Teiskon kirkko
Teiskon kirkko sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kirkkojärven rannalla, hautausmaan ympäröimänä. Mäentöyräälle rakennettu paanukatteinen puukirkko on merkittävä osa suomalaista kansanomaista kirkkorakentamisen perinnettä.
Teiskon kirkkotie 114, 34260 Terälahti
Avoinna toiminnan mukaan
040 153 4006
Viikonloppuisin (la–su) soitot numeroon 040 804 8655.
Max 700 henkilöä
Esteettömyys
Esteetön sisäänkäynti on pääovesta.
Esteetön WC sijaitsee lehterin alla.
Historia
Teiskon kirkko on kirkonrakentaja Matti Åkerblomin merkittävimpiä saavutuksia Tampereella. Se on järjestyksessään Teiskon seurakunnan kolmas kirkko. Rakennus valmistui vuonna 1788, mutta se vihittiin käyttöön jo elokuussa 1787 edellisen kirkon heikon kunnon vuoksi. Kellotapuli valmistui kymmenen vuotta myöhemmin.
Pohjamuodoltaan kirkko on risti, jonka sisäkulmat ovat viistetyt. Puurakenteisen kirkon ilmeeseen ovat eniten vaikuttaneet ikkunoiden muutostyöt vuonna 1842 sekä sisätilojen korjaukset vuonna 1906.
Kirkko sijaitsee Kirkkojärven rannalla hautausmaan ympäröimänä. Se muodostaa eheän kokonaisuuden – juhlavana esimerkkinä kansanomaisesta arkkitehtuurista ja tasapainoisesti kasvaneesta suomalaisesta kulttuurimaisemasta.
Teiskon liityttyä Tampereen seurakuntayhtymään vuonna 1972 kaupunkiseurakunnat täydentyivät perinteisellä maaseutuseurakunnalla. Nykyisin Teisko on osa Messukylän seurakuntaa.
Uudet hankinnat
Sakastin yhteyteen rakennettiin pieni toimituskappeli vuoden 1960 peruskorjauksessa. Kirkko ja tapuli ovat paanukatteiset.
1900-luvun alussa ristikeskuksen ylle lisättiin aurinkoristi. Jokaisen sakaran ulkoharjaa täydentävät pienemmät rengasristit.
Uudet kirkonkellot hankittiin Hollannista vuonna 1981. Samana vuonna vuoden 1884 urkujen tilalle asennettiin espoolaisen urkurakentamo Veikko Virtasen rakentamat mekaaniset 20-äänikertaiset urut.
Maalaukset
Kirkossa on esillä Teiskon edellisen kirkon 1600-luvun puolivälistä peräisin oleva saarnatuoli.
Saarnatuolin kaiteen evankelistakuvat on maalannut Pehr Sundberg. Gabriel Sveidel on maalannut alttaritaulun molemmin puolin sijaitsevat teokset Paimenten kumarrus ja Taivaaseen astuminen sekä sakastin seinällä olevan maalauksen Ristiinnaulittu.
Alttaritaulu
Alttaritaulun Vapahtaja Getsemanessa (öljy kankaalle)on maalannut Pehr Sundberg vuosina 1801–1802. Teos oli alun perin kaksiosainen: yläosa esittää Vapahtajaa Getsemanessa ja alaosa Pyhää ehtoollista. Alaosa sijaitsee nykyisin sakastin seinällä.
Kaappikello ja vaivaisukko
Kirkossa on esillä lahjoituksena takaisin saatu kaappikello, jonka koneiston ja kellotaulun on valmistanut ilmajokelainen Efraim Könni. Kello myytiin 1840-luvulla huutokaupassa Kulkkilan taloon ja on sittemmin palautettu kirkkoon.
Kirkon ulkoseinässä on tallella aikakaudelle tyypillinen vaivaisukko. Vanhojen 1800-luvun messukasukoiden lisäksi kirkkoon on viime vuosikymmeninä hankittu uusia kirkkotekstiilejä liturgisten värien sarjaa täydentämään.
