Avoinna joka päivä klo 11—17.

Osoite: Tuomiokirkonkatu 3b, 33100 Tampere
Puhelin: 040 804 8765
Tilan koko: 1850 henkilöä

Esteetön sisäänkäynti ja WC

• Esteetön sisäänkäynti Rautatienkadulta. Luiska käytettävissä tilaisuuksien aikana ja tarvittaessa. Vahtimestarin tavoittaa numerosta 040 804 8765

• Kirkkosali ja katutason tilat ovat esteettömiä.

• Esteetön wc sijaitsee kirkkosalin takaosassa, vasemmalla puolella pääovelta katsottuna. Koko n. 1,7 x 1,7 m. 

Esteetön pysäköinti

• Merkittyä liikuntaesteisten pysäköintipaikkaa ei lähistöllä ole, mutta kadunvarsipaikoilla voi pysäköidä liikuntaesteisten tunnuksella (mm. Rautatienkadulla on pysäköintikieltomerkki) 

Induktiosilmukka 

• Kirkkosalissa 

Pyörätuolipaikat

• Pyörätuolipaikat ovat sivukäytävällä.

Virsikirjat

• Pistekirjoitusvirsikirjan saa henkilökunnalta.
• Isotekstiset virsikirjoja on telineissä kaikilla ovilla

Varaa tila
Tila on varattavissa numerosta (03) 219 0705.

Liikuntarajoitteiset Kuulokojeet Inva WC Pistekirjoitus

Tuomiokirkkoseurakunnan kolmesta kirkosta keskeisin on Jussinkylään, Kyttälän puolelle koskea 1902-1907 rakennettu Johanneksen kirkko. Sen nimi muuttui Tuomiokirkoksi, kun Tampereesta 1923 tuli piispankaupunki. Teollistuva Tampere kasvoi ja vaurastui 1850-­luvulta alkaen. Tammerkosken rannalla sijaitsevien tehtaiden läheisyyteen muodostunut Kyttälän työläis­esikaupunkialue liitettiin Tampereen kaupunkiin 1877. Asemakaavattoman esikaupunkialueen uudistaminen alkoi ja Kyttälään muuttivat kauppiaat, käsityöläiset ja virkamiehet.

Vanha kirkko (1824), Finlaysonin kirkko (1879) ja Aleksanterin kirkko (1881) sijaitsivat kosken länsipuolella. Uudelle itä­puolen kirkolle oli tarve, sillä kantakaupungin kirkko täyttyi pyhäisin myös kyttäläläisistä. Kirkon suunnittelukilpailu julistettiin 1899 ja sen voitti Lars Sonck (1870–1956). Yksi suunnittelun ansioista on Johanneksen kirkon sopiminen ympäristöönsä. Kirkon rakennustyö alkoi hätäaputyönä. Taloudellinen tilanne oli katovuosista johtuen huono ja valtakuntaa kuohuttivat kenraali­kuvernööri Nikolai Bobrikovin venäläistämistoimet.

Tampereen tuomiokirkko on Suomen kansallisromantiikan merkittävimpiä edustajia ja yksi arkkitehti Sonckin tärkeimmistä töistä. Kevytrakenteiset tornit ovat tyyliltään uusgoottilaisia, mutta niissä on yksityiskohtaisia jugendpiirteitä. Kirkko on rakennettu luonnonkivestä. Julkisivujen ja sisätilojen ornamentiikan suunnitteli arkkitehti Valter Jung (1879–1946). Sisätiloissa jugendin koristeleikkauksia on pylväissä, saarnatuolissa ja penkeissä. Johanneksen kirkosta tuli Tuomiokirkko, kun Tampereelle saatiin piispanistuin 1923.

Tampereen tuomiokirkko on yhtenäistaideteos

Tampereen tuomiokirkko nähdään kokonaisuutena, jonka rakensivat ammattimiehet ja -naiset. Tamperelaiset lapset ja aikuiset olivat malleina kirkon maalauksissa.

