Tai minä ainakin uskon niin. Entä te? Martin Luther oli nimittäin aika ennakkoluuloton ja innokas vaikuttaja kirkossa omana aikanaan. Hän ei totisesti jäänyt istumaan luostarinsa rukouskammioon, kun koitti tilaisuus olla mukana vaikuttamassa kirkollisiin asioihin.

Vaikka Wittenbergin augustinolaismunkki ei jättänyt ketään kylmäksi mielipiteineen, Luther ei aikonut tai edes halunnut perustaa uutta kirkkokuntaa. Hän koki vahvasti olevansa kristitty ja katolilainen. Hän ryhtyi kuitenkin toimeen huomatessaan, ettei kaikki ollut hänelle rakkaassa kirkossa niin kuin hän tunsi asianmukaiseksi ja oikeaksi. Me luterilaiset, hänen perintönsä, olemme tottuneet puhumaan "uskonpuhdistuksesta". Se on kauniin romanttinen, mutta samalla melko voimakkaasti arvolatautunut sana. Toinen Lutherin työstä käytetty nimitys, reformaatio, merkitsee uudistamista tai toisenlaiseksi muuttamista.

Tohtori Martti näki ympärillään parantamisen varaa. Sen sijaan, että hän olisi tyytynyt mutisemaan partaansa (jota hänellä munkkina ei ollut) tai eronnut kirkosta, hän tarttui itse tuumasta toimeen ja alkoi vaikuttaa.

Huomenna sunnuntaina äänestetään seurakuntavaaleissa. Sattumoisin vietetään myös uskonpuhdistuksen muistopäivää. Lutherin aikoina tällaisia seurakuntalaisten vaikutuskeinoja ei ollut. Olemmekin onnekkaita, ettei meidän tarvitse lähteä vasaran ja teesilistan kanssa turmelemaan kotikirkkomme ovea ja sydämistyttämään suntiota. Voimme antaa oman panoksemme meille tärkeinä ja rakkaina pitämiemme seurakunnan asioiden puolesta vaaliuurnilla - sekä muuttamalla että säilyttämällä. Jos Luther eläisi nyt, hän olisi taatusti ehdokkaiden eturintamassa rakentamassa kirkkoamme!

Jos sinä, ystäväni, joka luet tätä, kuulut seurakuntaan (mihin tahansa), ja olet yhä epävarma äänestyspäätöksestäsi - heitä pois epävarmuutesi. Sinua nimittäin tarvitaan!

Seurakunta eivät ole pelkästään sen työntekijät ja viranhaltijat. Seurakunta olemme me kaikki kastetut, vanhat ja nuoret ja miehet ja naiset ja pomot ja työläiset ja kaikki. Yksi ei ole toista parempi, eikä yhden sana toista painavampi - paitsi tietysti Kristuksen, joka on koko seurakunnan pää.

Jos emmit siksi, ettet ole koskaan kokenut seurakuntaa erityisen merkitykselliseksi itsellesi, äänestä silti! Sinulla on nimittäin nyt tilaisuus vaikuttaa sellaisiin asioihin, jotka saisivat oman kotiseurakuntasi tuntumaan sinulle läheisemmältä ja kotoisammalta. Millaiseen seurakuntaan sinä tahtoisit kuulua?

Mikäli ehdokkaat eivät ole sinulle ennestään tuttuja, näppärä vaalikone auttaa. Se löytyy vaikkapa täältä.

Älä ainakaan epäröi, oletko riittävän "hyvä uskovainen" äänestääksesi. Kukaan ihminen ei voi punnita ja arvioida toisen uskoa. Se jää Jumalan yksinoikeudeksi.

Sinä kelpaat kertomaan, mitä toivot ja odotat omalta seurakunnaltasi tulevan neljän vuoden aikana!

Me Tampereen Eteläisen seurakunnan tytöt ja pojat saamme antaa äänemme huomenna isänpäivänä 9.11. Viinikan kirkolla kello 11 - 20. Tervetuloa aamun messuun ja sen jälkeen uurnille!