisaulassa.
- Isotekstiset virsikirjat telineessä kirkon pääovien vieressä
- Esteetön pysäköinti: Kuninkaankadun puolelta käännytään Finlaysonin kirkon sisäpihalle. Pihassa on henkilökunnan pysäköintialue, jossa on kaksi pysäköintipaikkaa, jotka on merkitty pyörätuolimerkillä. Esteetön sisäänkäynti on parkkialueen lähellä.