Taidemaalarit Hugo Simberg (1873–1917) ja Magnus Enckell (1870–1925) toteuttivat Tampereen tuomiokirkon sisätilojen koristelutyön. Alttari- ja holvimaalaukset toteutettiin fresko- ja seccomaalauksina. Taiteilijat valitsivat teostensa aiheet ja tekniikan itsenäisesti. Rohkeat ja yllättävät ratkaisut, kuten käärme kattoholvissa ja alastomat köynnöspojat, herättivät laajaa aikalaiskeskustelua.

Alttaritaulu

Magnus Enckell
Ylösnousemus
1907
fresko

Maalaukset

Holvin maalaukset

Simberg maalasi kirkkosalin pääholvin laelle nahkasiipisen käärmeen. Pienten siipien vyöhyke, ikään kuin enkelivartio, ympäröi käärmettä ja vangitsee sen tiiviiseen kehäänsä. Käärme on synnin vertauskuva.

Elämänköynnös

Simberg sommitteli teräväpiikkisen orjantappuran kiertämään lehterin reunusta. Elämänköynnöstä kantaa 12 alastonta poikaa. Lapset on tulkittu Jeesuksen opetuslasten vertauskuvaksi.

Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha

Simberg on toteuttanut Haavoittunut enkeli- ja Kuoleman puutarha -teoksista useita toisintoja eri tekniikoilla. Tuomiokirkon Haavoittunut enkeli -freskomaalaus sijaitsee etelälehterin päätyseinässä. Tehtaanpiipuista voi huomata maalauksen sijoittuvan Tampereelle. Haavoittunut enkeli on Suomen rakastetuimpia taideteoksia. Kuoleman puutarha sijaitsee pohjoislehterin alapuolella, lähellä saarnastuolia. Kuolema esitetään hienotunteisena hahmona, joka hoitaa hellästi sadunomaisia kasvejaan.

Raamatun aiheet elävät värilasi-ikkunoissa

Simberg suunnitteli lasimaalaukset pyöröikkunoihin ja kansallisromantiikalle tyypillisiin tylppäkaarisiin ikkunoihin. Pieniä värilasi-ikkunoita sijaitsee myös kirkkosalissa, sakaristossa ja eteisissä.

Kirkon muu sisustus,  ja ehtoollisastiat

Simbergin suunnittelemaa saarnatuolia peittää orjantappuramainen verkkokuvio, jossa on valkoisia siipiä. Pylväitä kirkkosalissa on mahdollisimman vähän, jotta saarnatuoli näkyy ja saarna kuuluu esteettömästi. Holvin riippuvat valaisimet ovat oletettavasti Simbergin suunnittelemia. Kirkon pylväs-, seinä- ja kattovalaisimien metallipinta on kuparinpakotustyötä. Alttaripöydän ristinmuotoiset kuparivalaisimet ovat hopeoituja ja niissä valoa antavat sekä sähkölamput että kynttilät.

Taidetakoja, koristetaiteilija Eric O. W. Ehrström (1881–1934) on suunnitellut kirkon hopeiset ehtoollisastiat.

Kirkkotekstiilit

Liturgisia värejä toistavat kirkkotekstiilit on suunnitellut tekstiilitaiteilija, professori Päikki Priha. Ne valmistuivat Tuomiokirkon 100-vuotisjuhlavuonna 2007.

Urut

Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli kirkon alkuperäisten, 50-ääni­kertaisen urkujen julkisivun. Urut laajennettiin 68-äänikertaisiksi vuosina 1928–1929, 23-äänikertaiset barokkiurut pohjoislehterille asennettiin 1981.

Kellotapuli

Tuomiokirkon kolme pronssikelloa valettiin saksalaisessa Franz Schillingin valimossa. Kellot sijaitsevat 64 metriä korkeassa päätornissa. Ne muodostavat yhdessä H-duurin kolmisoinnun: h, dis, fis.

Kirkon alasali muutettiin toimituskappeliksi 1960. Kirkkoa on perus­korjattu 1980-luvun alussa ja 2006–2007.

