Messukylän kirkko
Messukylän kirkko on Messukylän kaupunginosan kahdesta kirkosta uudempi. Puhtaaksi muurattu tiilikirkko valmistui vuonna 1879. Kirkon yhteydessä on myös yksi Messukylän kolmesta hautausmaasta. Messukylän kirkko ja hautausmaa sen ympärillä ovat hiljentävä maamerkki vilkasliikenteisten katujen risteyskohdassa.
Messukylänkatu 54, 33700 Tampere
Max 750 henkilöä
Esteettömyys
Esteetön sisäänkäynti sijaitsee hautausmaanpuoleisella sivulla. Ovi pidetään auki tapahtumien ajan.
Esteetön pysäköinti on esteettömän sisäänkäynnin vieressä (pari paikkaa) tai henkilökunnan parkkipaikalle voi pysäköidä liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella.
Esteetön WC on kirkkosalissa, pääovelta katsottuna oikealla ja alttarille menevän luiskan vieressä. Wc-tilaan pääsee esteettä, mutta tila on ahdas ja ovi on kapeahko.
Induktiosilmukan kuuluvuus on koko kirkkosalissa.
Lastenhoitopiste on kirkkosalissa, pääovelta katsottuna oikealla ja alttarille menevän luiskan vieressä. Tilassa lastenhoitopöytä. Lastenhoitoa varten on myös erillinen lastenhoitopöytä, jonka saa vahtimestarilta.
Isotekstiset virsikirjat ovat pääoven vasemmalla puolella.
Pistevirsikirjan saa vahtimestarilta.
Pyörätuolipaikat sijaitsevat esteettömältä sisäänkäynniltä tultaessa vasemmalla (hyvä näkyvyys).
- esteetön sisäänkäynti
- Induktiosilmukka
- liikuntaesteisten pysäköintipaikka
- tila kuvailutulkattu
Historia ja arkkitehtuuri
Messukylän seurakunnan nykyinen pääkirkko rakennettiin ennätysajassa vuonna 1879, sillä seurakuntaa siihen asti palvellut kivikirkko oli huonokuntoinen. Punatiilinen kirkko edustaa aikakaudelle tyypillistä uusgoottilaista tyyliä, ja sen suunnitteli Theodor Höijer.
Kirkko vihittiin käyttöön ensimmäisenä adventtina 1879, vaikka kaikkea tarpeellista ei ollut vielä hankittu. Alexandra Såltinin maalaama alttaritaulu saatiin yhdeksän vuotta myöhemmin, ja urut vuonna 1889.
Kirkko on pohjaratkaisultaan suorakaiteen muotoinen päätytornillinen pitkäkirkko. Päälaiva kulkee pohjois–eteläsuunnassa ja poikkilaiva itä–länsisuunnassa. Valkoiseksi rapatussa kirkkosalissa on tummat puiset penkit ja keskikäytävä, joka johtaa alttarille.
Kirkkoa on korjattu useaan otteeseen. Vajaat kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen kirkon torni sortui ja madallettiin korjausten yhteydessä nykyiseen muotoonsa. Vuoden 1918 levottomuudet vaurioittivat kirkkoa. Viimeisin peruskorjaus tehtiin satavuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1979, jolloin kirkkosalin katto sai sinisen värinsä.
Messukylän seurakunta liittyi Tampereen seurakuntiin vuonna 1948, vuotta kunnallista liittymistä myöhemmin.
Alttaritaulu
Alttaritaulu Jeesus ja kanaanilainen nainen on Alexandra Såltinin vuonna 1888 maalaama öljymaalaus kankaalle.
Teoksessa on seitsemän ihmishahmoa. Etualalla ovat Jeesus ja kanaanilainen nainen, heidän takanaan viisi muuta hahmoa tarkkailijoina. Aihe oli Såltinille mieluisa, ja hän maalasi siitä useita versioita eri kirkkoihin. Hän oli yksi Suomen tuotteliaimmista kirkkotaiteilijoista ja maalasi noin 70 alttaritaulua.
Kastetaulu
Kastetaulu on neljän taulun muodostama maalauskokonaisuus, jonka on maalannut Annukka Laine vuonna 2005.
Vasemmalla on enkeli punaisessa aluspuvussa ja sinisessä viitassa, oikealla enkeli vastaväreissä. Vasemmanpuoleinen enkeli on Gabriel ja oikeanpuoleinen Mikael. Keskellä on kullanvärinen risti, jonka päällä lentää valkoinen kyyhkynen. Ympyrää reunustaa kaksitoista kuusisakaraista tähteä.
Jokaisen seurakunnassa kastetun lapsen nimi ja kastepäivä lisätään tauluun uutena tähtenä. Triptyykin yläpuolella on teksti ”Jumala on sinut nimeltä kutsunut”, joka viittaa Jesajan kirjan lukuun 43.
Kirkkotekstiilit
Satavuotisjuhlaan hankittiin täydellinen kirkkotekstiilisarja messukasukoineen. Sarjan suunnitteli peruskorjaustyön arkkitehti Seppo Rihlama. Tekstiilien pitsikoristeet nypläsi tekstiilityön opettaja Hilkka Lehtinen.
Urut
Nykyiset urut ovat kirkon kolmannet. Ne valmisti Urkurakentamo Tuomi vuonna 1979. Uruissa on 24 äänikertaa, ja niiden julkisivu edustaa romanttista Bror Axel Thulén -tyyliä.
Sankarihautausmaa
Sankarihautausmaa sijaitsee kirkon kupeessa Messukylän hautausmaan länsireunassa. Sinne on haudattu 84 vuosien 1939–1945 sodissa kaatunutta. Lisäksi hautausmaalla on muistolaatta 23 vainajalle, jotka on haudattu sukuhautoihin.
Sankarihautojen takana kohoaa muuri, jonka keskellä seisoo pronssiveistos Aseveljen vala. Sen on tehnyt kuvanveistäjä Richard Rautalin. Patsas paljastettiin joulukuussa 1946. Sen jalustaan on kaiverrettu teksti:
”Kesken jos kalpamme katkeaa
ja kentälle jäämmekin kerran,
täys’ onni on sen joka maataan saa
ees palvella hivenen verran.”
Kerrotaan, että patsaan mallina toimi taidemaalari Armas Rautio.
