Siirry sisältöön
Rekisteröidy

Virsi nyt! -festivaali 20.10.–1.12.2024 Tuomiokirkkoseurakunnassa 

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun ensimmäinen luterilainen virsikirja, Etlich Cristlich lider, niin kutsuttu Achtliederbuch, julkaistiin (tammikuussa 1524).

Juhlimme virren merkkivuotta ja luterilaisen kirkon virsiperinnettä Tuomiokirkkoseurakunnassa Virsi nyt! -festivaalilla. Festivaali alkaa reformaation päivänä eli uskonpuhdistuksen muistopäivänä 20. lokakuuta  Virsimessulla Aleksanterin kirkossa ja päättyy ensimmäisen adventin Hoosianna! -konserttiin 1. joulukuuta Tuomiokirkossa.


Virsivihkonen oli menestys

Martti Lutherin ja Paul Speratuksen julkaisema kahdeksan virren vihkonen oli menestys. Stä laulettiin hyvin nopeasti laajasti ympäri Eurooppaa, ja niinpä jo heti samana vuonna julkaistiin toinenkin ”virsikirja”, Ehrfurt Enchiridion, jossa oli 26 virttä. 

Laulukokoelman painoksessa vuodelta 1525, sen esipuheessa, Luther lausuu laulujen merkityksestä kristillisessä seurakunnassa: ”Se että meidän on hyvä ja mieluinen Jumalalle laulaa hengellisiä lauluja, on mielestäni totuus, josta yksikään kristitty ei voi olla tietämätön; sillä ei ainoastaan ​​Vanhan testamentin profeettojen ja kuninkaiden esimerkki (jotka ylistivät Jumalaa laululla ja musiikilla, runoilla ja kaikenlaisilla kielisoittimilla), vaan myös koko kristikunnan samanlainen käytäntö on alusta alkaen, erityisesti psalmien suhteen, hyvin tiedossa: niin, pyhä Paavali määrää myös saman (1. Kor. 14.) ja käskee kolossalaisia ​​kolmannessa luvussa laulamaan hengellisiä lauluja ja psalmeja sydämestä Herralle, jotta sen sanaa, Jumalaa ja kristillistä oppia edistetään ja harjoitetaan kaikin tavoin.”

Lutherin virret ovat kuin saarnoja

Näiden ensimmäisen Lutherin laulukokoelmien merkitys oli suuri, sillä ne viitoittivat tietä omalla kielellä lauletuille virsille ja sen myötä ylipäätään uskon ilmaisun omakohtaisuudelle. Nykyisessä suomenkielisessä virsikirjassa on edelleen 13 Lutherin virttä – yleisesti niistä voi sanoa, että ne ovat kuin saarnoja. Lutherin tarkoituksensa olikin, että saarnat opettavat selkokielellä elämän tärkeintä asiaa, uskoa ja Jumalan pohjatonta armoa langennutta ihmistä kohtaan. "Ei tuomita nyt laki saa, kun Kristus meidät armahtaa ja armo synnit peittää." (Virsi 262:4)

Virsi elää ajassa!

Luther tuskin aavisti, että vielä viidensadan vuoden jälkeen hänen virtensä palvelevat seurakuntalaisia eri puolella maailmaa. Uusia virsiä syntyy uudenlaisiin tarpeisiin – tästä hyvä esimerkki on suomalaisen virsikirjan lisävihko, joka julkaistiin vuonna 2015. 

Sen esipuheessa todetaan näin: ”Virsi on yhteislaulu. Lisävihko rohkaisee ottamaan tästä vielä yhden askeleen eteenpäin kohti yhteisöllistä laulua. Virsilaulu ei ole vain yksilön hengelliseen elämään keskittyvää virsikirjan lukemista, vaan ensisijaisesti yhteistä olemista Jumalan edessä, hengittämistä ja vuoropuhelua toinen toistemme kanssa.”


Virsi nyt! -festivaalin ohjelma: 

  • su 20.10. klo 10 Oi iloitkaa te kristityt – Reformaation päivän virsimessu Aleksanterin kirkossa. Vierailijana messussa sekä kirkkokahveilla Hymnologian ja liturgiikan seurasta Lasse Mäki sekä Aija-Leena Ranta

Villivirsi syntyy ja versoo vapaudesta käsin

Virsi nyt! -festivaali: Villejä virsiä - Sirkku Rintamäen luova virsi-ilta

Ajankohta to 24.10.2024 klo 19
Paikka Tuomiokirkko Tuomiokirkonkatu 3b, 33100 Tampere

Liity villivirsien virtaan laulaen ja kuunnellen

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun ensimmäinen luterilainen virsikirja julkaistiin. Juhlimme virren merkkivuotta ja luterilaisen kirkon virsiperinnettä Tuomiokirkkoseurakunnassa Virsi nyt! -festivaalilla.
Torstai-iltana 24.10. klo 19 Tampereen tuomiokirkossa solisevat ja kaikuvat villivirret! Villivirsi on kanttori, musiikin tohtori Sirkku Rintamäen luoma inspiraatiosana uusien, tulevaisuuden virsien ja virtaavan virsitoteutuksen luomiseksi. Villivirsi on kuin villiyrtti - se saa syntyä ja versota vapaudesta käsin. Siinä on läsnä luova leikki. Kutsumme sinut liittymään mukaan villivirsien virtaan laulaen ja kuunnellen, lepäämään virren sylissä sekä aistimaan kanssamme, millaiseen vuoropuheluun villivirret käyvät upean kirkkotaiteen kanssa.

Mukana illassa villivirsisäveltäjä Sirkku Rintamäki (laulu, piano, sävellykset), villivirsirunoilija Heimo Hatakka sekä sellisti Elsa Sihvola. Mukana myös kanttorit Katja Mäkiö ja Pirjo Mäntyvaara skä laulajia Vox Canora kuorosta ja kuoro- ja laulukoulu Akordista. 

Sirkku Rintamäki on monipuolinen laulaja, säveltäjä ja kirkkomuusikko, jonka luovaan virteen liittyvä taiteellinen tohtorintutkinto valmistui 2023. Sirkun kiinnostuksen kohteita ovat muun muassa leikki, kehollisuus, tilallisuus ja musiikin koskettavuus. Eri taidemuotojen yhdistäminen ja luova lähestymistapa musisointiin ovat lähellä hänen sydäntään. Tohtorintutkinnon myötä syntyneet uudet käsitteet villivirsi ja virsileikki lähestyvät virren luomista monitaiteellisesti ja kollektiivisesti. Sirkku työskentelee Helsingin Kannelmäen seurakunnan kanttorina ja opettaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa lapsikuoronjohtoa. Hän on myös kysytty yhtyelaulaja (mm. I Dodici, Helsingin kamarikuoro).

Yhteyshenkilö: Mäkiö, Katja
Järjestäjä: Tuomiokirkkoseurakunta

Tapahtuman saavutettavuus

  • Liikuntarajoitteiset
  • Kuulokojeet
  • Inva WC
  • Pistekirjoitus

« Takaisin listaan