Kansainvälisesti ja kansallisesti kiinnostava kirkko

Tuomio­kirkkoseurakunnan pääkirkko on kaupungin, hiippakunnan ja valtakunnallisten jumalanpalvelusten ja kirkkojuhlien paikka. Istuma­paikkoja on noin 1850. Kirkossa järjestetään konsertteja ja se on Tampereen suosituimpia vihkikirkkoja. Vuoden 2012 kesäkuukausina Tuomiokirkkoon tutustui 19 000 matkailijaa.

Lisätietoja

• Tuomiokirkko-mobiilireitillä voi tutustua Tampereen tuomiokirkon taiteeseen ja arkkitehtuuriin sekä kirkon symboliikkaan: Tuomiokirkko-reitti Citynomadin sivuilla 
• Lisätietoa Tuomiokirkon rakentamisesta, historiasta, koristelusta ja esineistöstä Tampereen kaupungin sivuilla
• Kirkon virtuaalinen esittely sivustolla VirtualTampere.fi
• Facebook.com/Tampereentuomiokirkko1/

Tuomiokirkon kunnostus

Tampereen tuomiokirkon korjaustyöt valmistuivat perjantaina 13.7.2007. Lähes kaksi ja puoli vuotta kestäneet korjaustyöt aloitettiin helmikuussa 2005. Töiden oli määrä valmistua marraskuun 2007 loppuun mennessä.

Korjaustöissä kunnostettiin muun muassa kirkon julkisivut, joista irrotettiin 27 000 graniittista verhouskiveä ja kiinnitettiin ne takaisin entisille paikoilleen. Määrä on noin kolme neljäsosaa julkisivukivien kokonaismäärästä. Tiilirakenteiset taustaseinät kuivatettiin. Kivien rapautunut taustalaasti uusittiin. Kivien ja taustaseinien väliin asennettiin tuuletuskanavat, jotta seinät pysyvät jatkossa kuivina.

Lisäksi kunnostettiin muun muassa vesikatot, ikkunat lyijylasitöineen, ulko-ovet, pihat, portaat sekä aidat. Perustukset salaojitettiin, kellarikerroksen ulkoseinät vesieristettiin ja piha-alueille rakennettiin sadevesien poistojärjestelmä. Kirkkosalin ja alasalin ilmastointia parannettiin sekä tehtiin muita taloteknisiä parannuksia. Kirkkoon asennettiin julkisivuvalaistus. Myös urut puhdistettiin. Kirkko oli käytössä korjaustöiden aikana.

Korjaustyöt tulivat maksamaan noin 7,7 miljoonaa euroa, mikä oli hiukan budjetoitua enemmän. Lisäkulut johtuivat muun muassa ylimääräisistä töistä, esimerkiksi julkisivukiviä jouduttiin irrottamaan ja uudelleen kiinnittämään puolet ennakoitua enemmän.

Korjaustyön kustansi kokonaisuudessaan Tampereen ev. lut. seurakuntayhtymä. Avustuksia korjaustöihin ei saatu. Pääurakoitsijana oli Iittalan Kivijaloste Oy ja pääsuunnittelijana Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy.

Esteetön sisäänkäynti ja WC

• Esteetön sisäänkäynti Rautatienkadulta. Luiska käytettävissä tilaisuuksien aikana ja tarvittaessa. Vahtimestarin tavoittaa numerosta 040 804 8765

• Kirkkosali ja katutason tilat ovat esteettömiä.

• Esteetön wc sijaitsee kirkkosalin takaosassa, vasemmalla puolella pääovelta katsottuna. Koko n. 1,7 x 1,7 m. 

Esteetön pysäköinti

• Merkittyä liikuntaesteisten pysäköintipaikkaa ei lähistöllä ole, mutta kadunvarsipaikoilla voi pysäköidä liikuntaesteisten tunnuksella (mm. Rautatienkadulla on pysäköintikieltomerkki) 

Induktiosilmukka 

• Kirkkosalissa 

Pyörätuolipaikat

• Pyörätuolipaikat ovat sivukäytävällä.

Virsikirjat

• Pistekirjoitusvirsikirjan saa henkilökunnalta.
• Isotekstiset virsikirjoja on telineissä kaikilla ovilla